Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Korvaushoitopoliklinikka on erikoissairaanhoitoa. Asiakkaiden perushoito kuuluu omaan sote-keskukseen perustasolle. Kaksois- ja kolmoisdiagnooseja esiintyy asiakaskunnassa paljon. Käytännön hoitotyössä yleisimmiksi haasteiksi on havaittu ahdistus, masennus ja paniikkioireilu.
Hakeutuminen perustason mielenterveyspalveluihin on osalle potilaista haastavaa, vaikka tarve voi olla ilmeinen. Perustason psykiatrisen hoidon aloittamisen edellytyksenä on pääsääntöisesti hoidettu päihdeongelma.
Pilotti on osa Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Mitä on opioidikorvaushoito?
Korvaushoito on lakisääteistä näyttöön perustuvaa hoitoa. Korvaushoitopoliklinikka tarjoaa opiaattien käytöstä vieroittautumaan kykenemättömille potilaille opioidikorvaushoitoasetuksen (STM 33/2008) mukaista lääkehoitoa.
Korvaushoito toteutetaan buprenorfiini- tai metadonilääkevalmisteella. Opioidiriippuvuuden tulee täyttää diagnoosijärjestelmän kriteerit. Olennaista on, että riippuvuus on vaikea ja vieroittautuminen ei ole onnistunut. Riippuvuudesta ja vieroittautumisesta tarvitaan objektiivista näyttöä. Tämän lisäksi arvioidaan potilaan elämän kokonaistilannetta ja päihdekäytön vaikutuksia siihen.
Mitä opioidit ovat?
- Opioidit ovat voimakkaita kipua poistavia lääkkeitä, joita käytetään myös huumausaineena. Ne aiheuttavat voimakasta riippuvuutta.
- Huumaus- ja lääkeaineeksi luokiteltujen opioidivalmisteiden käyttö, osto ja hallussapito on laitonta ilman lääkärin määräystä. Lääkekäyttöä säätelee lääkelaki.
- Suomessa opioidit ovat yleisimmin mainittu ongelmia aiheuttava huume. Säännöllinen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden.
- Käyttöön liittyy hengenvaarallisen yliannostuksen riski erityisesti sekakäyttötilanteissa.
Miksi korvaushoitoa tarjotaan?
Korvaushoitolääkityksen turvin vieroitusoireet pysyvät poissa ja ihmisen toimintakyky pysyy yllä ilman päihtymistä.
Hoidon tavoite voi olla haittoja vähentävä tai kuntouttava. Kuntouttava korvaushoito tähtää päihteettömyyteen ja yksilöllisen hoito-ohjelman mukaiseen kuntoutumiseen. Haittoja vähentävän hoidon taustalla on usein vaikea riippuvuus ja hoito tähtää terveyshaittojen ja -riskien vähentämiseen sekä elämänlaadun parantumiseen. Molempiin hoitolinjoihin kuuluu motivointi ja yksilöllinen päihdehoitotyö.
Korvaushoito vähentää laittomien opioidien käyttöä, kuolleisuutta ja rikollisuutta sekä mahdollistaa potilaan terveyden ja elämäntilanteen kohentumisen.
Lisää luettavaa:
Huumeongelmat (kaypahoito.fi)
Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen - THL
Väitös: Psykiatrisia häiriöitä ja päihdeongelmia on tärkeää hoitaa samanaikaisesti
Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030
Päihdepalveluiden yhteiskunnalliset haasteet
Huumetilanne Suomessa 2020
Asiakas: Tarve saada hoitoa mielenterveyden ongelmiin ja oppia uusia toimintapoja sekä taitoja käsitellä tunteita. Hoidolle on tarve, vaikka korvaushoidon rinnalla saattaa edelleen esiintyä jatkuvaa tai satunnaista muuta päihdekäyttöä ja psykiatriseen hoitoon sitoutumisessa voi olla haasteita.
Ammattilainen: Tarve tarjota entistäkin parempaa ja kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Lyhytterapiakoulutus tarjoaa ammatillista kehittymistä ja työkaluja yleisimpien mielenterveyshaasteiden hoitamisesta.
Organisaatio: Opioidikorvaushoidossa olevien kuntoutumisen edistämistäminen.
Yhteiskunta: Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen.
Kohderyhmänä ovat opioidikorvaushoitopoliklinikan asiakkaat. Asiakkaat valikoituivat pilottiin omahoitajakeskustelujen pohjalta. Perusteeksi riitti asiakkaan tahtotila. Poissulkukriteereinä olivat vaikea ja akuutti sekakäyttötilanne, itsetuhoisuus tai psykoottinen oireilu.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Pilotissa pyritään parantamaan opioidikorvaushoitopoliklinikan tarjoamaa hoitovalikoimaa. Ensisijainen tavoite on parantaa potilaiden vointia.
Asiakkaat saisivat apua mielenterveysongelmaansa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Voinnin mittarit valitun hoito-ohjelman mukaan (esim. GAD-7 ja PHQ 9). Näillä voidaan mitata asiakkaiden mielialaa hoidon aikana. Pilotoivan asiantuntijasairaanhoitajan ja asiakkaan käymä hoidonpäätöskeskustelu Terapiat etulinjaan -hankkeen antamaa mallia hyödyntäen.
Henkilökunnan kanssa käydyt keskustelut interventioiden vaikuttavuudesta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Hoitoa toteuttavalla hoitajalla tulee olla lyhytterapiakoulutus.
- Korvaushoitoyksikön osastonhoitajan ja hoitohenkilöstön informointi lyhytterapiasta. Yhdessä suunnittelu tärkeää.
- Korvaushoitopoliklinikan osastonhoitaja ja hoitohenkilöstö osallistuivat aktiivisesti pilotin mahdollistamiseen.
- Havaintojen mukaan potilasryhmässä paljon ylisukupolvista kuormaa sekä päihdemaailmaan ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvää traumatisoitumista. Tärkeää tuoda potilaalle esiin, että lyhytterapialla voidaan etsiä vaikuttavuutta voimavarojen vahvistumiseen, motivaatioon ja oireiden lieventymiseen.
- Hoidon onnistumisen kannalta vaaditaan asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista.
- Organisaatio: Mahdollisestaan työntekijälle aikaa toteuttaa hoitoa, vaikka se ei kuuluisi työn peruskuvaan.
- Henkilökunnan tulee tunnistaa lyhytterapiaan soveltuvat asiakkaat.
