Lasten ja nuorten mielenterveys on keskeinen tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Erityisesti lastensuojelussa olevien nuorten mielenterveys on monella tavalla haavoittuvaista, ja heillä on usein erityistarpeita, jotka vaativat kohdennettua tukea.
Tässä opinnäytetyössä luodaan Mielitreeni-konsepti, jonka tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa olevien nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Mielitreeni-konseptin taustalla on ajatus siitä, että nuorten mielenterveys ei ole vain yksilöllinen, vaan se kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön, kuten perheen, koulun ja yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja ja tukee heidän elämänhallintaansa ja itsenäistymistään.
Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on yhteiskunnan tulevaisuuden perusta. Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointia ja terveyttä, ja sillä on merkittävä vaikutus työllisyyteen sekä yhteiskunnan kustannus- ja kulurakenteisiin. Siksi yhteiskunnan tulee edistää mielenterveyttä kansallisella tasolla eri toimialoilla ja ikäryhmissä, erityisesti keskittyen lasten ja nuorten mielenterveyteen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on laatinut kansallisen mielenterveysstrategian vuosille 2020–2030, joka ohjaa mielenterveyttä tukevien toimintojen suunnittelua ja resurssien järkevää käyttöä. Strategian painopistealueisiin kuuluu lasten ja nuorten mielenterveys, ja erityistä huomiota on kiinnitetty opiskeluhuollon kykyyn puuttua mielenterveysasioihin varhain. Lisäksi itsemurhien ehkäisy on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi.
Lasten ja nuorten mielenterveys kehittyy ympäristön vaikutuksesta, johon liittyvät varhaiset ihmissuhteet, yhteiskunta ja perimä. Nämä tekijät muovaavat nuoren kasvua ja selviytymiskykyä. Nuoruudessa koetut mielenterveyshaasteet voivat vaikuttaa koko elämän ajan terveyteen, työkykyyn ja sosiaaliseen elämään.
Arvioiden mukaan noin puolet aikuisten mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja 75 % ennen 24 vuoden ikää. Suomessa alle 25-vuotiailla on suuri riski kuolla tai joutua sairaalaan tapaturmien tai itsetuhoisuuden vuoksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat johtaa pitkäaikaiseen toimintakyvyn menetykseen, ja huonojen tapahtumien kasaantuessa riski syrjäytymiseen ja epäterveellisiin elintapoihin kasvaa.
Terveelliset elintavat, kuten riittävä uni ja ravinto, tukevat hyvinvointia, mutta mielenterveyshaasteet voivat heikentää elintapoja. Nuorena omaksutut elintavat voivat vaikuttaa loppuelämään, mutta elintapoihin voi aina vaikuttaa.
Mielitreeni-konseptin tarve Perhekuntoutuskeskus Lauste Ry:lle voidaan perustella useista näkökulmista, jotka liittyvät erityisesti nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja pitkäaikaiseen terveyteen. Keskeiset perusteet opinnäytetyön tarpeelle:
- Mielenterveyden tukeminen:
Stressin ja ahdistuksen hallinta: Lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret voivat kokea korkeaa stressiä ja ahdistusta monista syistä, kuten traumaperäisistä kokemuksista, ympäristön vaihdoksista ja henkilökohtaisista haasteista. Mielitreeni tarjoaa työkaluja näiden tunteiden hallitsemiseen.
Psyykkinen hyvinvointi: Mielitreeni voi auttaa nuoria parantamaan itsetuntoaan, kehittämään positiivista ajattelutapaa ja löytämään tapoja käsitellä vaikeita tunteita, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
- Käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen
Tunteiden säätelyn hallinta: Monilla nuorilla lastensuojelulaitoksessa on vaikeuksia impulsiivisuuden ja aggression hallinnassa. Mielitreeni voi auttaa heitä kehittämään itsehillintää ja rakentavia tapoja reagoida haastaviin tilanteisiin.
Sosiaaliset taidot: Mielitreenin kautta nuoret voivat oppia parantamaan vuorovaikutustaitojaan, empatiakykyään ja kykyään muodostaa terveitä ihmissuhteita.
- Koulutuksen ja kehityksen tukeminen
Keskittymiskyky ja oppiminen: Mielitreenin avulla nuoret voivat parantaa keskittymiskykyään ja oppimisvalmiuksiaan, mikä on erityisen tärkeää heidän koulutuksellisen ja ammatillisen kehityksensä kannalta.
Tavoitteellisuus: Mielitreeni opettaa nuoria asettamaan ja saavuttamaan realistisia tavoitteita, mikä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja motivaatiotaan.
- Fyysinen hyvinvointi
Stressinhallinta ja rentoutuminen: Mielitreeni sisältää mindfulnessia ja rentoutumisharjoituksia, jotka auttavat nuoria vähentämään fyysistä ja henkistä jännitystä.
Elintavat: Mielitreeni voi ohjata nuoria terveellisten elämäntapojen omaksumiseen, kuten säännölliseen liikuntaan ja terveellisempään ruokavalioon, jotka ovat tärkeitä sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle.
- Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen
Yhteisön tuki: Mielitreenin harjoitukset voidaan toteuttaa ryhmissä, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja vertaisryhmän tukea. Tämä voi luoda nuorille tunteen yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta.
Osallistaminen: Nuoret voivat osallistua mielitreenin suunnitteluun ja toteutukseen, mikä lisää heidän osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tunnettaan laitoksen arjessa.
Mielitreeni-vihko muodostaa monipuolisen työkalupakin, jonka avulla lastensuojelulaitosten ammattilaiset voivat tarjota kohdennettua tukea lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Mielitreeni-konsepti, jolla tuetaan sijaishuollon asiakkaina olevien lasten ja nuorten mielenterveyttä. Konsepti on työkalu, joka tukee ammattilaisten ja lasten ja nuorten kohtaamista.
Emme halunneet rajata käyttöä tiettyyn ikäryhmään, vaan halusimme luoda työkalun, jota ammattilaiset voivat hyödyntää työssään lastensuojelun sijaishuollossa ja jota lapset ja nuoret voivat itse käyttää ammattilaisen ohjaamana ja tukemana. Mallia voi hyvin soveltaa käytettäväksi myös lastensuojelun avohuollon palveluissa.
