Toimintamallin aikaansaama muutos
Luonnossa liikkumisen kynnys madaltuu, lähiluonnon tuntemus ja arvostus lisääntyy, sekä ihmisten luontosuhde vahvistuu.
Kirjasto laajentaa rooliaan hyvinvoinnin, ympäristötietoisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Toimintamalli otettiin käyttöön 22 keskisuomalaisessa kirjastossa vuosina 2025-2026, ja kirjastot ovat hyödyntäneet luontoreppuja lainauksessa, tapahtumatoiminnassa ja viestinnässä. Maakunnallinen luontoreppuverkosto on laajuudessaan poikkeuksellinen. Luontoreput ovat lisänneet kiinnostusta lähiluontoon, lajihavaintoihin (Lönnrotin jäljillä -kampanja) ja luontotapahtumiin (Luontovuosi2026 -kampanja).
Luontoreppujen luovutustilaisuuksissa on alkuun ollut asiantuntijapuheenvuoro luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon ekosysteemipalveluista, kytkettynä kohdekunnan omaleimaisiin sisältöihin. Tilaisuus on jatkunut lähiluontoretkellä, jossa olemme tutustuneet lajitunnistussovelluksiin ja havainnoineet tutusta lähiluonnosta kymmenittäin eri lajeja. Tilaisuuksissa on ollut osallistujia yli 500.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Tavoitteena on lisätä luonnossa liikkumista, vahvistaa ihmisten luontosuhdetta, ja tukea kokonaisvaltaisesti hyvinvointia sekä lisätä luonnon monimuotoisuuden arvostusta.
Vaikutusketju: luontorepun lainaus - luonnossa liikkuminen - luontohavainnot - luontosuhde vahvistuu - enemmän luonnossa liikkumista - hyvinvointihyödyt.
Luontoreppu on osa laajempaa kunnan ja kirjaston luontohyvinvointityötä. Keskeinen ajatus ei ole yksittäinen reppu, vaan kirjastopalveluiden ympärille rakentuva luontoon kannustava palvelukokonaisuus.
Luontoreppujen ympärille rakennetaan yhteisöllistä, lähiluonnossa tapahtuvaa toimintaa: eri vuodenaikojen luontoteemapäiviä, liikkumistapahtumia, luontokampanjoita ja kansalaistiedetapahtumia (lajitunnistus). Reppu voi innoittaa jopa kunnan luontoterveysohjelman laatimiseen.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Luontoreppujen hankintakustannukset ovat todella vähäisiä suhteessa reppujen tuottamiin hyötyihin. Malli perustuu olemassa olevaa kirjastoverkostoon, jolloin uusia rakenteita, toimitiloja tai henkilöstöresursseja ei tarvita.
Luontorepun luovutti kirjastoille lähiLUMO-hanke. Repun sisältö on korvattavissa ja pienhankinnat onnistuvat paikallisista sekatavarakaupoista, esimerkiksi jonkin tavaran särkyessä käytössä.
Lainattava luontoreppu perustuu yhteiskäyttöperiaatteeseen, mikä vähentää yksittäisten ihmisten tavaroiden hankintatarvetta ja mahdollistaa luontohyvinvointia tukevan palvelun ilman merkittäviä uusia rakenteita.
Toimintamallin tavoitellut kustannusvaikutukset liittyvät ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Luontoreput kannustavat luonnossa liikkumiseen, jonka tiedetään tukevan fyysistä aktiivisuutta, mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Suomessa liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamien yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vuositasolla 3,2–7,5 miljardia euroa.
Luontoreppujen pitkän aikavälin tavoiteltu kustannusvaikutus on lisätä luonnossa liikkumista, vahvistaa luontosuhdetta sekä tukea hyvinvointia ja terveyttä kustannustehokkaasti olemassa olevien kirjastopalveluiden kautta. Mikäli toimintamallin avulla lisätään luonnossa liikkumista, osallisuutta ja hyvinvointia, sillä voi olla myös hyvinvointivajeita ehkäiseviä vaikutuksia ja täten yhteiskunnalliset kustannukset vähentyvät.
