Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Forssan seudun Ohjaamossa nousi tarve matalan kynnyksen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluille. Ohjaamossa havaittiin nuorilla olevan enenevissä määrin tarvetta mielenterveys- ja riippuvuuspalveluille, mutta kynnys hakeutua hoitoon koettiin liian korkeaksi. Ohjaamossa koettiin tärkeäksi se, että palvelut tuodaan jo ennalta tuttuun toimintaympäristöön, jotta hoidon kynnys madaltuisi ja hoitoon ohjautuisi nuoria, jotka eivät muuten pääsisi avun piiriin. Myös matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta koettiin tärkeäksi, vaikka nuorella ei välttämättä olisi akuuttia mielenterveys- tai riippuvuusongelmaa. Toiminnassa nähtiin tärkeäksi, että nuorella on mahdollisuus tulla puhumaan häntä askarruttavista asioista matalalla kynnyksellä.
Toiminta liittyy tavoitteeseen lisätä matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta ja palveluiden viemistä osaksi nuorten omia toimintaympäristöjä. Toimintamallin tavoitteena nähtiin olevan syrjäytymisen ehkäiseminen ja laajempien mielenterveys- ja riippuvuusongelmien syntyminen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Valtakunnallisesti on noussut enenevissä määrin tarve matalan kynnyksen palveluille sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. STM on linjannut nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta valtakunnallisesti. Lape-muutosohjelmassa on ollut tavoitteena lisätä nuorten matalan kynnyksen riippuvuus- ja mielenterveyspalveluja mm. Ohjaamoihin. Tulevaisuuden Sote-hankkeessa yksi tavoite on parantaa matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta hyvinvointialueilla.
Asiakkaan näkökulmasta koettiin tärkeäksi helpottaa pääsyä palveluiden piiriin, jotta myös he, joilla on korkea kynnys hakeutua palveluihin pääsisivät palveluiden piiriin.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on tärkeä madaltaa hoitoon ohjautumisen kynnystä, jotta vältyttäisiin isompien ongelmien syntymiseltä mm. syrjäytymisen, mielenterveys- ja riippuvuusongelmien lisääntymiseltä. Varhainen puuttuminen nähdään yhteiskunnan näkökulmasta kannattavana.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat Ohjaamon palveluita käyttävät 16-29 -vuotiaat nuoret sekä etsivän nuorisotyön palveluissa olevat nuoret.
Toimintamalli on saanut alkunsa nuorten tarpeesta, joka on noussut esille Ohjaamon työntekijöille. Toimintamallia kehitetään jatkossa nuorilta nousseiden tarpeiden pohjalta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että enemmän nuoria ohjautuu ajoissa avun piiriin, kun palvelut viedään lähelle nuoria ja heidän tavanomaista ympäristöään.
Yhteistyön kehittyminen Ohjaamon ja terveydenhuollon avopalveluiden välillä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Nuoret täyttävät Ohjaamolla käytössä olevan ohjauskertakyselylomakkeen, tällä lomakkeella pystytään todentamaan palvelua käyttävien nuorten määrä ja, mihin asiaan he ovat saaneet esimerkiksi ohjausta.
Toimintamallia arvioidaan säännöllisin väliajoin arvioimalla palvelun käyttöastetta ja sitä, onko malli johtanut hoitosuhteeseen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli on juurrutettu osaksi Forssan Ohjaamon sekä mielenterveys- ja päihdeyksikön (MPY) jalkautuvaa toimintaa. Toimintamallin jatkuvuudesta vastaa Forssan Ohjaamo ja MPY yhteistyössä. Toimintamallin käytettävyyttä ja tarvetta arvioidaan jatkossa säännöllisin väliajoin ja sitä kehitetään tarpeen mukaan.