Ikääntyneiden osuus kasvaa nopeimmin suurten kaupunkien kehyskunnissa. Ikääntyneiden muuttoalttius on matalampi kuin muiden ikäluokkien, joten merkittävä osa ikääntyneistä ikääntyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Ikääntyneistä 75 % asuu paikoissa, joissa oma asuinalue ikääntyy sekä määrällisesti että ikärakenteeltaan. Väestörakenteen mukana tuomiin alueellisiin eroihin tarvitaan alueiden erityispiirteitä huomioivia ratkaisuja. Ikääntyneet toivovat yleisesti lähelle niitä palveluja, joita he käyttävät aktiivisesti. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhoitopalvelut. Ikääntyneille tutun ympäristön säilyminen ja sukulaisten läheisyys ovat tärkeitä asioita. (Helminen ym. 2017.) Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun asti (THL 2019). Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton antamissa laatusuosituksissa korostetaan terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista sekä palvelujen tarpeeseen perustuvaa oikea-aikaista palvelua. Tämä edellyttää ikääntyneiden palvelutarpeiden oikea-aikaista tunnistamista ja puheeksi ottamista ikääntyneen sekä hänen läheistensä kanssa.
Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa on ensisijaisen tärkeätä tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat ikääntyneen
toimintakykyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käynnissä olevassa FINGER-tutkimushankkeessa todettiin, että terveellisillä elintavoilla ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoiminta säilyivät ja riski muistihäiriöihin pieneni. Hankkeessa elintapaohjelma suunnattiin henkilöille, joilla oli riski sairastua muistisairauteen, mutta ohjelman todettiin soveltuvan kaikille ikääntyneille. (THL 2018.) Palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää ottaa esille myös ikääntyneen asiakkaan päihteiden käyttö ja antaa tarvittaessa lyhytneuvontaa asiasta.
Asiakkaita ovat maaseudulla omassa kodissaan asuvat ikääntyneet, joiden toimintakyvyssä on tapahtunut heikentymistä, eivätkä he tai omaiset tiedä mistä ja millaista tukea voi löytyä tilanteeseen. Toimintakyvn heikenetymiseen voi monia eri syitä, kuten esimerkiksi yksinäisyys, sairaus/tapaturma, liikunnan tai harrastusten puute, puolison kuolema jne. Näissä tilanteissa henkilöt tarvistevat tukea, jotta tilanne ei pääse huononeman, jolloin tarvitaan jo runsaita palveluja. Asiakasta voidaan varhaisessa vaiheessa auttaa pienillä toimepiteillä ja ohjauksella ja seurannalla.
Ammattilaisten näkökulmasta asiakkaat tulevat esiin vasta siinä vaiheessa, kun on jo runsas palvelutarve, vaikka jotain olisi ollut tehtävissä jo aikaisemmin. Asiakas tai omainen on saattanut jo pitkään olla yhteyksissä eri tahoihin.
Yhteiskunnasssa tavoitteena on lisätä ikäntyvien hyviä elinvuosia kotona, joten hyvinvointia tukeva ohjaus ja toiminta tulisi aloittaa ennen kuin ongelmat ovat käsillä. Parhaimmassa tapauksessa ohjaus on ihmisen mukana läpi elämän, mutta viimeistään eläkkeelle jäädessä toimintakyyn ja hyvinvointiin liittyviä asioita tulisi vahvistaa.
Hankkeen avulla on lisätty ymmärrystä etsivän vanhustyön käsitteestä Etelä-Karjalassa ja Eksoten henkilöstön keskuudessa. Hankkeen alkuosassa hyvinvointivalmentajien tekemän asiakastyön avulla saatiin tietoa, mitä tukea ikääntyvät toivovat ja tarvitsevat. Hankeessa koottiin kuntakohtaiset verkostot, jossa oli useita ikääntvyia edustavia tahoja mukana. Kokouksien ja työpajojen avulla lisättiin ymmärrystä ja saatiin arvokasta tietoa ikääntyvien tarpeesta ja tahoista, jotka tuottava ikääntyville tukea. Ymmärrettiin, että ikääntvyien tarvitsemaa tukea tuottavat monet toimijat kunnissa. Toimijat koottin korttiin ikääntyville tiedoksi. Hanke tiedotti toiminnasta paikallisissa lehdissä ja erillaisissa ikänntyville suunnatuissa tapahtumissa. Hanke teki asiakasviedoita, joita katsottiin verkostokokouksissa asiakkaiden luvalla.
