MIELIKIOSKI

Luotu 03.05.2021
MIELIKIOSKI
MIELIKIOSKI

Tiivistelmä

Mielikioskin tavoitteena oli vahvistaa kaupunkilaisten mielen hyvinvointia, lisätä kaupungin henkilöstön mielenterveysosaamista eri sektoreilla sekä vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää stigmaa. Kaupunkilaisille tarjottiin maksutonta, luottamuksellista ja anonyymiä matalan kynnyksen keskustelutukea, vertaistukea sekä ohjausta muiden palveluiden käytössä.  Kaupunkilaisille ja kaupungin työntekijöille järjestettiin Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia ja tuotiinn järjestöjen osaaminen sekä vertaistuki osaksi perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Koko väestö
Omaiset
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Mielikioskin julkinen tiedote (360.68 KB)
Mielikioskin viikko-ohjelma 2023 (179.89 KB)
Mielikioski Toimintamallin kuvaus (142.72 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamallin kehittämistyö lähti alueellisesta tarpeesta ja kuntalaisten osallisuuden sekä ammattilaisten osaamisen vahvistamisesta. Taustalla oli Kansallisen mielenterveystrategian 2020-2030 mukaiset painopisteet, erityisesti "mielenterveys pääomana" ja "tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut". Mielikioski-toimintamallissa painopisteenä oli matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden tarjoaminen ja mielenterveysosaamisen lisääminen. Toiminnan tavoitteena oli vähentää mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigmaa muun muassa koulutusten ja Mielikioskissa tapahtuvan psykososiaalisen tuen avulla. Mielikioski ei korvannut mitään sosiaali- ja terveyspalveluiden tavanomaista toimintaa, vaan toimi varhaisen tuen ja puheeksiottamisen tukipisteenä yhdessä eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja vertaistoimijoiden kanssa. Toiminta oli näin ollen verrattavissa Ylöjärvellä aiemmin toimineeseen terveyskioskiin ja edelleen toimivaan perhekioskiin. 

Mielikioski toimintamallin kehittäminen kuului POIMI - poikkea Mielipointtiin -hankkeeseen. Samaan aikaan oli käynnissä Pirkanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (PirSOTE) -hanke. POIMI-hankkeen tavoitteet sisältyivät PirSOTE -hankkeen tavoitteeseen "Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen", jossa tarkoituksena oli selkeyttää ja virtaviivaistaa päihde- ja mielenterveyspalveluja Pirkanmaalla. 

Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä terveyskeskuksen ja mielenterveyspalveluiden henkilökunnan sekä aikuissosiaalityön kanssa. Tavoitteena oli hoidon ja arkea tukevien palvelujen tarjoaminen ongelmien alkuvaiheessa perustasolla silloin, kun asiakkuutta ei vielä tarvittu terveys- tai sosiaalipalveluihin.

Vertaistukea ja järjestöjen tarjoamaa tukea kehitettiin ja järjestetettiin Mielikioskin kautta tiiviissä yhteistyössä eri järjestöjen, muun muassa Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry, Mielen ry, Tampereen A-kilta, MIELI, Ylöjärven mielenterveys ry, Mielenterveysyhdistys Tammi ry, työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Yhdistämällä Mielikioskiin järjestöjen palveluita, tuki monipuolistui ja mahdollisuudet integroida mm. vertaistukea terveyskeskuksen ja mielenterveys- sekä päihdepalveluiden muihin toimintoihin lisääntyi.

Järjestöt olivat avainasemassa vertaistuen tarjoajina ja monilla järjestöillä oli vapaaehtoisina toimivia koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joita kaupungin henkilöstö pystyi Mielikioskin kautta tilaamaan esim. mukaan asiakastapaamisiin, vertaistapaamisiin, ryhmiin tai koulutustilaisuuksiin. Järjestökenttä on laaja ja toimijoita on paljon. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla oli mahdollisuus olla matalalla kynnyksellä yhteydessä Mielikioskiin sopivan kokemusasiantuntijan etsimiseksi ja Mielikioski välitti pyynnön eteenpäin oikealle järjestötaholle. Mielikioski järjesti kaupunkilaisille vertaistapaamisia myös suoraan oman yhteydenoton perusteella. Mielikioskin toiminnan yhtenä tavoitteena oli mallintaa ja tuoda kokemusasiantuntijatoiminta osaksi normaalia toimintaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Ylöjärven kaupunki perusti Suomen ensimmäisen terveyskioskin vuonna 2009 ja perhekioskin vuonna 2015 kauppakeskuksen yhteyteen mahdollistamaan ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa ja perheiden varhaista tukea. Ylöjärveläiset ovat löytäneet terveys- ja perhekioskit hyvällä menestyksellä (yli 10 000 käyntiä vuodessa). Vastaavaa toimipistettä ei kuitenkaan ollut mielen hyvinvoinnin tukemiseen, vaikka mielenterveyden ongelmat ovat valtakunnallisesti merkittäviä syitä sairauspoissaoloihin, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja syrjäytymiseen. Mielikioski perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen sekä maailmassa tapahtuneiden muutosten tuomiin mielen hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin. Mielikioskin palvelut olivat täysi-ikäisten kuntalaisten saatavilla nopeasti, ilman ajanvarausta, luottamuksellisesti, maksuttomasti ja anonyymisti.

Sosiaaliset ongelmat, henkinen stressi ja talousvaikeudet olivat ahdistuneisuuden ohella lisääntyneet erityisesti koronapandemian ja yleisen maailman tilanteen aikana ja tarvetta sosiaaliseen ja mielenterveyden tukeen sekä palveluohjaukseen oli enemmän. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden oikea-aikaisuudessa oli haasteita ja sosiaalipalvelut ja etuudet olivat eriytyneitä eri toimijoille. Kuntalaisilla saattoi olla vaikeuksia edetä vaikeasti hahmotettavassa palveluverkossa. Mielikioskilta sai keskustelutuen lisäksi palveluohjausta ja konkreettista apua esimerkiksi sähköiseen asiointiin eri palveluissa.

Julkisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kokemusasiantuntijatoiminnan ja järjestöjen yhteistoiminnalle ei ollut Ylöjärvellä vakiintunutta koordinaatiota ja yhteistyö oli satunnaista. Tietoisuus eri toimijoiden toimintamahdollisuuksista oli vähäistä. Terveyskeskuksen yhteydessä toimiva Mielikioski mahdollisti yhteistyössä järjestöjen kanssa monialaisen tuen antamisen kuntalaisille. Mielikioskin kautta kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten oli mahdollista osallistua Mieli Suomen Mielenterveys ry:n Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksiin, jolloin mielenterveysosaaminen kunnassa vahvistui ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ympärillä oleva stigma väheni. Järjestöjen tarjoama tuki sekä vertaistuki ja kokemusasiantuntijatoiminta olivat osa Mielikioskin toimintaa osana perustason terveyspalveluita. Mielikioskissa työskenteli sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka koordinoivat toimintaa, ohjasivat mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia kuntalaisille ja kunnan työntekijöille sekä tarjosivat keskustelutukea erilaisia yhteydenottokanavia pitkin kuntalaisille.

20.12.2022 Ylöjärven Mielikioski ja Terveyskioski yhdistyivät yhteiseksi Hyvinvointikioskiksi. Mielikioskin toinen PodBooth-tila siirrettiin terveysasemalta kauppakeskukseen Terveyskioskin tilaan ja walk in -vastaanottoaikaa laajennettiin vuoden 2023 alusta alkaen niin, että työntekijä oli tavattavissa terveysaseman lisäksi Elon kauppakeskuksessa kolmena päivänä viikossa.

Vuoden 2023 alusta alkaen Hyvinvointikioskin toiminta siirtyi Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnaksi. Tämä toi omat haasteensa toimintaan, kun esimerkiksi yhtenäistä kokemusasiantuntijoiden palkkionmaksujärjestelmää ei ollut käytössä. Näin ollen Mielikioskin kautta ei voitu enää järjestää kokemusasiantuntijoiden tapaamisia, vaan asiakkaat ohjattiin olemaan yhteydessä suoraan järjestöihin. 

Mielikioski-toimintamallin kohderyhmänä olivat kaikki yli 18-vuotiaat kaupunkilaiset, jotka omasta mielestään kaipasivat tukea mielen hyvinvointiin liityvissä asioissa. Yhteydenottaja saattoi olla myös mielenterveyden- tai riippuvuusongelmista kärsivän omainen, joka kaipasi tukea omaan jaksamiseensa tai apua läheisen tukemiseen. Yhteydenottajat kokivat toiminnan erittäin hyödylliseksi, koska apua sai oikea-aikaisesti juuri silloin, kun sitä tarvitsi. Useimmiten heille riitti 1-3 käyntiä ja tieto siitä, että Mielikioskille saattoi tulla uudelleen, helpotti monia. Yhteydenottaja päätti itse, halusiko hän olla yhteydessä puhelimitse, chatin tai sähköpostin välityksellä vai tavata kasvokkain. Myös vastaanottoajat sovittiin yhteydenottajan tarpeiden mukaan ja tarvittaessa joustettiin aukioloajoissa. Toimintaa kehitettiin jatkuvasti asiakkailta saadun palautteen mukaan.

Yhteydenottajille tarjottiin vertaistukea, jota kyettiin järjestämään Mielikioskilla eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kouluttamien kokemusasiantuntijoiden avulla. Eniten vertaistapaamisia järjestettiin Tampereen A-kilta ry:n, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n sekä Mielen ry:n kautta. Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden taustajärjestö kartoitettiin aina yksilöllisesti yhteydenottajan tarpeiden mukaan, joten tapaamisia järjestettiin myös mm. Käpy ry:n ja Suomen Kipu ry:n kautta. Palaute tapaamisista oli poikkeuksetta myönteistä.

Mielenterveyden ensiapu® -koulutusten avulla vahvistettiin mielen hyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Koulutukseen osallistuneet kokivat, että mielenterveyteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen helpottui ja niihin liittyvä stigma pieneni.

Mielikioskin esite, jossa on kuvattuna Mielikioskin mielen hyvinvointia tukevat palvelut ja yhteystiedot. (1.35 MB)
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena oli, että mielen hyvinvoinnista puhuminen helpottuu, mielenterveysosaaminen vahvistuu ja päihde- ja mielenterveysongelmien ympärillä oleva stigma vähenee. Kaupunkilaiset saavat mielen hyvinvointiin tukea välittömästi, kun tarve ilmenee. Järjestöt, kokemusasiantuntijat ja vertaistuki tulevat osaksi perustason terveyspalveluita. Kaupunkilaisille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen, jonka tarjoaminen on eri ammattilaisille helppoa, kun se on organisoitu keskitetysti Mielikioskin kautta. Kaupungin henkilöstön mielenterveysosaaminen ja puheeksioton taidot lisääntyvät, mielen hyvinvointi on osa työhyvinvointia ja Mielenterveyden ensiapu® -koulutukset ovat osa työhön perehtymistä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kunnan henkilöstön mielenterveystaitoja ja -osaamista mitattiin hankkeen alussa Webropol kyselyllä heidän itsensä kokemana. Henkilöstön kyselyssä selvitettiin osaamisen nykytilaa, koulutustarpeita, asenteita sekä miten mielenterveysosaamista voisi hyödyntää työssään. Kysely toteutettiin yhdessä PirSOTE -hankkeen kanssa ja se julkaistiin sekä PirSOTE -uutiskirjeessä, joka lähetettiin henkilöstölle sisäisenä sähköpostijakeluna, että kunnan sisäisessä verkossa Ylönetissä.

Kuntalaisilta kerättiin palautetta Laajassa hyvinvointikyselyssä sekä PirSOTE -hankkeen laatimassa kyselyssä 2021 liittyen hyvinvointiin ja palvelutarpeisiin. Kyselyissä kävi ilmi, että matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluille koettiin olevan tarvetta ja pitäisi olla paikka, johon voisi tulla keskustelemaan luottamuksellisesti ja maksutta ilman ajanvarausta. Mielikioski vastasi osaltaan tähän toiveeseen ja tarpeeseen.

Hankkeen toiminnasta kerättiin määrällistä seurantatietoa; toteutuneista yhteydenotoista Mielikioskilla, vertaistapaamisista sekä henkilöstön ja kuntalaisten koulutusten osallistujamääristä. Mielenterveyden ensiapu®-koulutuksista kerättiin osallistujilta oma palaute. Yhteydenottajista ei kerätty yksilöitäviä tunnistetietoja, eikä yhteydenottoja kirjattu potilas- tai asiakastietojärjestelmiin. Tilastointi koostui yhteydenottomääristä, ikäryhmästä, yhteydenottosyystä,  jatko-ohjauksesta, yhteydenottajan kohtaamisen kokemuksesta sekä siitä, mistä yhteydenottaja oli saanut tiedon Mielikioskista. Mielikioskin työntekijöillä oli käytössään havainnointilomake, jonka avulla koottiin em. määrällistä seurantatietoa ja arvioitiin toiminnan vaikuttavuutta. Vertaistapaamisten osalta kerättiin tietoa tapaamisten määrästä sekä vertaisten ja asiakkaiden kokemuksista tapaamisiin liittyen.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toiminnassa työntekijäresurssina oli psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Mielikioskin vastaanottotiloiksi Ylöjärvelle hankittiin kaksi äänieristettyä PodBooth-palaveritilaa, koska työ-/vastaanottotiloja ei ollut muutoin saatavilla. Tilat sijoitettiin alkuvaiheessa Ylöjärven terveyskeskuksen toiseen sisääntuloaulaan. Toiminta-alueen ollessa laaja ja jotta päästiin jalkautumaan myös reuna-alueiden olemassa oleviin palveluihin (lähitorit, porinapiirit, perhekahvilat ym.), työntekijöiltä vaadittiin oman auton käyttöä.

Toiminnan tunnettuuden edistämiseksi viestintään ja markkinointiin panostettiin etenkin toiminnan alussa. Graafikko suunnitteli ja toteutti visuaalisen ilmeen Mielikioskille, videotuotannon ammattilainen teki YouTube-esittelyvideon Mielikioskista, Posti jakoi julkisen Mielikioskitiedotteen yli 13 000 ylöjärveläistalouteen ja paikallislehdet tekivät useita artikkeleita Mielikioskista. Näiden lisäksi Ylöjärven kaupungin viestintäammattilaiset viestivät Mielikioskin toiminnasta kaupungin sosiaalisen median kanavissa ja loivat sekä ylläpitivät Mielikioskin verkkosivuja kaupungin verkkosivuilla. Yhteistyö kaupungin viestintäpäällikön sekä -koordinaattorin kanssa oli tiivistä. Toiminnan siirryttyä vuoden vaihteessa 2023 kaupungilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle toimivia ja tehokkaita viestimisen tapoja etsittiin hankekauden loppuun saakka, mutta viestinnällisesti ei päästy tiiviiseen yhteistyöhön Pirhan viestinnästä vastaavien toimijoiden kanssa. Mielikioskin perustiedot saatiin Pirkanmaan Hyvinvointialueen verkkosivuille. Jatkossa on tehtävä uusi viestintäsuunnitelma muuttuneen toimintaympäristön vuoksi ja rakennettava yhteistyötä pitkäjänteisesti hyvinvointialueen viestinnän kanssa.

Mielikioskin matalan kynnyksen keskustelutuen järjestäminen ilman ajanvarausta monien yhteydenottokanavien välityksellä vaati työntekijöiltä keskinäistä suunnittelua ja toiminnan organisointia niin, että jalkautuminen esimerkiksi lähitoreille, puhelimen ja chatin päivystäminen sekä walk-in toiminta päällekkäin olivat mahdollisia. Toimintaa ja aukioloaikoja muokattiin aina kevät- ja syyskausittain yhteistyötahojen sekä kuntalaisten toiveiden mukaan.

Mielikioski PodBooth-tilat Ylöjärven terveyskeskuksen aulassa.
Mielikioskin näkösuojatut ja äänieristetyt tilat Ylöjärven terveyskeskuksen aulassa.

Toimintamallin ydinsisältö

Mielikioskin tavoitteena oli vahvistaa kaupunkilaisten mielen hyvinvointia, lisätä kaupungin henkilöstön mielenterveysosaamista eri sektoreilla sekä vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää stigmaa. Kaupunkilaisille tarjottiin maksutonta, luottamuksellista ja anonyymiä matalan kynnyksen keskustelutukea, vertaistukea sekä ohjausta muiden palveluiden käytössä.  Kaupunkilaisille ja kaupungin työntekijöille järjestettiin Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia ja tuotiinn järjestöjen osaaminen sekä vertaistuki osaksi perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Mielikioskin julkinen tiedote 2022. (360.68 KB)
Mielikioskin tiedote 2023 (113.7 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ylöjärven kaupungin toimintana Mielikioski saatiin juurrutettua toimivaksi osaksi perusterveydenhuollon palveluita. Järjestöyhteistyö oli tiivistä ja sujuvaa ja vertaistapaamiset koordinoitiin Mielikioskin kautta. Asiakaspalaute oli positiivista ja etenkin palvelun helppo saatavuus koettiin merkitykselliseksi. Oikea-aikaisuuden lisäksi asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että palvelu oli anonyymia, eikä sitä kirjattu potilastietojärjestelmiin. 

Mielikioskilla oli reilun kahden toimintavuoden aikana yhteydenottoja yhteensä noin 1250. Yhteydenotoista 55 % oli käyntejä, 29 % puheluita ja 16 % chatteja. Mielikioskin yhteydenottajista 25 % ei tarvinnut yhteydenoton jälkeen jatkohoitoon ohjausta lainkaan. Tieto siitä, että voi ottaa yhteyttä uudelleen kannatteli monia asiakkaita.  Yhteydenottajista 35 %:lle riitti toinen yhteydenotto Mielikioskille. Järjestöjen toiminnasta kerrottiin asiakkaille systemaattisesti. 

Vertaistapaamisia järjestettiin 48. Kokemusasiantuntijat olivat pääasiassa Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n, Tampereen A-kilta ry:n ja Mieli ry:n kautta, mutta joitakin tapaamisia järjestettiin myös yhteistyössä Suomen Kipu ry:n ja Käpy ry:n kanssa. Mielikioski oli esillä erilaisissa kaupungin tapahtumissa ja jalkautui jo olemassa oleviin palveluihin, kuten Lähitoreille, porinapiireihin ja perhekahviloihin. Tämän kaltaisia tilaisuuksia oli 119 ja niiden kautta tavoitettiin noin 2150 kuntalaista ja ammattilaista.

Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia järjestettiin  yhteensä 13, joista Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutuksia oli kolme, Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutuksia oli viisi ja Nuoren mielen ensiapu® -koulutuksia viisi. Osallistujia kaikkiin koulutuksiin oli yhteensä 116, joista osa oli kuntalaisia ja osa kaupungin työntekijöitä mm. sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sivistystoimesta.

Mielikioski oli paljon esillä erilaisissa paikallismedioissa, kuten lehdissä, radiossa ja paikallisissa tv-uutisissa. Erilaisia uutisia tai artikkeleita eri medioissa oli yhteensä 30 ja näiden avulla toiminta tuli alueellisesti tunnetuksi. Mielikioski-toimintamalli herätti kiinnostusta laajemminkin ja sitä esiteltiin erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa sekä joillekin yksittäisille alueellisille toimijoille. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Työntekijöiltä vaaditaan monialaista sosiaali- ja terveysalan osaamista; organisointikykyä, joustavuutta, kriisityöntaitoja, tuntemusta palvelujärjestelmistä ja kolmannen sektorin toimijoista, esiintymistaitoja, ryhmänohjaamisen ja kouluttamisen taitoja sekä halua ja kykyä kouluttautua toiminnan muuttuessa. Merkittävintä kuitenkin matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tukevassa toiminnassa on kyky kohdata eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja ammattilaisen roolissa sietää sitä, että kaikkiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Kuuleminen, kuunteleminen, läsnäoleminen ja myötäeläminen riittävät usein. Tämä toimintamalli ei tarjoa hoitoa, joten jos kohtaamisessa ammattilainen arvioi, että matalan kynnyksen tuki ei sinällään riitä, on se tärkeää ottaa yhteydenottajan kanssa puheeksi ja ohjata sopivamman palvelun piiriin tai olemassaolevaan hoitotahoon.

Käyttöönotettaessa on hyvä olla suunnitelma siitä, mihin toimintamalli palveluketjussa niin rakenteissa kuin käytännössä sijoittuu ja mihin tarpeeseen sen halutaan vastaavan sekä mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja mitä muutosta sillä toimintaympäristössä tavoitellaan. Ylöjärven kaupungin palveluissa Mielikioski sijoittui ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen perhe- ja mielenterveyspalveluihin ja se oli ensimmäisenä lenkkinä sosiaali- ja terveyspalvelujen ketjussa. Matalan kynnyksen keskustelutuki ei ollut hoidollista tukea ja siitä tiedotettiin säännöllisesti perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä. Näin Mielikioskin toiminnasta ei tullut osa mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitopolkua. Kuntalaisille tarjottiin varhaista tukea mielen hyvinvointiin silloin, kun tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin ei vielä ollut. Järjestöjen toiminnasta ja vertaistuen mahdollisuudesta kerrottiin kohtaamisissa systemaattisesti. Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksilla lisättiin kuntalaisten ja kunnan henkilöstön mielenterveysosaamista ja vahvistettiin mielen hyvinvointia sekä vähennettiin stigmaa. 

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille, erilaisiin toimintaympäristöihin ja muokattavissa tarpeiden mukaan. Toimintamallissa voi hyödyntää olemassa olevia toimitiloja, toimia pop-up -tyyppisesti, hyödyntää digitaalisia palvelualustoja ja jalkautua mihin toimintaympäristöön tahansa riippuen toiminnan tavoitteista ja toteutusmuodosta. Toimintamallin käyttöönotossa kannattaa kiinnittää huomiota viestintään, markkinointiin ja niiden resursseihin. Mielikioskin taloudelliset resurssit mahdollistivat viestintään panostamisen ammattilaisten avulla ja tätä mahdollisuutta hyödynnettiin koko toiminnan ajan. 

Työntekijän näkökulmasta työ oli vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Se tarjosi monenlaisia mahdollisuuksia kehittyä ja kouluttautua, mutta vaati toimiakseen selkeät rakenteet ja tuen esihenkilöltä sekä mahdollisuuden työnohjaukseen. Johonkin tiimiin kuuluminen työyhteisössä lisää työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä sekä tarjoaa tarvittaessa kollegiaalista tukea haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Ylöjärvi
Kehittäjäorganisaatiot
Ylöjärven kaupunki
Toimintaympäristö
Toimintamallia kehitetään POIMI - Poikkea Mielipointtiin -hankkeessa, joka toteuttaa Mielenterveysstrategian 2020 - 2030 tavoitteita. Toteutuspaikkana Ylöjärven kaupunki, osana perustason sosiaali- ja terveyspalveluja.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)