Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tarve kyetä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi mielenterveyden haasteita sekä tukea lasta ja nuorta mielenterveyden ylläpitämisessä on lisääntynyt ja korostunut eri ammattiryhmissä.
Nuoren mielen ensiapu -koulutus moniammatillisesti
Tiivistelmä
Tavoitteena oli lisätä matalan kynnyksen mielenterveysosaamista yhtenäiskoulun yhteydessä olevan monitoimitalon työntekijöille, jotka työssään kohtaavat lapsia ja nuoria, ja lisätä näin heidän osaamistaan mielenterveyden hyvinvoinnin tukemisessa. Koulutusmallina oli Mieli ry:n rekisteröimä Nuoren mielen ensiapu -koulutus. Koulutusta tarjottiin tarkoituksella monialaiselle ammattiryhmille, jotka työssään voisivat hyödyntää mielenterveysosaamistaan, mutta jotka eivät ole opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia. Tausta-ajatuksena oli, että koulutusryhmän monialisuus lisää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vahvistamalla opiskeluympäristön muiden ammattilaisten mielenterveysosaamista lisätään ennaltaehkäisevyyttä ja vähennetään mahdollisesti paitsi opiskeluhuoltopalveluiden myös raskaampien mielenterveyspalvelujen tarvetta.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina, mikä näkyy heidän arjen ympäristöissään. Koulussa ja muualla lasten ja nuorten arjen ympäristöissä toimivat ammattilaiset kohtaavat työssään apua tarvitsevia lapsia ja nuoria aiempaa useammin.
Lasten ja nuorten arkiympäristöissä tarvitaan mielenterveyden edistämiseen ja ylläpitoon liittyvää osaamista ja yhteistyötä lasten/nuorten avun tarpeisiin vastaamiseksi. Arjessa voidaan tehdä paljon lasten/nuorten mielenterveyttä tukevia ja vahvistavia toimia. Opiskeluhuollon palvelujen lisäksi kouluympäristön eri ammattilaisilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten lisääntyneisiin avun tarpeisiin vastaamisessa.
Mukana oli kunnan ja seurakunnan nuoriso-ohjaajia, ala- ja yläkoulun sekä lukion opettajia, sekä ala-ja yläkoulun koulunkäynninohjaajia. Kokeiluun ei sisältynyt asiakasosallistamista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, parantaa niiden varhaista tunnistamista ja vahvistaa osallistujien kykyä kohdata ja ottaa puheeksi mielenterveysongelmiin liittyviä asioita sekä vahvistaa monialaista yhteistyötä mielenterveyteen liittyvissä asioissa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kyseessä oli yksittäinen kokeilupilotti, jonka pitkäaikaisvaikutuksia ei voitu seurata. Koulutuksen jälkeen osallistujien kokemuksia kysyttiin kyselyllä, jossa tiedusteltiin, miten kurssin koettiin vaikuttavan omaan mielenterveysosaamiseen, mikä koulutustapa on osallistujien mielestä toimivin, mitä hyötyä nähtiin monialaisessa koulutuksessa, kenelle koulutus osallistujien mielestä sopii ja palautetta kouluttajalle.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kurssi tarvitsee Mieli ry:n kouluttaman vetäjän, joka tuntee koulutettavien paikallisen toimintaympäristön. Kustannuksia tulee kouluttajamaksuista, kirjamateriaalista ja mahdollisesti tilavuokrista sekä sijaisjärjestelyistä. Perustasoinen mielenterveyteen liittyvä koulutus täytyy hyväksyä osaksi henkilökunnan koulutussuunnitelmaa. Koulutuksen suunnittelu kannattaa toteuttaa yhteistyössä palvelukeskittymän eri toimijoiden kanssa.
Toimintamallin ydinsisältö
Tavoitteena oli lisätä matalan kynnyksen mielenterveysosaamista yhtenäiskoulun yhteydessä olevan monitoimitalon työntekijöille, jotka työssään kohtaavat lapsia ja nuoria, ja lisätä näin heidän osaamistaan mielenterveyden hyvinvoinnin tukemisessa. Koulutusmallina oli Mieli ry:n rekisteröimä Nuoren mielen ensiapu -koulutus. Koulutusta tarjottiin tarkoituksella monialaiselle ammattiryhmille, jotka työssään voisivat hyödyntää mielenterveysosaamistaan, mutta jotka eivät ole opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia. Tausta-ajatuksena oli, että koulutusryhmän monialisuus lisää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vahvistamalla opiskeluympäristön muiden ammattilaisten mielenterveysosaamista lisätään ennaltaehkäisevyyttä ja vähennetään mahdollisesti paitsi opiskeluhuoltopalveluiden myös raskaampien mielenterveyspalvelujen tarvetta.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Kurssilaiset kokivat saaneensa toimintavarmuutta ja uutta tietoa tai hyvää kertausta jo tietämistään asioista. Lisäksi saatiin konkreettisia vinkkejä, uusia näkökulmia, varmuutta ja rohkeutta toimia erilaisissa tilanteissa ja tietoa mihin voi ohjata jatkoapuun tarvittaessa. Osallistujat pitivät moniammatillisena yhteiskoulutuksena omassa kouluyhteisössä toteutettua koulutusta parempana toteutustapana, kuin yhdelle ammattiryhmälle kohdennettua koulutusta, koska siinä voitiin käsitellä kaikille tutun tyyppisiä tilanteita, saatiin näkökulmaa toisilta toimijoilta, opittiin tuntemaan toisia toimijoita, nähtiin lapsia ja nuoria eri rooleissa ja saatiin varmuutta tehdä helpommin yhteistyötä tulevaisuudessa. Yhdessä palautteista kuvattiin, että koulutuksessa koulutettavista muodostui valmis moniammatillinen työryhmä. Koulutuksen koettiin lisäävän samankaltaista ongelmiin suhtautumista eri ammattiryhmien välillä ja antavan yhteisiä toimintaohjeita. Vastaajat kokivat, että monialainen mielenterveysosaamisen koulutus sopii kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, esimerkiksi opettajille, terveydenhuollon edustajille, nuorisotyöntekijöille ja seurakunnankin työntekijöille. Yleisesti toivottiin, että vastaavaa koulutusta voitaisiin järjestää jatkossakin monialaisesti eri yksiköissä. Kurssilaiset kokivat saaneensa välineitä myös omaan vanhemmuuteensa.
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Rohkeasti kokeilemaan! Jatkossa voisi myös harkita koulutuksen järjestämistä omana koulutuksenaan myös muille monitaimitalon toimijoille ja ehkä myös lasten/nuorten vanhempiin esimerkiksi vanhempainyhdistyksen kautta. Kaikkia toimijoita ei kannattane ottaa saman ryhmään, ettei ryhmäkoko kasva liian isoksi ja että koulutusta voidaan suunnata osallistujien tarpeiden mukaisesti.
Hakutessasi voit kysyä asiasta tarkemmin reetta.vahteri@eduouka.fi
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Oulu
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu rahoittaja