Maahan muuttaneiden palvelujen toimintamalli, Helsinki (RRP, P4, I1)
Luodaan toimintamalli, johon on koottu maahan muuttaneiden tarvitsemia palveluita ja vahvistettu yhteistyörakenteita.
Toimintamallin nimi
Luodaan toimintamalli, johon on koottu maahan muuttaneiden tarvitsemia palveluita ja vahvistettu yhteistyörakenteita.
Maahan muuttaneiden palveluita ja prosesseja on jäsennetty ja kuvattu sekä rakenteita maahan muuttaneiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyölle on luotu. Tietoa on koottu ja tiedon saatavuutta ammattilaisille ja asiakkaille on parannettu.
Soteuudistus ja kotoutumislain kokonaisuudistus ovat muuttaneet kotoutumisen palvelurakenteita. Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennusteen 2022-2040 mukaan vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin voimakkaasti pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Vuonna 2030 vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkilöä. Palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä tulee varmistaa, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Maahan muuttaneille vieras palveluverkko ja yhteisen kielen puute voivat hankaloittaa palveluihin pääsyä (THL 2025) Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä (2020) on tullut esille, ettei ammattilaisilla ole tarpeeksi tietoa maahan muuttaneiden palvelutarpeista. Pirstaleisuus ja koordinaation puute voivat vaikeuttaa haavoittuvassa asemassa olevien palveluihin pääsyä. Myös MoniSuomi 2022 tutkimuksen johtopäätöksien mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille hyvinvointialueilla tulisi olla tarjolla koulutusta ja tietoa maahanmuuttajien erityistarpeista. Peräti puolet tutkimukseen vastanneista koki, etteivät he saaneet riittävästi sosiaalityöntekijöiden palveluita. Eri taustoista tulevien näkökulmat ja tarpeet tulisi kuulla ja huomioida palveluja suunniteltaessa ja tarjottaessa. (MoniSuomi 2022). Lakimuutosten myötä kotoutumisen edistämisen toimintaympäristö on laajentunut ja on hajallaan, mikä vaikeuttaa yhtenäisen käsityksen ja koordinaation luomista sekä palveluiden järjestämistä.
Maahan muuttaneita kohdataan kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsingissä ja tiedon tarve koskee kaikkia ammattilaisia. Lisääntynyt tieto ja osaaminen parantavat asiakkaan saamaa palvelua. Yhteisymmärrystä eri väestöosien palveluista tarvitaan yli yksikkö- ja organisaatiorajojen. Palveluiden saavutettavuudessa tulee huomioida maahan muuttaneen väestön erityistarpeet.
Kotoutumisen edistämisen toimintaympäristö, vastuunjako ja roolitus ovat muuttuneet merkittävästi hyvinvointialueille siirtymisen ja uuden lain kotoutumisen edistämisestä tultua voimaan 1.1.2023. Sosiaalihuollon roolin kotoutumisen edistämisessä voidaan katsoa jossain määrin kaventuneen monien perustehtävien siirryttyä kunnan tehtäväksi. Toisaalta sosiaalihuollon rooli on laajentunut ja täsmentynyt yhteisösosiaalityön tultua lakiin 2023. Nämä lakimuutokset tukevat ja ohjaavat sosiaalihuollon kehittämistä. Kotoutumisen edistämisen tukeminen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikkia elämän osa-alueita tavoittelevaa ja erilaisiin elämäntilanteisiin sekä erilaiselle toimintakyvylle sopivaa. Asiakasmäärät nousevat jatkuvasti myös kotoutumista edistävissä sosiaalipalveluissa Helsingissä.
Asiakasymmärrystä on kerätty aiempien asiakasymmärrykseen kerätyn tiedon ja muiden materiaalien avulla. Asiakasymmärrystä on kerätty palvelumuotoilun menetelmin. Kehittämisen yhteen alakokonaisuuteen on osallistunut kokemusasiantuntija.
Materiaalien, kuten ohjeiden, esitteiden ja verkkosivujen ylläpito ja päivittäminen vaatii resurssia ja sovitut käytännöt.
Juurruttamiseen tarvitaan ajankäyttöön resurssia eri yksiköissä, mm. koulutusten suorittaminen ja materiaaleihin tutustuminen.
Viestintää tehdään monikanavaisesti ja sitä kohdennetaan tarpeen mukaan hankkeen eri osakokonaisuuksissa.
Yhteistyötä nuorten ja aikuisten sosiaalityön sekä maahan muuttaneiden erityispalveluiden välillä haluttiin kehittää entisestään. Maahan muuttaneita kohdataan Helsingissä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja rakenteita yhteiseen työhön tarvittiin. Keväällä 2024 aloitettiin esihenkilöverkosto teemalla ”Yhteensovitettujen palveluiden kehittäminen aikuissosiaalityössä”, johon osallistui johtavia sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia maahan muuttaneiden erityispalveluista sekä nuorten ja aikuisten sosiaalityöstä, jälkihuollosta ja työllistymistä edistävästä sosiaalityöstä ja –ohjauksesta. Verkostossa on tunnistettu erilaisia kehittämiskohteita maahan muuttaneiden kanssa työskentelyssä ja niitä on lähdetty edistämään erilaisin keinoin.
Esihenkilöverkoston ja sen pohjalta perustetun alatyöryhmän työskentelyn tuloksena koottiin ohje palvelusiirtymästä, johon on koottu tietoa asiakkuuksista maahan muuttaneiden erityispalveluiden ja nuorten ja aikuisten sosiaalityön välillä. Ohje on tarkoitettu ammattilaisten tueksi tilanteissa, joissa asiakkuus on joko siirtymässä yksiköiden välillä tai päättymässä maahan muuttaneiden erityispalveluissa. Selkeä ohjeistus helpottaa ammattilaisten työskentelyä ja asiakkaan näkökulmasta myös vähentää tilanteita, joissa henkilön asiointiyksikössä on epäselvyyttä. Ohjeeseen on koottu myös konsultointikäytännöt epäselviä tilanteita varten.
Esihenkilöverkoston toiminnan tuloksena tuotettiin kolme kuvitteellista, mutta potentiaalisiin tilanteisiin pohjautuvaa asiakaspersoonaa ja heidän henkilökohtaiset palvelupolkunsa. Materiaalit kehitettiin lisäämään asiakasymmärrystä ja tukemaan yhteensovitettujen palveluiden kehittämistä aikuissosiaalityössä. Materiaaleja on hyödynnetty myös muissa hankkeissa ja ne voivat toimia pohjana jatkokehittämisessä.
Vieraskielisten asunnonhakuun ja asumiseen liittyvä sotepe:n ja Helsingin alueella toimivien järjestötoimijoiden palveluvalikoima on kuvattu erilliseen koontiin, joka tukee ammattilaisten työtä asiakasryhmän kanssa.
Esihenkilöverkostossa toteutettiin tiimivierailukokeilu, jonka myötä työntekijöillä on mahdollisuus tutustua toistensa arkeen vierailemalla toisen yksikön tiimeissä. Pilotti käynnistyi syyskuussa 2025 maahan muuttaneiden erityispalveluiden ja alueellisen aikuissosiaalityön välillä. Vierailujen avulla lisätään tiedonkulkua, ymmärrystä ja vuoropuhelua yksiköiden välillä sekä madalletaan kynnystä konsultointiin. Tiimivierailujen myötä yhteistyö helpottuu ja asiakasohjautuvuus paranee, kun työntekijät tulevat toisilleen tutummiksi.
Kehittämistyönä on laadittu myös maahan muuttaneiden erityispalveluiden käyttöön sisäistä ohjeistusta. Ohjeistusta on laadittu esimerkiksi kiintiöpakolaisten ja kuntapaikalle ohjattavien henkilöiden vastaanotosta sekä yksin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten edustajanhakuprosessista.
Maahan muuttaneiden erityispalveluiden monialaisesta työstä koostettiin nykytilan kuvaus, joka rakennettiin mm. maahan muuttaneiden erityispalveluissa toimivien palvelujen (maahan muuttaneiden erityispalveluiden sosiaalipalvelut, paperittomien ja kotoutujien terveystiimi, hyvinvoinnin tuen tiimi, psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä) omista kuvauksista, aiemmista tutkimuksista sekä maahan muuttaneiden erityispalveluissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille suunnatusta kyselystä ja esihenkilöiden työpajatyöskentelystä. Nykytilan kuvausta hyödynnettiin yhteisen tilannekuvan hahmottamisessa ja yhteiseen työhön liittyvien kehittämiskohteiden ja -ideoiden tunnistamisessa.
Toimintamallissa on vahvistettu tiedon saatavuutta ja löydettävyyttä. Toimintamallissa on koottu ja lisätty tietoa sekä ammattilaisille että asiakkaille. Tietoa on lisätty maahan muuttaneiden palveluista ja palveluiden välisistä prosesseista. Asiakkaille suunnatun tiedon osalta on vahvistettu tiedonsaantia palveluihin hakeutumisen ja niiden sisältöjen osalta. Tiedon saatavuutta ammattilaisille on lisätty ottamalla käyttöön sotepe:n ammattilaisten yhteisessä käytössä oleva sisäisten verkkosivujen ohjeet-alusta. Alakokonaisuudesta on tuotettu koonti, johon on kuvattu ammattilaisten tiedontarpeita, tietoa ja ehdotuksia niiden saatavuuden parantamiseksi.