Maksuttoman ehkäisyn kokeilu Etelä-Karjalassa

Luotu 16.11.2022
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu Etelä-Karjalassa
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu Etelä-Karjalassa

Tiivistelmä

Tarjota kaikille eteläkarjalaisille  laadukkaita ja yhtenäisiä seksuaaliterveyspalveluita, jotka sisältävät maksuttomana alle 25-vuotiaille lähes kaikilla ehkäisymenetelmillä. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanteessa Etelä-Karjalassa on ollut yhteinen sosiaali- ja terveyspiiri 10 vuotta, joten organisaatioiden yhteenmuovautuminen on tapahtunut. Selvityksen mukaan seksuaaliterveyspalveluissa ehkäisyneuvolan toimipisteissä on kuitenkin yhtenäistämisen varaa. Tavoitteena on varmentaa ehkäisypalveluiden laatua lisäämällä hoitajien verkostoitumista ja koulutusta sekä muuttamalla joitain toimintamalleja sujuvimmiksi. 

Maksutonta ehkäisyä Etelä-Karjalassa on tarjottu kaikille 3-6kk ehkäisyn aloituksen yhteydessä. Kokeilun tavoitteena on tarjota maksuton ehkäisy kaikille alle 25 -vuotiaille. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (entinen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) on arvioitu maksuttoman ehkäisyn aloitusta nuorille myös aiempina vuosina, mutta esitys ei ole saanut riittävää päättäjien kannatusta. Hankeen myötä maksuttoman ehkäisyn jatko alle 25-vuotiaille tulee arvioon uudelleen hankkeen päättyessä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden lisääntyneet järjestämisvelvoitteet ja talouden epätasapaino asettavat päättäjät tarkastelemaan kriittisesti tulevia esityksiä kustannuksiin vaikuttavista päätöksistä. Yhteiskunnallisesti toistuvat epidemiat, sodan aiheuttamat kustannuksia nostavat vaikutukset, kasvavat terveydenhuoltokustannukset ja suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttavat osaltaan tarkkaa tarkastelua yhteiskunnallisten tukien kohdentamisesta.

Elinkustannusten nousu, työttömyys tai työn epätasainen jakautuminen, lomautukset ja mm. nuoriin kohdistuvien tukien suvanto lapsilisän (ad.17v) ja opintotuen alkamisen (20v) välillä ovat lisänneet myös nuorten taloudellisia haasteita joko välillisesti tai välittömästi. Samaan aikaan hormonaalisen ehkäisyn valmistajat ovat poistaneet raskauden ehkäisyn aloitukseen aiemmin tarjoamansa 3kk ilmaiset kokeilupakkaukset. Koronan ja Euroopassa käytävän sodan vaikutukset ja samaan aikaan nuorille suunnattujen tukien väheneminen on huomattu yhteiskunnassa mm. nuorten lisääntyvänä psyykkisenä pahoinvointina kuin sosiaalisen ja terveydellisen eriarvoisuuden lisääntymisenä.

Aiempien tutkimusten perusteella ja alle 25v maksuttoman ehkäisyn alueilta saadun tiedon perusteella maksuttomalla ehkäisyllä voidaan vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja käynneillä annettavalla ohjannalla vähentää terveyseroja. Valtakunnallisesti tahtotilana on suunnata painopistettä korjaavasta sairaanhoidosta ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

  • Ehkäisypalvelut (ensikäynnit ja kontrollit) ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloissa, keskitetyissä neuvoloissa ympäristökunnissa ja opiskeluterveydessä osittain keskitettynä. Ehkäisyn aloituksia myös muissa opiskeluterveyden pisteissä. Käytännöt ja sisällöt  paikoin vaihtelevia. Kaikissa pisteissä ei asiakas ole pystynyt itse vaikuttamaan ehkäisyvalmisteen valintaa, joka on heikentänyt ehkäisyyn sitoutumista.  

  • Kulkuyhteydet osalla nuorista haasteelliset ja ehkäisypalvelut voivat olla pitkän matkan tai hankalasti kuljettavan matkan päässä

  • Kouluterveyden laajan tarkastuksen hyödyntäminen ehkäisyn aloituksessa

  • lääkäriresurssien niukkuus

  • Seksuaaliterveysosaamisen puute ja puheeksi ottamisen vaikeus, vaikka kysyntää paljon

  • Maksuton ehkäisy puuttuu tai on vain 3kk ajalle pilleri-, rengas- tai laastariehkäisyllä, käytäntö vaihtelee hyvinvointialueen sisällä

Kohderyhmänä on alle 25-vuotiaat eteläkarjalaiset tai alueella opiskelevat raskauden ehkäisyä tarvitsevat nuoret. 

Sosiaalisen median mainoksen on suunnitellut ikäryhmään kuuluva suunnittelija, mainos on testattu ikäryhmän edustajilla. 

Kysely 15-24-vuotaille maksuttoman ehkäisyn kokeilusta. Kysely testattu ja muokattu ikäryhmän edustajien palautteen perusteella.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tasavertaiset, laadukkaat ja helposti saavutettavat seksuaaliterveyspalvelut kaikille eteläkarjalaisille sekä maksuton ehkäisy alle 25- vuotiaille. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muuttuuko raskauden ehkäisykontaktien määrä ja raskauden ehkäisyn kysyntä maksuttomuuden myötä?

  • Tilastointia asiakaskontakteista (käyntisyy, sisältöryhmä, toimenpiteet) on Eksoten alueella luotu useita vuosia. Maksuttomille ehkäisyvalmisteille on luotu aiempien tilastomerkintöjen lisäksi omat tilastomerkinnät, joita käytetään maksuttoman ehkäisyn asiakaskontakteissa. 
  • Maksuttoman ehkäisyn noutokäynnit ovat käynnistyneet muutoksen myötä, noutokäynneille on luotu oma vastaanottolaji.
  • Uusien merkintöjen myötä pystytään hakemaan tilastoja maksuttoman ehkäisyn kontakteista, kontaktien jakautumisesta eri pisteissä valmisteiden ja vastaanottolajien välillä.

Lisääntyykö pitkien ehkäisymenetelmien käyttö maksuttomuuden myötä?

  • Lääkäreiden toimenpidekirjauksista voidaan nähdä muutokset pidemmissä ehkäisymenetelmissä. Maksuttoman ehkäisyn sisältömerkinnät erottavat toimenpiteet mm. sairauden hoitoon käytetystä hormonaalisesta ehkäisystä

Vähentääkö maksuttomuus raskauden keskeytysten määrää alle 25-vuotiailla?

  • Vaikuttavuutta voidaan arvioida alle 25-vuotiaiden raskaudenkeskeytystilastojen muutoksilla.

Lisääkö maksuton ehkäisy kustannuksia?

  • hankkeen aikana pidetään tarkkaa seurantaa ehkäisyvälinekustannuksista.
  • Kertyneitä tilastoja ja kustannuksia verrataan aikaisempiin vuosiin. Vertailussa pyritään huomioimaan myös muita muuttuvia tekijöitä kuten koronan vaikutuksia käyntimääriin ja valmistajien ehkäisyvalmisteiden ilmaisten kokeilupakkauksien (3kk) poistuminen lääkevalikoimasta

Onko ammattilaisten tiedoissa parannettavaa?

  • tehdään kysely ammattilaisille tiedon tarpeesta ja toistetaan kysely hankkeen lopulla

Miten seksuaalineuvonnan lisääntyminen näkyy vastaanottotyössä?

  • seksuaalineuvojiksi koulutettavat valittu raskauden ehkäisyä tekevistä tai nuorten seksuaalisuuden kanssa työtä tekevistä huomioiden eri Etelä-Karjalan alueet
  • otetaan käyttöön seksuaalineuvonnan sisältömerkintä
  • valmistuvien seksuaalineuvojien jalkautuminen käytännön työhön 

​Miten asiakkaat kokeneet maksuttoman ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan onnistumisen?

  • toteutetaan kysely 15-24-vuotiaille eteläkarjalaisille nuorille

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

1.Raskauden ehkäisyn jalkautuminen kouluterveyteen helpomman saatavuuden vuoksi koko laajuudessaan ei jatku

  • Uusien tehtävien kannattavuutta, kuten ehkäisyn aloitukset kouluterveydenhuollossa,  tärkeää seurata  ja tehdä toimintaan tarvittavat muutokset
  • Kouluilla kannattavaa tehostaa kondomien jakelua yhdessä seksuaaliterveysohjannan kanssa
  • ehkäisypalvelun jatkuminen kouluilla vaatii tarjottuun palveluun nähden kohtuuttoman paljon resurssia osaamisen ylläpitämiseksi sekä jaettavien valmisteiden säilyvyys, säilytys ja ajantasaisuus haastavaa
  • nuoret hakeutuvat mieluusti keskitettyihin palveluihin

2. Raskauden ehkäisyyn liittyvä informaatio

  • informaatiossa tärkeää käyttää kohderyhmän käyttämiä kanavia
  • informaatio kootusti ja selkeästi organisaation virallisilla sivuilla, huomioitava yhteneväiset ohjeet ehkäisypalveluista eri sivuilla ( esim. neuvola, opiskelu- ja kouluterveydenhuolto)
  • tiedotuksessa hyvä olla omat vastuuhenkilöt
  • raskauden ehkäisyn ja seksitautien palvelupolun kuvaus hankkeen jälkeen yhdessä muiden palvelupolkujen kanssa

3. Ehkäisypalveluiden muuttaminen terveydenhoitajapainotteiseksi, jolla vähennetään lääkäripalveluiden tarvetta ja parannetaan palveluiden saatavuutta, joustavuutta ja nopeutta.

  • Ehkäisyn seurannan painottuminen terveydenhoitajille vähentäen lääkäreiden työtaakkaa
  • vahvistetaan terveydenhoitajien osaamista erityiskoulutuksilla 
    • lääkkeenmääräämiskoulutukset
    • jälkitarkastuskoulutukset
    • kierukan ja kapselin asetuskoulutukset (mahdollisesti tulevaisuudessa)
    • hoitajien ultraäänitutkimuskoulutukset
  • rutiinikontrollien tarpeen ja hyödyn arviointi jatkossa
  • tehtävänsiirrot lääkäreiltä hoitajille vaatii hoitajaresurssin lisäämistä

4. Kehitetään ehkäisyasiakkaiden oikeaa ohjautumista palveluiden tasaisen jakautumisen turvaamiseksi.

  • sähköisen ajanvarauksen tehostaminen, ajanvarauksen ohjautuminen oikeaan pisteeseen
  • ajanvarauskäytänteiden aktiivinen päivittäminen keskitettyyn puhelinpalveluun
  • päivittämiseen nimetty hoitaja

5. Seksuaaliterveysosaamisen vieminen käytäntöön

  • seksuaalineuvonnan jalkauttaminen osaksi perustyötä sekä omaksi toiminnaksi
  • verkosto seksuaalineuvojille, -kasvattajille ja -terapeuteille toiminnan ja ammattitaidon ylläpitämiseksi
  • työn sisällön, yhtenäisten kirjausten ja työstä saatavan korvauksen neuvotteleminen ennen työn aloittamista
  • seksuaalineuvonta koulutuksessa omaksuttu työote osana omaa työtä
  • tulevaisuudessa seksuaalineuvontapalvelun pilotointi

6. Terveydenhoitajien kouluttaminen raskauden ehkäisyn hoitoon ehkäisypalveluiden laadun, yhteneväisyyden ja yksilöllisyyden parantamiseksi.

  • Selvitys terveydenhoitajien osaamisesta ja tiedontarpeesta kyselyllä
  • Säännöllisiä koulutuksia raskauden ehkäisyyn 
  • Vastuuhenkilö valmisteiden jatkuvaan päivittämiseen ja yhteyteen lääke-edustajiin 
  • yhteistyö naistentautienpoliklinikan kanssa

7. Päivitetään ja yhtenäistetään ehkäisypalveluiden käyntirunko ja -sisältö Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi, kirjaamiskäytännöt ja tilastointimerkinnät tulosten tarkastelua varten.

  • yhteinen ohjeistus käyntien sisältöön ja kirjaamiseen
  • Verkostot ehkäisyä tekeville ja seksuaalineuvojille yhteisten ohjeiden ja toiminnan ylläpitämiseksi ja ajantasaistamiseksi

8. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille lähes kaikilla ehkäisymenetelmillä mahdollisimman kustannustehokkaasti

  • Maksuton ehkäisy aloitettu 23.5.2022 ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa sekä neuvoloiden jälkitarkastusvastaanotoilla ja opiskeluterveyden keskitetyissä pisteissä
  • Lisätään nuorten tietoisuutta maksuttomasta ehkäisystä eri keinoin
  • Valittujen valmisteiden päivittäminen lääkesopimuksen pohjalta
  • jakelupisteiden toiminnan tarkastelu: hiljaisten pisteiden muuttaminen puhelu/sopimus pohjaiseksi vähentänyt hukkakäyttöä
  • jatkossa arvio keskitetyn hoitotarvikejakelun hyödyntämisestä maksuttoman ehkäisyn jakelussa
    • laajentaa asiakkaiden noutoaikaa
    • vähentää asiakkaan noutokäynneillä saamaa ohjantaa
    • työntekijäresurssin tarve arvioitava tarkkaan
  • valmistejakelu kuormittaa henkilöstöä epätasaisesti
  • maksuttoman ehkäisyn käyttö kaikilla alle 25-vuotiailla huolimatta onko vielä ehkäisyn tarvetta, mietittävä tarkoin
    • kuukautisten ja ihon hoito 
  • pitkien ehkäisimien käytön tehostaminen
  • jatkossa maksuttomuutta mietittävä myös toistuvien keskeytysten jälkeen sekä päihdeasiakkaille

 

 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Tarjota kaikille eteläkarjalaisille  laadukkaita ja yhtenäisiä seksuaaliterveyspalveluita, jotka sisältävät maksuttomana alle 25-vuotiaille lähes kaikilla ehkäisymenetelmillä. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Etelä-Karjalan maksuttoman ehkäisyn kokeilun tulokset yhteenvetona diassa. 

Yhteenvetona haluttiin selvittää muutokset: 

  • raskaudenkeskeytyksissä
  • ehkäisyvastaanottojen käyntimäärissä
  • ehkäisyvalmisteiden käyttömäärissä
  • todetuissa seksitaudeissa

Asiakaskyselyn tuloksista hankkeen kannalta keskisimpiä:

  • Yli 90 % vastaajista koki saaneen riittävästi tietoa eri ehkäisymenetelmistä sekä saaneet vaikuttaa oman ehkäisyvalmisteensa valintaan melko hyvin.
  • Vastaajista ¾ oli tietoinen maksuttoman ehkäisyn kokeilusta alueellamme, ja he olivat saaneet tietonsa lähinnä terveydenhuollon henkilökunnalta, sosiaalisesta mediasta tai ystäviltään.
  • Yli puolella vastaajista maksuttomuus oli vaikuttanut ehkäisyn aloitukseen ja tuotteen valintaan. 
  • Kaikki vastaajat (258) pitivät maksutonta ehkäisyä erittäin tarpeellisena ja merkityksellisenä.
  •  Maksuttoman ehkäisyn saatavuus on koettu melko helpoksi.
  • Nuoret kannattavat maksutonta ehkäisyä ja toivovat maksuttomuuden jatkuvan.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Tulokset on esitelty liitteenä olevassa diassa. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Tulokset on esitelty liitteenä olevassa diassa. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä kustannukset nousevat. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan kustannussäästöjä, kun seksuaaliterveyteen liittyvät käynnit vähentyvät. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Toimintamalli vaatii yhteistyötä kakkien seksuaaliterveyspalveluiden tuottajien kanssa.
  •  Tiedottamiseen, niin ammattilaisille kuin asiakkaille, pitää panostaa alusta alkaen miettien oikeat tiedottamisen kanavat eri kohderyhmille.
  • henkilön/henkilöiden nimeäminen eri vastuualueille selkeyttää tehtävän kuvia ja varmistaa, että tarvittavat päivitykset, informaatiot, suunnittelut ja koulutukset tulee hoidettua
  • toiminnan laajentaminen pitää ottaa huomioon työntekijäresurssissa
  • yhtenäisen seksuaaliterveyspalveluiden ylläpitäminen vaatii verkostoja ja helpottuu keskitetyllä toiminnalla
  • osaamisen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa koulutusta ja omien tietojen päivitystä
  • yhtenäinen tilastointi ja selkeä mittaristo helpottaa toiminnan vaikuttavuuden arviota
  • lääkäriresurssin väheneminen lisää tarvetta miettiä lääkärin ja hoitajan työpanosta
  • toimintatapojen muutoksissa tärkeää tarkistaa toimintaan liittyvä ajantasainen lainsäädäntö
  • toimintaa suunniteltaessa ja mahdollisesti muutettaessa on tärkeää osallistaa työntekijöitä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella ja 1.1.2023 lähtien Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Toimintamallin tyyppi
Palveluketju
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)