Tilastokeskuksen julkaisema 2021 väestöennuste ulottuu vuoteen 2070 saakka. Ennuste on samanlainen aikaisempien väestön ikääntymisen ennusteiden kanssa, eli ikääntyneiden määrää tulee lisääntymään Suomessa (Tilastokeskus 2021). Ikääntyminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan väestö tulee ikääntymään kaikkialla maailmassa myös Euroopassa (Euroopan komissio 2015).
Ikääntyneiden määrän lisääntyminen vaikuttaa myös muistisairaiden määrän lisääntymiseen. Tällä hetkellä Suomessa muistisairautta sairastaa 193 000 henkilöä, joista 100 000 henkilöllä on lieviä kognitiivisia vaikeuksia ja 93 000 henkilöllä on keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Joka vuosi Suomessa muistisairauteen sairastuu 14 500 henkilöä. Arvioidaan että muistisairaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030. Muistisairauksiin voi sairastua myös työikäisenä. Tällä hetkellä Suomessa muistisairauteen sairastuneita työikäisiä on 7000 - 10 000 henkilöä. Muistisairaus koskettaa monia henkilöitä ei vain muistisairasta itseään vaan koko perhettä, lähipiiriä ja työyhteisöjä (Muistiliitto).
Suomalaisista kansansairauksista diabetesta sairastaa yli 500 000 henkilöä ja sen määrä tulee kasvamaan ikääntyvillä. Sydän ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Tutkimusnäyttö osoittaa, että 2-tyypin diabeteksen ja sydänsairauksien riskitekijät kasvattavat muistisairauksien riskiä.
Kansallisen muistiohjelman 2012-2020 (STM) mukaan muistiystävällinen Suomi rakentuu neljän kivijalan varaan:
1. Aivoterveyden edistäminen.
2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen.
3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin.
4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.
Muistiystävällinen Suomi tarkoittaa, että yhteiskunnassa otetaan vakavasti aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen.
Diabeteksen, sydänsairauksien ja muistisairauksien riskitekijöiden hyvä hoito ja ennaltaehkäisevät toimet ovat yhteiskunnallisesti tuottavia investointeja, ennakoivaa ja kestävää terveystaloutta.
Toimintatapa on tarkoitettu
Ikääntyneille, joilla on lieviä muistipulmia, diabetes tai sydänsairaus sekä henkilöille, joilla on korkea ikä ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä sairastua muistisairauksiin.
Ammattilaisille lisäämään tietoa aivoterveyden edistävistä keinoista alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä tuloksia ehkäisevän toiminnan kannattavuudesta.
Organisaatioille, Etelä-Pohjanmaan Diabetesyhdistykselle, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistykselle ja Sydän-Suomen alueen Etelä-Pohjanmaan toiminta-alueelle sekä muille yhdistyksille lisäämään tietoa aivoterveyttä edistävistä keinoista.
Yhteiskunnalle, osoittamaan että diabeteksen, sydänsairauksien ja muistisairauksien riskitekijöiden hyvä hoito ja aivoterveyttä ehkäisevät toimet ovat yhteiskunnallisesti tuottavia investointeja ja kestävää terveystaloutta.
1. Eteläpohjalaiset +50-vuotiaat ikääntyneet, joilla on muistipulmia, diabetes tai sydänsairaus.
Kohderyhmä on tavoitettu eri paikkakuntien aivoterveyttä edistävissä muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, sydänyhdistyksistä ja diabeteskerhoista sekä muista ikääntyneiden ryhmistä. Kohderyhmälle on kerrottu aivoterveyden merkityksestä ja alkamassa olevasta ryhmätoiminnasta, sen tavoitteista ja aikataulusta. Osallistujia on motivoitu osallistumaan aivoterveyttä edistävään toimintaan.
Toimintaan osallistuvat ovat allekirjoittaneet kirjallinen suostumuslomakkeen, toiminnan käytännöstä ja tavoitteista. Asiakkaat ovat sitoutuneet heitä koskeviin henkilökohtaisiin kartoituksiin ja mittauksiin.
Kuuden kerran kerhotoiminnassa aivoterveysasioita on käsitelty positiivisesti ja toiminta on ollut ryhmäläisiä osallistavaa, huomioiden ryhmäläisten omat kokemukset. Ryhmäläiset ovat saaneet tehdä kirjallisia tehtäviä ja toiminnallisia harjoituksia.
2. Eteläpohjalaiset muistipulmaiset, diabeetikot, verenpainetautia sairastavat, vähän liikkuvat, ylipainoiset, tupakoivat, jotka jäävät säännöllisen tuen ulkopuolella eivätkä kuulu mihinkään yhdistys toimintaan.
Näitä henkilöitä on saatu mukaan yhteistyössä aikuisneuvoloiden ja diabeteshoitajien kautta. Terveysalan ammattilaiset ovat kertoneet asiakkaalleen tulevasta toiminnasta ja ovat motivoineet asiakkaita osallistumaan alkavaan ryhmään. Mukaan lähteneet henkilöt ovat allekirjoittaneet myös suostumuslomakkeen ennen toiminnan aloittamista.
Tämän kohderyhmän kuuden kerran kerhotoiminnassa, aivoterveysasioita on käsitelty positiivisesti ja ketään syyllistämättä. Toiminta on ollut ryhmäläisiä osallistavaa, huomioiden ryhmäläisten omat kokemukset. Ryhmäläiset ovat saaneet tehdä kirjallisia tehtäviä ja toiminnallisia harjoituksia.
3. Yhdistysten vapaaehtoistoimijat, asiantuntijat, kokemuskouluttajat, vertaistukihenkilöt, ryhmien ohjaajat sekä muut toiminnasta kiinnostuneet.
Kohderyhmää on tavoitettu erilaisista ryhmistä, kerhoista ja yhdistyksistä. Ryhmille on järjestetty informaatiotilaisuuksia aivoterveydestä ja kerrottu toiminnan tavoitteista ja tuloksista. Tilaisuudessa osallistujia on motivoitu ottamaan toimintatapa oman toimintaan. Kiinnostuneille vapaaehtoisille kerhojen ohjaajille on järjestetty perehdytys, jossa on käyty materiaalia läpi konkreettisen ja käytännönläheisen työkirjan avulla.
Ryhmien vapaaehtoisia ohjaajia tuetaan prosessin aikana muistiyhdistyksen toimesta.
4, Kolmen yhdistyksen toimijat ja muut yhteistyökumppanit
Kolmen yhdistyksen toimijat ja yhteistyökumppanit ovat olleet aiesopimuksen solmimisesta lähtien kiinnostuneita toimintamallista ja ovat osallistuneet aktiivisesti ohjaustyöryhmissä ja muissa yhteisissä tapahtumissa. Kuntatoimijoiden ja ammattikorkeakoulun kanssa tiedonvaihto ja yhteistyö on ollut onnistunutta.
