Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehitysvammaisten ihmisten eliniänodote on noussut lyhyessä ajassa paljon. Kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä ja muistisairauksista on vähän tietoa, ikääntymisestä ja muistisairauksista sen sijaan on paljon tietoa. Tietoa kokoamalla ja soveltamalla hanke lisäsi kehitysvammaisten asumispalveluissa toimivien ammattilaisten osaamista edellä mainituissa asioissa. Sosiokulttuurisen toiminnan osaamisen vahvistamiseen sen sijaan tarvittiin uutta, kehitysvammaisille ikääntyneille soveltuvaa ja ammattilaisille helppokäyttöistä materiaalia.
Strategisena päämääränä oli, että moniaistinen muistelutyö tulee osaksi kehitysvammaisten ikääntyneiden hyvää arkea.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä asuu hyvinvointialueiden hallinnoimissa tai ostopalveluina hankkimissa asumispalveluissa. Asumispalveluja ohjaavat sosiaali- ja terveysalaa koskevat lait ja asetukset. Asumispalveluiden rahoitus tulee palvelunkäyttäjiltä ja suurelta osin sitä rahoittaa julkinen talous. Kehitysvammaisten ihmisten sosiaalinen integroituminen avoimeen yhteiskuntaan on kesken ja ikääntyneen kehitysvammaisen mahdollisuudet täysivaltaiseen elämään omassa kodissaankin voivat olla rajalliset.
Ikääntyneiden kehitysvammaisten parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat lisää sosiokulttuuristen menetelmien osaamista. Kirjallisuuden ja kokemuksen mukaan ikääntynyt hyötyy monet aistit huomioivasta muistelutyöstä ja oman elämäntarinan tutkimisesta. Tähän hän tarvitsee lähi-ihmisten tukea.
Kehitysvammainen ikääntynyt - ymmärrys omasta elämästä ja toimijuus vahvistuvat.
Kehitysvamma-alan ammattilaiset - ymmärrys moniaistisen muistelutyön ja huomioivan vuorovaikutuksen merkityksestä sekä lääkkeettömän hoivan menetelmistä lisääntyvät.
Kehitysvamma-alan organisaatio - saavutettavaa tietoa ja toimintamalleja kehitysvammaisten ikääntyneiden aktiivisen arjen tukemiseen.
Yhteiskunta - ymmärrys siitä, että jokaisen elämäntarina on tärkeä ja ikääntyneen arkea voi rikastuttaa lääkkeettömin ja edullisin keinoin.
Eliniän noususta johtuen kehitysvammainen ihminen viettää elämästään yhä suuremman osan asumispalveluissa, sillä vammaispalvelulain mukainen päiväaikainen toiminta päättyy yleensä 60-65 vuoden iässä. Tässä vaiheessa kehitysvammaisella ihmisellä on yleensä paljon toimintakykyä jäljellä. Ikääntynyt kehitysvammainen tarvitsee arkeensa mielekästä ja aktiivista tekemistä.
Asiakasymmärrystä laajennettiin perehtymällä moniaistisuutta, sosiokulttuurisuutta ja luovaa hoivaa sivuaviin tutkimuksiin, hankkeisiin ja muista kanavista saatuun tietoon ja kokemukseen. Tätä kokemusta ja tietoa sovellettiin kohderyhmälle.
Hankkeessa havaittiin, että ohjattu ja säännöllinen muistelutyö ikäihmisten kanssa kuuluu harvoin ryhmäkodin arkeen. Ammattilaiset tarvitsevat saavutettavaa tietoa ja valmiita toimintaohjeita, jotta muistelutyöstä tulisi kiinteä osa arkea ja se tavoittaisi eri tavoin kommunikoivat asukkaat. Moniaistisen muistelutyön opas antaa tietoa aistien ikääntymismuutoksista ja erilaisista tavoista osallistua muisteluun.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Saavutettavaa tietoa kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä, muistisairauksista, moniaistisesta muistelutyöstä ja elämäntarinan merkityksestä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hankkeen aikana tietoa moniaistisesta muisteluoppaasta jaetaan eri organisaatioissa eri yhteyksissä. Kokemuksia oppaan käytöstä ja soveltamisesta jaetaan.
Ryhmäkodissa moniaistinen muistelutyö juurtuu kehitysvammaisen ikääntyneen arkeen, kun sen merkitys yksilölle ja ryhmälle tiedostetaan.
Muistelutyö ei vaadi mittavia hankintoja ja välineitä, vaan sitä voi toteuttaa arkisessa ympäristössä ja arkisin välinein. Muistelutyö vaatii joko hetken tai pidemmän tuokion, mutta aina täyden keskittymisen. Muistelua voi tehdä yhden asukkaan tai ryhmän kanssa. Sen kautta ammattilainen voi saada arvokasta tietoa kehitysvammaisen ikääntyneen pitkästä elämästä.
Moniaistisen muistelutyön ohjaaminen ei vaadi erityistä koulutusta. Oppaan avulla on mahdollista kasvattaa ymmärrystä huomiovasta vuorovaikutuksesta, aisteihin ja kehitysvammaisuuteen liittyvistä ikääntymismuutoksista, moniaistisesta muistelusta ja erilaisista tavoista muistella. Oppaan lopussa olevat muisteluhetket on suunniteltu kotiolosuhteissa toteutettaviksi.
Muistelutoiminta kirjataan ja dokumentoidaan toimintayksikössä sovittujen käytäntöjen mukaan.
