Nepsytori - Kohtauttavaa työtä moniammatillisena yhteistyönä

Luotu 27.02.2025
Nepsytori - Kohtauttavaa työtä moniammatillisena yhteistyönä
Nepsytori - Kohtauttavaa työtä moniammatillisena yhteistyönä

Tiivistelmä

Nepsytori -toimintamallin ideana on lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön sekä vanhempien tietoa, ymmärrystä ja keinoisuutta kohdata ja ohjata nepsypiirteisiä lapsia ja nuoria eri toimintaympäristöissä. Ammattilaiset saavat selkeyttä, lisää tietoa apuvälineiden käyttämisestä ja hankkimisesta sekä uusia materiaaleja ja tietoa oman työn tueksi. Lisäksi ammattilaiset saavat apua oppilastilanteisiin sekä tietoa eri palveluista. Vanhemmat saavat välitöntä apua perhetilanteeseensa ja vahvistusta omille toimiville tavoille sekä uusia ideoita tukea lapsen toimintaa. Nepsytorin pidemmän aikavälin vaikutukset ovat, että saadut vinkit ja vahvistava tieto menee käytäntöön soveltuvin osin kodin, päiväkodin ja koulujen toimintaan. Ymmärrys ja sallivuus neuromoninaisuudesta eri toimintaympäristöissä vahvistuvat. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nepsytori on lähtenyt lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja vanhempien tarpeista saada tietoa, ideoita ja keinoja arkeen helposti, esimerkiksi ilman yhteydenottoa eri tahoihin. Syntyi matalan kynnyksen kohtaamisen toimintamallin idea, jossa keskeistä oli se, että toiminta toteutetaan osallistujien omassa toimintaympäristössä. 

Tarkoituksena on ollut lisätä tietoutta ja vahvistaa ymmärrystä nepsyyden tuomista haasteista sekä siihen kytkeytyvistä vahvuuksista sekä tarjota ideoita ja keinoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että tarkastelemalla ja muuttamalla ympäristöä ja aikuisen toimintaa lapset ja nuoret saavat tarvittavan tuen mm. kouluun kiinnittymiseen.

Toiminnan inspiraationa on toiminut Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen perheohjaajien toteuttama Perhekioskitoiminta, mistä idea oli Kontiolahden varhaiskasvatuksen perheohjauksen puolella jalostunut nepsyteemaiseksi. Toiminnan lähtölaukaus syntyi kolmen hankkeen voimin: Joensuun kaupungissa toiminut Itla:n alueellinen oppimisverkosto -pilotti ja Sitouttava kouluyhteisötyö (SKY) -hanke sekä Honkalampi-säätiön Perpe-keskus (Stea-avusteinen) tarttui nepsykärjellä tulleeseen ideaan. Toiminta alkoi kutsumalla koolle alueen nepsyosaajia, tarpeiden kartoituksella ja yhteissuunnittelulla vuonna 2022. Ensimmäinen Nepsytori järjestettiin keväällä 2023.

Nepsytori aloitti toimintansa Nepsykioski-nimellä. Koska toiminta osoittautui ainutlaatuiseksi monialaisien osaajien toteuttamaksi toiminnaksi, sekä sen haluttiin erottuvan muusta valtakunnallisesta toiminnasta, Nepsykioski nimettiin kesällä 2024 Nepsytoriksi!

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaympäristö:

  • Päiväkodit
  • Ala- ja yläkoulut
  • Toisen asteen oppilaitokset

Nepsytorin järjestäminen lähellä tavoiteltua kohderyhmää on tehnyt toiminnasta helpommin lähestyttävän sekä mahdollistanut useamman henkilön osallistumisen.

Lähtökohtana olevat tarpeet:

  • Saavutettava ja kohderyhmän luonnollisessa toimintaympäristössä toteutuvaa kohtaamista nepsyilmiön ympärillä
  • Lisätä ja vahvistaa ymmärrystä nepsyydestä
  • Uusien keinojen löytäminen ja olemassa olevien keinojen vahvistaminen
  • Ammattilaisten ja vanhempien tukeminen
  • Nepsypiirteisten lasten arjen helpottaminen
  • Kokemusten jakaminen
  • Tiedon lisääminen varhaiskasvatuksen ja koulun ulkopuolisista toimijoista

Monien eri tahojen kautta on tullut tietoa tarpeesta, joissa ovat korostuneet seuraavat asiat:

  • Haastavat ryhmätilanteet
  • Kouluun kiinnittymisen vaikeudet
  • Oppilaiden / lasten erilaiset tarpeet
  • Nepsytiedon ja lapsen/nuoren käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden ymmärtäminen
  • Tarve lisätä tietoutta ja ymmärrystä lapsen/nuoren taustalla vaikuttavista tekijöistä
  • Arjessa helpottavien keinojen tunnistaminen ja saaminen

Kohderyhmä:

  • Varhaiskasvatuksen ammattilaiset
  • Perusopetuksen- ja toisen asteen oppilaitoksen henkilöstö
  • Lasten- ja nuorten huoltajat
  • Oppilaat ja opiskelijat

Asiakasymmärrys:

  • Osallistujien tarpeita on havainnoitu ja toimintaa on kehitetty sen mukaisesti.
  • Keskustelut osallistujien kanssa ovat auttaneet ymmärtämään heidän tarpeitaan, toiveitaan ja kokemuksiaan syvällisemmin.
  • Asiakaspalautteita on käytetty kehityskohteiden tunnistamiseen ja huomioimiseen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Nepsytori-toiminnan yhteinen tavoite eli tavoiteltava muutos on lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön sekä vanhempien tietoa, ymmärrystä ja keinoisuutta kohdata ja ohjata nepsypiirteisiä lapsia ja nuoria eri toimintaympäristöissä.

Verrattaen, että tällaista toimintaa ei olisi lainkaan, voitaisiin kuvitella esimerkiksi, että jokainen taho toimisi edelleen “yksin” eri toimintaympäristöissä, mahdollisesti yhden lapsen tai perheen asian puitteissa, oman työnsä tavoitteen mukaisesti. Lisäksi jokainen päiväkoti tai koulu hankkisi tietoa ja keinoja yhteisöönsä eri koulutusten tai työntekijän yksilötason kiinnostuksen mukaan. Vanhemmat saisivat tietoa pirstaleisesti. Näitä kaikkia edellä mainittuja asioita tarvitaan edelleen ja kaiken lisäksi, mutta Nepsytori-malli on toiminnallaan täydentänyt tätä kaikkea.

Nepsytori

a) toteutetaan omassa toimintaympäristössä
b) on helposti saavutettava 
c) mahdollistaa matalan kynnyksen kohtaamiset eri ammattilaisten kanssa ja voi sitä kautta vaikuttaa tiedon ja ymmärryksen vahvistumiseen vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin sekä löytää konkreettisia toimintatapoja arjen haasteellisiin tilanteisiin.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toteutuspaikoissa palautetta on kerätty kävijöiltä säännöllisesti.

Palautteen keräämistavat:

  • Suullinen ja avoin kirjallinen palaute (spontaani ja strukturoidut kysymykset)
  • Lasten- ja nuorten palaute toiminnallisin keinoin (hymiöillä, post-it lapuilla)
  • Havainnointipalaute

Tällä hetkellä kehitteillä on sähköinen kyselylomake, joka on lähdössä kokeiluun.

Nepsytori toteuttajilla on säännölliset yhteistyöpalaverit suullisen palautteen, kokemusten ja havaintojen kokoamiseksi.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat toteutustavan ja aikataulun suunnittelu, kohderyhmän tarpeiden huomioiminen, tiedottaminen ja markkinointi, sopivat ja toimivat tilat, verkostoituminen, kävijöiden innostaminen, palaute ja arviointi.

Nepsytorin järjestämiseen tarvitaan:

  • Yhteyshenkilö toteutuspaikasta
  • Ennakkokysely (toteutuspaikan henkilöstön tarpeet ja toiveet sisällölle)
  • Tilat
  • Ajankohta
  • Tiedotus
  • Avoin mieli ja innostava ilmapiiri!

Toimintamallin ydinsisältö

Nepsytori -toimintamallin ideana on lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön sekä vanhempien tietoa, ymmärrystä ja keinoisuutta kohdata ja ohjata nepsypiirteisiä lapsia ja nuoria eri toimintaympäristöissä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lähtökohtana olevat tarpeet ja tulokset:

Tarve: Uusien keinojen löytämisen ja olemassa olevien keinojen vahvistamisen tarve → Tulos: Vinkkejä ja keskittymistä helpottavia apuvälineitä on otettu käyttöön kouluilla.

Tarve: Saavutettava ja kohderyhmän luonnollisessa toimintaympäristössä toteutuvaa kohtaamista nepsyilmiön ympärillä → Tulos: Nepsytori on koettu erittäin tarpeelliseksi ja toiveena säännölliset Nepsytorit aika ajoin ylläpitämään teemaa sekä innostamaan mm. henkilöstökoulutuksiin.

Tarve: Lisätä ja vahvistaa ymmärrystä nepsyydestä. → Tulos: Vinkit ja materiaalit otettu käyttöön sekä paljon uusia tärkeitä asioita on tullut tietoon Nepsytorin kautta.

Tarve: Ammattilaisten tukeminen. → Tulos: Ammattilaiset ovat kokeneet saavansa selkeyttä, lisää tietoa apuvälineiden käyttämisestä ja hankkimisesta sekä uusia materiaaleja ja tietoa oman työn tueksi.

Tarve: Vanhempien tukeminen. → Tulos: Vanhemmat ovat päässeet verkostoitumaan ja kohtaamaan toisiaan, ja he ovat saaneet välitöntä apua oppilas- tai perhetilanteeseen.

Tarve: Arjen helpottaminen/nepsypiirteisten lasten olemisen helpottaminen. → Tulos: Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettu käyttöön keskittymistä helpottavia apuvälineitä, jotka tukevat lapsia- ja nuoria kouluympäristössä. Lisäksi Nepsytorin materiaalit on koettu tarpeelliseksi ja otettu käyttöön lasten- ja nuorten arjessa.

Tarve: Kokemusten jakaminen. → Tulos: Nepsytoreilla työntekijät ja vanhemmat ovat päässeet verkostoitumaan ja kohtaamaan toisiaan.

Tulokset on saatu osallistujilta kerättyjen palautteiden ja havaintojen perusteella Nepsytori tapahtumissa vuosina 2023-2024.

Muu arvioitu tulos: 

Toteuttaja tiimin havaintojen ja kokemusten perusteella.

  • Joensuun kaupungin kouluille nepsyboksit
  • Osa kouluista ottanut käyttöön nepsynurkkauksen (infoa ja tietoa nepsyydestä)
  • Vesopäiviin nepsyteema (opettajien vuosittaiset koulutuspäivät)

Osallistujamäärät ja toteutukset:

  • Nepsytori on järjestetty yhdeksän eri kunnan alueella vuosina 2023-2024.
  • Vuoden 2024 loppuun mennessä on toteutettu yhteensä 42 Nepsytoria, joiden yhteenlaskettu osallistujamäärä on noin 800 henkilöä.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

 

  • Ammattilaiset ovat kokeneet saavansa selkeyttä, lisää tietoa apuvälineiden käyttämisestä ja hankkimisesta sekä uusia materiaaleja ja tietoa oman työn tueksi. 
  • Ammattilaiset ovat saaneet apua oppilastilanteisiin sekä tietoa eri palveluista. 
  • Vanhemmat ovat saaneet välitöntä apua perhetilanteeseensa ja vahvistusta omille toimiville tavoille sekä uusia ideoita tukea lapsen toimintaa. 
  • Kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa on otettu käyttöön keskittymistä helpottavia apuvälineitä, jotka tukevat lapsia ja nuoria.
  • Nepsytoreilla työntekijät ja vanhemmat ovat päässeet verkostoitumaan ja kohtaamaan toisiaan. 
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Nepsytorin tavoiteltu vaikutus pidemmällä aikavälillä on se, että saadut vinkit ja vahvistava tieto menee käytäntöön soveltuvin osin kodin, päiväkodin ja koulujen toimintaan. Ymmärrys ja sallivuus neuromoninaisuudesta eri toimintaympäristöissä vahvistuvat. Pitkän aikavälin vaikuttavuuden kartoitusta ei ole toteutettu. Pyritään saamaan opinnäytetyöntekijä toteuttamaan seurantatutkimus. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Mahdollisia kustannusvaikutuksia neuromoninaisuuden ymmärryksen ja konkreettisten keinojen saamisella lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, tämä lisää lapsen ja nuoren pärjäävyyttä ja mahdollistaa luonnollisen toimintaympäristön tarjoaman tuen. Tämä voi ennaltaehkäistä suurempien ongelmien kasautumisen ja synnyn, jolloin muita vahvempia palveluita ei tarvita. Pienet arjen keinot lisäävät parhaimmillaan arjessa vanhempien jaksamista, jolloin esimerkiksi ei synny tarvetta hakeutua yhteiskunnan tarjoamiin sosiaali- ja/tai mielenterveyspalveluihin.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Monialaisesti toteutettava tiedon, konkreettisten keinojen ja eritahojen ammattilaisten suoraa kohtaamista sisältävä toiminta on siirrettävissä eri teemojen ympärille.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia on mahdollista soveltaa eri aiheella tai kohderyhmällä.

Vinkkejä toimintamallin soveltajille:

  • Toimiva paikka, johon osallistujien on helppo tulla
  • Sovittu yhdyshenkilö, että koordinointi toimii
  • Kuunnella tapahtumaan osallistuvien toiveita
  • Sopia mahdollisimman monelle osallistujalle sopiva aikataulu.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Joensuu
Kehittäjäorganisaatiot
Honkalampi-säätiö
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Pohjois-Karjalan päiväkodit, ala- ja yläkoulut sekä toisen asteen oppilaitokset
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)