Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukeminen on noussut entistä tärkeämmäksi koronapandemian jälkeen ja epävakaan maailmantilanteen myötä. Lisäksi pitkäaikaissairaudet, toimintakyvyn heikentyminen, omaisena tai läheisenä eläminen ja erilaiset elämänkriisit koskettavat monien iäkkäiden arkea. Näissä elämänmuutostilanteissa korostuu tarve osaamisen ja toimintamallien lisäämiselle ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Tiivistelmä
Mielen taitoja elämänmuutoksiin ikääntyessä -hankkeessa (2023–2025) on kehitetty ja pilotoitu yhdessä ikäihmisten ja ammattilaisten kanssa voimavaroja tukevia keskustelumalleja, jotka soveltuvat sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Hankkeessa osallistujina ovat olleet muistisairauteen sairastuneet ihmiset ja heidän läheisensä, leskeksi jääneet sekä iäkkäiden parissa työskentelevät ammattilaiset.
Keskustelumallit on kehitetty elämänmuutostilanteessa olevien ikäihmisten tueksi. Keskustelua ohjaavat teemat ja oivalluttavat kysymykset liittyvät arkeen ja itsestä huolehtimiseen, voimavarojen ja tunteiden tunnistamiseen, suhtautumistapoihin, ihmissuhteisiin, luonteenvahvuuksiin, elämänkokemukseen sekä tulevaisuuteen suuntautumiseen. Keskusteluiden teemat auttavat iäkästä tunnistamaan ja käsittelemään tunteitaan, suuntaamaan ajatukset myönteiseen, jakamaan kokemuksiaan, pohtimaan selviytymiskeinojaan, oivaltamaan olemassa olevia voimavarojaan ja ylläpitämään toivon tunnetta.
Malleissa kehitetyt kysymykset auttavat ammattilaista jäsentämään keskustelua, ja niitä voi hyödyntää sekä yksilö- että ryhmätapaamiskerroilla. Yksilökeskustelun malli koostuu kolmen kerran kokonaisuudesta, jossa iäkkään henkilön toiveet ja tarpeet ohjaavat keskustelun kulkua. Kuudesta tapaamisesta koostuva keskusteluryhmä puolestaan tarjoaa toimintamallin ja työkaluja iäkkäiden ryhmien kokoontumisiin.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Keskeinen kohderyhmä ovat iäkkäät, jotka käyvät läpi kuormittavia elämänmuutoksia esimerkiksi omaishoitajat, leskeksi jääneet, muistisairauteen sairastuneet sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset. Toiminta sisältää ryhmiä ja tilaisuuksia iäkkäille sekä koulutuksia, tietoiskuja ja materiaaleja ammattilaisille.
Ikääntyneiden elämänkulkuun kuuluu usein samanaikaisia muutoksia, kuten läheisen menetyksiä, sairastumisia tai omaishoitotilanteita. Ne kuormittavat mielen hyvinvointia ja vaikeuttavat arjessa selviytymistä. (Ryan & Deci, 2017; Stenroth ym., 2026.) Samalla odotukset kotona asumisesta ja omaehtoisesta pärjäämisestä kasvavat, mutta ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen tuki mielen hyvinvointiin on vähäistä.
Toiminta vastaa tähän tarpeeseen vahvistamalla elämänmuutoksissa olevien iäkkäiden mielen taitoja, muutosjoustavuutta sekä arjessa pärjäämistä, toiveikkuutta ja merkityksellisyyden kokemusta. Muutosjoustavuuden lisääminen tukee kykyä pitää huolta itsestään ja toisista sekä helpottaa muutoksiin sopeutumista. Ikäihmisten parissa työskentelevien ammattilaisten taidot kohdata muutoksissa eläviä ikäihmisiä kehittyvät ja he pystyvät paremmin tukemaan heitä.
Mielen hyvinvointi on terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perusta (Kokko & Heimonen, 2022). Sen myönteiset ulottuvuudet ennakoivat parempaa toimintakykyä, sujuvampaa arkea ja vähäisempää terveyspalvelujen käyttöä. Mielen hyvinvointi tukee myös fyysistä terveyttä ja selviytymiskykyä (STM, 2024), joten sen vahvistaminen on keskeistä. Tämä edellyttää osaamista, vaikuttavia toimintatapoja ja eri toimijoiden yhteistyötä.
- Kokko, K. & Heimonen, S. (2022). Mielen hyvinvointi ja positiivinen mielenterveys. Teoksessa: Rantanen Taina, Kokko Katja, Sipilä Sarianna & Viljanen Anne (toim.) Gerontologia. Duodecim, 298-305.
- Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6
- Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2017). Basic psychological needs in motivation, development, and wellness.
- Stenroth, S., Haapanen, M., Siltanen, S., Vuoskoski, P., Eriksson, J. & von Bonsdorff, M. (2026). Types of Adversity, Perceived Stressfulness and Resilience in Older Men and Women, Journal of Aging Research, 2026, 1018774, 9 pages. doi.org/10.1155/jare/1018774.
- Elämänmuutosta läpikäyvien iäkkäiden luottamus omiin voimavaroihin lisääntyy, toiveikkuus ja optimistisuus kasvaa, elämän tarkoituksellisuuden tunne lisääntyy. Kyky huolehtia itsestään haasteiden keskellä kasvaa.
- Ammattilaisten tieto ja ymmärrys iäkkäiden muutosjoustavuutta rakentavista mielen taidoista ja niitä vahvistavista tekijöistä lisääntyy sekä työkalut muutostilanteissa olevien iäkkäiden tukemiseksi lisääntyvät.
Hankkeen aikana seurattiin eri toimintojen osallistujamääriä ja sitoutumista toimintaan. Keskusteluihin osallistuneet iäkkäät tekivät itsearviointia, minkä lisäksi systemaattisesti kirjattiin ylös osallistujien keskustelua, kommentteja ja oivalluksia toiminnasta. Lisäksi hyödynnettiin soveltaen Positiivisen mielenterveyden mittarin väittämiä ryhmäprosessin alussa ja lopussa sekä yksilökeskusteluissa osallistujien mielen hyvinvoinnin tarkastelussa. Ennen ryhmäprosessia koottiin ja huomioitiin sisältösuunnittelussa osallistujien toiveet ja odotukset. Toimintaa arvioitiin palautekyselyin ja kertakohtaisin keskusteluin. Hanketyöntekijöiden tekemä itsearviointi oppimispäiväkirjaan auttoi systemaattisesti kokoamaan keskustelujen sisältöön ja toteutukseen liittyviä huomioita.
Ikäinstituutti tukee keskustelumallien käyttöönotossa sekä juurruttaa keskustelumalleja käyttöön markkinoiden, viestien, kouluttaen sekä materiaaleja välittäen.
Keskustelumallien käyttöönottamista tukeva materiaali on maksutta ladattavissa ikäinstituutin sivuilta. Materiaaleja voi soveltaa ja hyödyntää jo olemassa olevien ryhmien tai yksittäisten asiakaskohtaamisten keskustelun tukena, jolloin resursseja esimerkiksi uuden henkilöstön palkkaamiseen tai uusiin tiloihin ei tarvita keskustelumallien käyttöönotossa.
Kumpikin keskustelumalleista toteutetaan lähitapaamisina, jolloin rauhallinen ja esteetön tila olisi hyvä olla hyödynnettävissä tapaamisiin.
Kummankin keskustelumallin käyttöönotto vaatii hieman aikaa ohjaajan oppaaseen, teemoihin, kysymyksiin ja vinkkeihin etukäteen perehtymiseen. Perehtymisen helpottamiseksi on tulossa verkkokurssi, joka tarjoaa tietoa ja ohjausta keskustelumallien käyttöönottoon sekä valmiit diat tapaamiskertojen tueksi.
- Elämänmuutosta läpikäyvien iäkkäiden tarpeisiin sekä ensimmäiseen tavoitteeseen vastaamiseksi on pidetty keskusteluryhmätoimintaa, yksilökeskusteluja sekä luotu jaettava vinkkivihko iäkkäille.
Keskusteluryhmän raamit:
- Osallistujia yhdistävä elämänmuutos
- Ryhmäkoko 6–8 henkilöä
- Tapaamiskertoja kuusi
- Toteutus lähitapaamisina
- Teemoitetut tapaamiset
- Välitehtävät
- Kokoontumisväli 1–2 viikkoa
- Tapaamiskerran kesto 1,5–2 tuntia
- Ohjaaminen yksin tai työparina
Yksilökeskustelun raamit:
- Tapaamiskertoja kolme
- Toteutus lähitapaamisina
- Teemoja syventävät kysymykset
- Välitehtävät
- Kokoontumisväli 2–3 viikkoa
-
Tapaamiskerran kesto 1,5–2 tuntia
- Ammattilaisten tiedon lisäämiseksi ja toiseen tavoitteeseen vastaamiseksi on järjestetty verkkovalmennuksia, tietoiskuja sekä luotu podcast sarja. Aiheesta on kirjoitettu blogitekstejä sekä artikkeleita. Ammattilaisten työn tueksi on tehty keskustelumallien käyttöönottoa helpottava ohjaajan opas sekä keskustelukortit, joita voi hyödyntää sekä ryhmä- että yksilökeskusteluissa.
Mielen taitoja elämänmuutoksiin ikääntyessä -hankkeessa (2023–2025) lähes kaikki osallistujat kokivat mielen taitojensa ja voimavarojensa vahvistuneen, ja toiminnan suositteluluku oli 9,2/10. Toiminta vahvistaa iäkkäiden mielen taitoja paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
Hankkeen kokemusten mukaan toimintamallit auttoivat ikäihmisiä oivaltamaan arjen pieniä iloja ja myönteisiä asioita myös elämänmuutosten keskellä. Keskustelut muiden ihmisten kanssa osoittautuivat keskeiseksi selviytymiskeinoksi. Lisäksi mahdollisuus puhua omasta tilanteesta ammattilaisen kanssa tuki oman tilanteen ymmärtämistä ja avun tarpeen hyväksymistä. Kokemukset osoittavat, että elämänmuutoksiin ei aina voi varautua, mutta niiden kanssa on mahdollista tulla toimeen. Kehitetyt keskustelumallit tarjoavat helposti sovellettavan tavan tukea mielen hyvinvointia ja vahvistaa iäkkäiden voimavaroja sekä yksilö- että ryhmätasolla.
Keskustelumallien avulla ammattilaiset saavat tietoa, vinkkejä elämänmuutoksia läpikäyvien iäkkäiden kohtaamisiin ja keskustelun myönteiseen suuntaamiseen, ideoita yksilö- ja ryhmämuotoiseen ohjaamiseen sekä valmiita materiaaleja työhön.
- Toimintaan osallistuneet iäkkäät kertoivat saaneensa vahvistusta mielen taitoihin ja voimavaroihin. He löysivät keinoja elämänmuutokseen sopeutumisessa ja saivat välitöntä hyötyä arkeen. He tunnistivat itsestä huolenpidon merkityksen ja usealla kynnys hakea apua madaltui. Osallistujat havaitsivat myönteistä muutosta ajattelussa jollakin tai usealla mielen hyvinvoinnin osa-alueella. Lisäksi he kokivat selviytymiskeinojen tunnistamisen parantuneen sekä mielen hyvinvoinnin vahvistamisen keinojen lisääntyneen.
- Ammattilaiset kertoivat saaneensa uutta tietoa mielen taidoista, elämänmuutoksista ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta sekä varmuutta vaikeiden asioiden ja tunteiden puheeksi ottamiseen ratkaisukeskeisellä otteella. Suurin osa (n.75%) kertoi kohtaamistyön osaamisensa lisääntyneen.
Keskustelumallien tavoitteena on tukea iäkkäiden mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvointi on yhteydessä pidempään elinikään, parempaan elämänlaatuun ja fyysiseen terveyteen, myönteisempään oloon sekä elämäniloon (THL, 2023). Mielen hyvinvointi tukee myös selviytymiskyvykkyyttä ja sen positiiviset ulottuvuudet ennakoivat sujuvampaa arkea, parempaa toimintakykyä ja vähäisempää terveyspalvelujen käyttöä (STM, 2024). Mielen hyvinvoinnin on havaittu liittyvän myös pienentyneeseen riskiin sairastua muistisairauksiin (Global Council on Brain Health, 2018). Mielen hyvinvoinnissa ja sen edistämisessä on siis kysymys ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä.
Mielen hyvinvointi tukee kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia, samalla ennakoiden vähäisempää terveyspalvelujen käyttöä (STM, 2024).
Keskustelumallit ovat soveltaen siirrettävissä myös toiselle kohderyhmälle. Esimerkiksi keskustelukortteja ja niiden kysymyksiä ja sitaatteja voi hyödyntää soveltaen eri kohderyhmille. Myös keskusteluryhmän tapaamiskertojen sisältöä ja materiaaleja, kuten välitehtäviä voi hyödyntää soveltaen muissakin yhteyksissä. Ammattilaisilta kerätyn palautteen mukaan materiaali on helppo ottaa käyttöön ja se sopii myös sovellettavaksi eri ryhmien kanssa tai yksilökeskusteluissa.
Hankkeessa tuotettu materiaali on maksutonta ja vapaasti saatavilla. Kokonaisuuteen kuuluu vinkkivihko iäkkäille, keskustelukortit, ohjaajan opas keskustelumallien käyttöön ja podcast- jaksot mielen taidoista. Materiaalit tukevat ammattilaisia käytännön työssä ottamaan puheeksi elämänmuutoksiin liittyviä tunteita ja kokemuksia sekä ohjaamaan iäkkäitä elämänmuutosten käsittelyssä ja tyytyväisyyden vahvistamisessa suhteessa itseen ja elämään.
Keskustelumallit on helppo ottaa käyttöön valmiin materiaalin avulla. Ohjaajan oppaassa esitellään keskustelumallit, niiden kertakohtaiset aiheet, läpileikkaavat teemat sekä välitehtävät. Oppaasta löytyy runsaasti kysymyksiä, joita voi monella tavalla hyödyntää erilaisissa kohtaamistilanteissa.
- Keskusteluryhmä: Jokaiselle tapaamiskerralle on suunniteltu omat aiheensa. Keskusteluryhmämalliin on luotu valmiit materiaalit, oivalluttavat kysymykset ja vinkkejä ohjaajille, jotka helpottavat keskustelun johdattelua ratkaisukeskeisellä otteella eteenpäin sekä keskustelumallin käyttöönottoa.
- Yksilökeskustelu: Yksilökeskusteluihin on luotu oivalluttavia kysymyksiä teemoittain sekä vinkkejä ohjaajalle, jotka helpottavat keskusteluissa. Yksilökeskusteluissa voi hyödyntää myös välitehtäviä soveltaen.
Keskustelumallien käyttöönotossa kannattaa huomioida, että kaikki eivät ole elämänmuutoksissa samassa vaiheessa. Ryhmätapaamiset sopivat niille iäkkäille, joiden elämänmuutoksesta on kulunut sen verran aikaa, että asioiden käsittely muiden kanssa tuntuu luontevalta ja he ovat valmiita puhumaan omasta tilanteestaan sekä kaipaavat tukea elämäänsä. On myös hyvä muistaa, että kaikki eivät koe ryhmäkeskusteluja itselleen sopivaksi tai niiden sisältö ei vastaa omia tarpeita. Tällöin vaihtoehtona voi toimia yksilökeskustelun malli.