Kokeiluun osallistuneiden vanhempien kokemuksia
Vanhemmista 11/21 vastasi kokeilua koskevaan palautekyselyyn. Kyselyyn vastanneet vanhemmat ovat kokeneet, että osallistuminen kokeiluun on vaikuttanut lapsen tilanteeseen positiivisesti; 1/11 on arvioinut tilanteen olevan paljon parempi, 6/11 hieman parempi ja 4/11 arvioi tilanteen pysyneen ennallaan. Osittain tilanteeseen kokeilun vaikutuksista on voinut vaikuttaa se, että suurin osa vanhemmista oli osallistunut terapeuttien vastaanotoille alle kuukausi ennen palautekyselyyn vastaamista (54,5%). Vanhemmat kokivat muutoksia tapahtuneen lapsen ruokailussa; lusikalla syöminen oli alkanut sujua, lapsen syöminen oli reipastunut ja monipuolistunut, lapsi oli alkanut syömään itsenäisemmin "turvaruokien" muodostaessa ruokavalion pohjan ja perheet kokivat saaneensa konkreettisia työkaluja työstää lapsen syömiseen liittyvää haastetta. Useat vanhemmat kuvasivat erityisesti saaneensa itse varmuutta ja rohkeutta toimia ruokailutilanteissa lapsen kanssa ja he kokivat oman huolensa ja epävarmuutensa helpottaneen, mikä jo sinänsä auttoi ruokailutilanteita. Tärkeää vanhemmille oli myös, että he olivat tulleet kuulluksi lapsen haasteen vuoksi ja he saivat itse ymmärrystä lapsen haasteeseen.
Lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia
Lastenneuvolan terveydenhoitajat kokevat, että kokeilu/toimintamalli on tarjonnut heille väylän ohjata asiakkaita avun piiriin silloin, kun heidän oma osaamisensa ei ole riittänyt vanhempien ohjaamiseen lapsen syömiseen liittyvässä haasteessa. Terveydenhoitajat kertovat olleensa aikaisemmin nyt kokeiluun ohjaamiensa lasten kanssa hyvin yksin, eivätkä he ole tienneet, mihin he voivat lapsia vanhempineen ohjata saamaan apua. Terveydenhoitajat ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, että mahdollisuuksia auttaa lasta on voitu konsultaatiotyöryhmässä pohtia moniammatillisesti. Terveydenhoitajat ovat kokeneet saaneensa myös itse lisää tietoa lasten syömisen haasteista kokeiluun osallistumisen myötä. Terveydenhoitajat ovat kokeneet hyväksi myös sen, että lapset ja vanhemmat ovat saaneet nopeasti apua syömisen haasteeseen kokeilun kautta. Lapsi on päässyt terapeuttien vastaanotolle usein kuukauden tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa lastenneuvolan terveydenhoitajan käynnin jälkeen. Terveydenhoitajat ovat kokeneet roolinsa lapsen syömisen haasteiden tunnistajana ja lapsen ja perheen tilanteen asiantuntijana tärkeäksi moniammatillisessa konsultaatiotyöryhmässä saattaessaan lapsen asiaa terapeuttien tietoon.
Terveydenhoitajat toivovat, että toimintamalli jatkuisi. He ovat voineet aikaisemminkin lähettää lapsia ravitsemusterapeutin tai puheterapeutin vastaanotoille ja tässä kokeillussa erityisesti asiantuntevan toimintaterapeutin osuus on ollut tärkeä. Konsultaatiotyöryhmien sovittamisessa omaan aikatauluun on ollut jonkin verran terveydenhoitajilla haasteita ja osin myös lapsen asioiden käsittelyyn toivottiin lisää aikaa. Terveydenhoitajat ehdottivat, että he voisivat mahdollisesti olla asiakaslapsensa mukana terapeuttien vastaanotolla etämahdollisuuksia hyödyntäen. Osallistuminen kasvattaisi heidän osaamistaan lasten syömisen haasteista.
Terveydenhoitajien mukaan perheet ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin ja erityisesti moniammatilliseen ja nopeaan apuun. Osin vanhemmat ovat saapuneet lapsensa kanssa pidempiäkin matkoja terapeuttien vastaanotolle, mutta terveydenhoitajien mukaan matka ei ole haitannut perheitä.
Toimintamallin tilanne 12/2023
Varhainen tuki pienten lasten syömisen haasteisiin nähdään tärkeänä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Haasteita aiheuttaa taloudellinen tilanne ja resurssit. Suunnitelmissa on, että toimintamalli jatkuisi jossakin muodossa. Konsultaatiotyöryhmiä toteutui kokeilussa joka toinen viikko, mutta jo kokeilun myötä todettiin, että riittäisi, että konsultaatiotyöryhmä olisi esimerkiksi kerran kuukaudessa. Terapeuttiresurssia on suunniteltu mukaan erityistason palveluista, mutta päätöksiä terapeuteista ei ole saatu vielä sovittua.
Neuvottelua toimintamallin tarpeesta ja jatkosuunnitelmista jatketaan alkuvuodesta 2024.
