Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka osuus myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa. Etenkin lähivuosien pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat lisänneet ikääntyneiden yksinäisyyttä ja sitä kautta mielenterveys- ja päihdeongelmia. Yhtenä esimerkkinä tästä on pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021, jonka mukaan "alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa."
Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Ikääntyneet lasketaan useimmiten samaan massaan kuin muut aikuiset, vaikka heidän elämäntilanteensa ja tarpeensa ovat täysin erilaisia. Esimerkiksi vertaistuen kohdalla tutkimukset viittaavat siihen, että ryhmämuotoiset hoidot onnistuvat paremmin, jos ikääntyneet ovat omassa ryhmässään (Substance Abuse Among Older Adults 1998, Oslin ym. 2005).
Asiakas: Tarpeena matalan kynnyksen mielenterveyttä tukeva palvelu tilanteessa, jossa raskaammat palvelut eivät ole vielä tarpeen. Palvelussa tulisi huomioida ikäerityisyys sekä psyykkinen ja fyysinen saavutettavuus.
Ammattilainen: Tarpeena palvelu, johon ikääntyneen asiakkaan voi ohjata, mikäli apua ei pysty tarjoamaan omasta asemastaan käsin.
Organisaatio: Tavoitteena tarjota matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta ikääntyneen elämäntilanne ei eskaloidu ja johda raskaampien palvelujen käyttöön. Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut voivat osaltaan purkaa palvelujonoja terveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluista.
Yhteiskunta: Korona-aikana syntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä niihin liittyvä palveluvelka tuntuvat vielä vuosia. Asiaan täytyy vastata välittömästi, jotta tilanne ei pahene entisestään.
Kohderyhmänä ovat ikääntyneet, joilla on haasteita päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa mutta, jotka eivät tarvitse vielä raskaampia palveluja, kuten terveysaseman päihde- ja mielenterveyshoitajan tai päihdepoliklinikan apua tai heillä on kyseisiin palveluihin kontakti mutta he kaipaavat myös ikäerityistä tukea.
Asiakkaita haastateltiin hankkeen alkuselvityksessä ja heiltä on kerätty palautetta pilottiryhmien aikana. Asiakkaat täyttivät jokaisen ryhmäkerran jälkeen pikapalautteen kyseisestä tapaamisesta sekä ryhmän loputtua kokonaispalautteen koko ryhmäajasta. He myös täyttivät itsearviointimittarin ennen ryhmäkokonaisuuden alkamista sekä sen päätyttyä. Köörissä mittari oli Alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja muissa ryhmissä ikääntyneiden masennusseula GDS-15. Ryhmistä tehdään myös parhaillaan opinnäytetöitä, joihin asiakkaita haastatellaan.
Ryhmät ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaat voivat vaikuttaa ryhmien sisältöihin - suoraan muun muassa tapaamisten alku- ja loppukierroksiin sekä tiettyjen ryhmäkertojen teemoihin. Mutta vaikka ryhmäkerroilla on ennalta määritellyt teemat, keskustelu on kuitenkin aina vuorovaikutteista ja avointa. Ryhmäläiset määrittelevät itse näkökulmat ja teeman ympärillä käytävän keskustelun. Näin juuri heidän omat kokemuksensa tulevat kuulluksi ja nähdyiksi joka kerralla.
