Uudellamaalla oltiin koronaepidemian kiihtymisvaiheessa (HUS 8.10.2020), ja HUS oli antanut alueelle suosituksen kasvomaskin käytöstä mm. julkisissa tiloissa, liikenteessä ja oppilaitoksissa kaikille yli 15-vuotiaille. Lokakuussa tilanne oli se, että monet suosituksia noudattivatkin, mutta oli huomattu, että etenkin 15–19-vuotiaiden nuorten keskuudessa käyttäytyminen korona-aikana olisi voinut olla vastuullisempaa, etenkin vapaa-ajalla.
Tavoittaakseen nuoret ja kannustaakseen heitä vastuulliseen käyttäytymiseen korona-aikana Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä HUS, HSL, TYKS ja Omnia yhdistivät voimansa ja rakensivat kampanjan, jossa kannustettiin nuoria maskin käyttöön.
Kampanja toteutettiin marraskuussa 2020, pääosin sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi kampanjamateriaalia jaettiin julisteina eri toimipisteissä sekä pyöritettiin kolme viikkoa HSL:n metrojen ja ratikoiden screeneillä.
Koronavirustilanteen etenemistä seurattiin kampanja-aikana viikottaisissa tsekkipalavereissa, jotta varmistuttiin, että viesti on oikea. Viimeisellä viikolla, kun koronarajoitukset olivat tiukentunteet, todettiin, että kampanjan viesti nuoruuden elämisestä porukoissa ei ole enää sopiva. Silloin käännettiin nopeasti kampanjaviesti loppuajalle niin, että siinä korostettiin vain maskin käyttöä.
Kampanjan loppumisen jälkeen suositeltiin jo enemmän kotona pysymistä mutta kampanjan aikana oli vielä ok liikkua - kunhan käytt maskia eli kampanja kohdistettiin juuri sen hetken suosituksien mukaiseksi.
Jotta korona ei leviä enempää, nuortenkin käyttäytymisen tulisi olla vastuullista. Vastuullisuus ei tarkoita tylsyyttä: kaikkea kivaa voi tehdä, kunhan pitää huolen siitä, että itse ja oma kaveriporukka käyttää maskia. Kampanja suunnattiin 15–19-vuotiaille pääkaupunkiseudulla asuville nuorille. Tavoitteena oli saada nuoret käyttämään maskia paikoissa, joissa turvavälin pitäminen on vaikeaa sekä kannustaa nuoria käyttäytymään vastuullisesti korona-aikana. Teimme kyselyn nuorisolle, sillä halusimme selvittää miksi nuoret eivät käytä maskeja. Kyselyssä selvisi, että nuoret eivät käytä niitä siksi, että muutkaan nuoret eivät käytä. Koska saarnaaminen nuorille ei toimi, mutta nuoret haluavat kuulua porukkaan ja tulla kuulluksi, toteutimme some-kampanja, jossa värväsimme nuoret mukaan Maskigäng-kampanjaan. Koska nuoret on tärkeää tavoittaa siellä missä he viettävät aikaa eli somessa ja kohderyhmä on erityisesti TikTokissa, valitsemme sen kampanjan alustaksi.
Kampanjalla haluttiin lähestyä nuoria vertaisten kautta, nuorten suosimissa kanavissa, nuorten ehdoilla. Teemaksi valittiin: MaskiGäng - Nuoruutta ei voi elää etänä. Koronaviruksen aiheuttama eristäytyminen osuu nuoriin jopa kovempaa kuin aikuisiin – ainakin siltä sen tuntuu kaiken tunnemyllerryksen keskellä. Nuoruutta kun ei voi elää etänä. Enemmän kuin mitään muuta, nuoret haluavat olla osa porukkaa, ja se näkyy myös nuorison käyttäytymisessä. Nuoret kopioivat käyttäytymismalleja, sanavalintoja ja pukeutumistyylejä toisiltaan. Mallia katsotaan vertaisista, ei auktoriteeteistä. Vaikka tiettyä käyttäytymismallia pidettäisiin oikeana, ei sitä välttämättä omaksuta, jos oma jengi käyttäytyy toisin. Kampanjakonsepti #maskigäng kumpuaa ajatuksesta, että kampanjassa pyritään
vaikuttamaan nuorten koko kaveriporukoihin. Jotta saimme nuoret käyttämään kasvomaskeja, tuli meidän saada kaveriporukat innostumaan. Haastamalla nuoret mukaan kuvaamaan videon itsestään ja ystävistään, eli omasta maskigängistään, maskit kasvoilla, tuodaan esiin sitä, että maskit ovat nuorten yhteinen juttu ja maskit voivat luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta porukassa.
