Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ota koppi -hankkeen tavoitteet olivat seuraavat. Lisäksi alla kuvattuna hankkeen taustalla olevia asioita. Toiminnan tuloksena tämä Muistivälkkä -toimintamalli on pieni osa kokonaisuutta.
Kehitetään ryhmätoiminta hybridimallina (läsnä+etä):
1. yksinasuville muistisairaille ja heidän läheisilleen
2. muistisairaille ja puolisoille
3. muistisairaiden lapsille (nuorille)
Tällä mallilla mahdollistetaan tiedonjakaminen muistisairaudesta ja vertaistuen
tarjoaminen.
4. Tahot, jotka kohtaavat työssään muistisairaita ja heidän läheisiä (julkinen ja
yksityinen SoTe-sektori):
tiedonjakaminen ja yhteydenottomallin kehittäminen.
5. Työyhteisöt, työntekijät ja ammattijärjestöt:
osallistujat omaksuvat uuden kansalaistaidon muistisairauksista ja muistisairaan
kohtaamisista, mikä ilmenee ajattelun ja toiminnan muutoksena (suvaitsevaisuus
ja ymmärtäväisyys)
6. Kuntalaiset
järjestetään tilaisuuksia ja muistikummi-koulutuksia stigman vähentämiseksi.
Julkiset palvelut eivät tavoita työikäisenä muistisairauteen sairastuneita
läheisineen. Diagnoosin jälkeen he jäävät usein ilman tukea ja kuntoutusta. Tätä
toimintaa tarvitaan, jotta yhdistyksen, Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS,
PPSHP) neuropkl:n, Lapin keskussairaalan neuropkl:n (LSHP), yksityisten
lääkäriasemien ja työterveyshuollon roolit selkeytyvät työikäisenä muistisairauteen
sairastuneen ja läheisen auttamisprosessissa. Muistisairaat tunnistavat ja
löytävät paremmin tarpeisiinsa vastaavan toimijatahon.
Järjestölähtöisiä auttamismenetelmiä on kehitettävä, koska niiden kautta
muistisairaan ja läheisten elämää voidaan arjessa paremmin tukea. Tällaista
järjestölähtöistä psykososiaalista tukea alueella ei ole muualla tarjolla
muistisairaille ja heidän läheisille.
Asenne– ja vaikuttamistyötä on merkittävästi lisättävä, jotta ehkäistäisiin
muistisairaan syrjäytymistä ja edistettäisiin muistisairaan tasa-arvoista asemaa
muiden työikäisenä neurologiseen sairauteen sairastuneiden kanssa.
Vaikuttamistyötä tulee kohdistaa kaikilla tasoilla kuntien päättäjistä kansalaisiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hanketavoitteena olleeseen muistisairaiden nuorten läheisten tukemiseen päätettiin lähestymistavaksi yhteistyötahojen haastattelujen ja havainnoinnin tuloksena valita aivoterveys -näkökulma. Aivoterveys -keskiössä lähestymistavan kautta voitiin tavoittaa nuoria, joilla on lähipiirissä muistisairautta, huolta oman työikäisen vanhemman muistista sekä yleistä huolta muistiasioista, omasta jaksamisesta tai oppimisesta.
Lasten ja nuorten toiminta- ja oppimiskykyä haastaa yhteiskunnan muuttuva ympäristö sekä rakenteet yhdessä teknologiakehityksen kanssa. THL:n kouluterveyskyselyissä on viime vuosina enenevissä määrin noussut esiin nuorten haasteet keskittymisessä ja oppimisessa. Nuorilla on myös entistä enemmän jaksamisen haasteita erityisesti koulunkäynnin suhteen. Ilmenevänä ja erityisesti tulevaisuuden asia nuorten oppimisen, jaksamisen ja elämänlaadun suhteen on myös harrastusmahdollisuuksien ja nuorille suunnaattujen palveluiden kapeneminen tai siirtyminen verkkoon(palveluiden digitalisaatio). Tämän hankkeen toimintaympäristö on harvaanasuttua seutua kylien keskustaajamia lukuun ottamatta.
Tämä toimintamalli syntyi hankkeen yhden tavoitteen kautta, aivoterveyttä edistävän yhteistyön tuloksena. Ohje paperilla Muistivälkästä tehtiin yhteistyötahojen toiveesta "Muistilapuksi" arkeen. "Että on jotakin mihin heti tarttua ja muistaa sitten toteuttaa."
Kohderyhmänä ovat olleet erilaisissa toimintaympäristöissä erilaisia toimintatarpeita varten kokoontuvat lapset ja nuoret. Hankkeen tavoitteen mukaisesti hanketyöntekijät tekivät yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa, sekä osallistivat nuoria kyselyjen ja yhteisen keskustelun kautta nuorten taloilla sekä kouluilla. Kokeiluluonteisesti pilottikäynteinä tämän pohjalta tehtiin lyhyitä aivovirikeharjoite ja -tietoiskuja näihin kohteisiin. Nuorilta kerättiin toiminnallisesti palaute jokaisen tuokion päätteeksi. Nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin myös koulutus Nuori hoivaaja -ilmiöstä, joka myös on tunnistettu ja muuta maata yleisempi hankkeen toiminta-alueella.
Seuraavassa poimintoja nuorilta kerätystä palautteesta:
-Tulee vietettyä liikaa aikaa näyttöjen äärellä, tarvitsen apua oman aivoterveyden huomioimiseen.
-Haluaisin lisää tietoa muistisairauksista, muisti on tuttu asia psykologian tunneilta.
-Tämä (Muistivälkkä) oli hauska ja varmaan hyödyllinenkin, teen saman kotona illalla vanhemmille.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tätä toimintamallia toteuttaessa voi havainnoida kohderyhmän vireystasoa, keskittymistä yleisesti, koulutunneilla taukona käytettäessä voi seurata yleistä työrauhaa. On myös hyvä seurata koetaanko toimintamalli mielekkääksi kohderyhmän taholta ja siirtyykö toimintamallin osia kokeiluun esimerkiksi vapaa-ajalle lasten ja nuorten koteihin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli ei vaadi erityisiä resursseja, vaan sellaista työskentelytapaa, jossa on tahtoa huomioida kognitiivista ergonomiaa, ryhmänohjausvalmiuksia sekä luovuutta. Toimintamallia voidaan usein toteuttaa olemassa olevin resurssein ja välinein. Erittäin suositeltavaa on käyttää erilaisia esimerkiksi internetistä löytyviä lähteitä liittyen aivovirikkeisiin ja liikunnallisiin tuokioihin. Toimintamallin leviämisen edellytys on se, miten Muistivälkkien ohjaajat saavat tuokioiden ajatusta selvennettyä osallistujille niin, että heille jää into ja halua viedä viestiä eteenpäin ja toteuttaa itsenäisiä Muistivälkkiä esimerkiksi kotiläksyjen ja kokeisiin valmistautumisen yhteydessä.
