Liikkumisen puheeksiotto ja palveluohjaus terveysasemapalveluissa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Liikkumisen puheeksiotto ja palveluohjaus terveysasemapalveluissa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Kehitetään ja pilotoidaan liikkumisen puheeksiottoa osana hyvinvoinnin puheeksiottoa ja palveluohjausta. Selvitetään puheeksioton ja palveluohjauksen vaikuttavuutta.
Toimintamallin nimi
Kehitetään ja pilotoidaan liikkumisen puheeksiottoa osana hyvinvoinnin puheeksiottoa ja palveluohjausta. Selvitetään puheeksioton ja palveluohjauksen vaikuttavuutta.
Kuva
Asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille hyvinvointialueen ammattilaisille. Kaikilta osin tehty hyte-työ ei ole näkyvää. Hyvinovoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyjen toimien ei tarvitse olla mittavia. Pieni tuuppaus oikeaan suuntaan, toistettuna eri ammattilaisten vastaanotoilla, voi olla merkittävässä roolissa asiakkaan arkivalinnoissa.
Yhteistyössä fysioterapeuttien ja hyte ammattilaisten kanssa kokeillaan käytännössä liikkumisen puheeksiottoa ja hyte palveluohjausta fysioterapian vastaanotoilla. Tavoitteina on:
- Liikkumisen edistämisen interventiomallin käytön lisääntyminen fysioterapialla. (OAB-koodin määrä raportilla)
- Fysioterapeuttien hyte palveluohjauksen työkalujen käytön lisääntyminen vastaanotoilla.
- Työkalujen käytön mielekkyys, toiveet.
- Mallin muotoilu osaksi fysioterapian vastaanottokäyntiä.
- Fysioterapeuttien osallistaminen mallin muotoilussa: kehittämisehdotukset, huolet, koulutustarpeet.
- Kyselytutkimusten avulla intervention arkivaikutusten todentaminen asiakkailla
- Asiakkaiden osallistaminen: tyytyväisyys ohjaukseen, kohdentaminen oikeille asiakkaille, kehittämisehdotukset.
Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja iän myötä terveysongelmat lisääntyvät, mikä kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia. Palvelut tulisi järjestää nykyistä kustannustehokkaammin, jotta jokaisella olisi mahdollisuus päästä tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Palveluiden riittävyyden turvaamiseksi jokaisen asiakkaan tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on osa hyvinvointialueiden lakisääteistä tehtävää.
Harva ei haluaisi voida paremmin, mutta nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ei ole enää välttämätöntä arjen sujumiseksi. Useimmat palvelut ovat saatavilla verkossa, ja tuotteet toimitetaan kotiovelle pienellä lisämaksulla. Covid -19 pandemian myötä myös etätyöt yleistyivät. Työmatkojen liikunnallinen rasitus jää kertymättä. Moni ikääntynyt ei ole vieläkään palannut harrastusten pariin pandemian jäljiltä. Muun muassa nämä kaikki tekijät yhdessä vähentävät arjen fyysistä aktiivisuutta, eikä liikkumisen terveyshyötyjä saavuteta riittävästi. Myös kohtaamisia muiden kanssa tarvitaan, jotta ihminen voisi voida hyvin.
Tietoa Vantaalaisista:
- Suurin osa lapsista ja nuorista, erityisesti tytöistä, ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
- Alle puolet työikäisistä liikkuu riittävästi ja ylipainoisten osuus on suuri.
- Ohjatun liikunnan ja uimahallien kävijämäärät ovat palautumassa pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Lähde: Vantaan kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2025
Tietoa Keravalaisista:
- Lapset ja nuoret liikkuvat aiempaa vähemmän ja heidän terveydentilansa on huonontunut.
- Aikuisista 75% kertoi kyselytutkimuksessa harrastavansa kuntoliikuntaa säännöllisesti.
Lähde: Keravan hyvinvointikertomus 2025
Sekä Vantaalla että Keravalla kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot yli 65-vuotiailla ovat korkealla tasolla. Nämä hoitojaksot heijastavat ikääntyneen väestön toimintakykyä ja terveydentilaa laajemmin.
Voimme tukea asiakasta vastaanottokäyntien yhteydessä ohjaamalla häntä hyvinvointialueen hyte-materiaalien avulla, sekä ohjaamalla esimerkiksi Terveyskylään tai erilaisten järjestöjen tiedon ja toiminnan pariin. Materiaaleja on verkossa, sekä asiakkaalle mukaan annettavana versiona.
Liikkumisen puheeksioton tavoitteena on herättää asiakas pohtimaan omia liikkumistottumuksiaan. Kun aihe nousee esiin toistuvasti eri terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilla, se voi kannustaa asiakasta tarkastelemaan käyttäytymistään ja ymmärtämään elintapojen vaikutuksia omaan terveyteen ja hyvinvointiinsa.
Fysioterapian asiakkailla on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakykyrajoite, joka vaikeuttaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kotona tai lähiympäristössä
Tuki- ja liikuntaelinsairauden oireista kärsivät ovat varsinainen pilotin kohderyhmä
Fysioterapiaan ohjataan yli 16-vuotiaita ja kun oireiden kesto alle 8 viikkoa. Esimerkiksi vaivana voi olla selkäkipu, niska- ja hartiaseudun vaiva, olka- tai kyynärpäänvaiva tai alaraajan vaivat
Fysioterapian asiakas ei tarvitse lääkärin vastaanottoa, eikä ole lääkärin hoidossa samasta vaivasta
Asiakas voi olla fysioterapiassa myös murtumien ja leikkausten jatkokuntoutuksen vuoksi.
Liikkumisen puheeksiottoa ja hyte-palveluohjausta voidaan toteuttaa asiakkaille fysioterapian vastaanottokäynneillä. Fysioterapeutit ovat kuitenkin olleet huolissaan ajankäytön riittävyydestä mallin toteuttamiseen. Selvisi myös, ettei liikkumisen mini-interventio navigaattorin käyttöön asiakastietojärjestelmässä ole ollut koulutusta. VAKElla on kaikkien ammattilaisten hyödynnettäväksi luotu hyte-polku koulutukset ja terveysasemapalveluissa on kunnianhimoinen tavoite että kaikki ammattilaiset suosittaisivat ne. Keskeiset asiat mallin juurruttamiseksi osaksi vastaanottokäyntiä:
- Liikkumisen mini-interventio navigaattorista tarvitaan koulutus sekä koulutustallenne.
- Kaikki ammattilaiset käyvät hyte-polku koulutukset, sekä yksikköön pilottiaikana tehdyt koulutusmateriaalit läpi esimerkiksi VAKEn hyvinvointitarjotimen hyödyntämisestä palveluohjauksen tukena.
- Pilottiaikana luotujen asiakastietojäjestelmän fraasikomentojen jakaminen laajasti ammattilaisille kirjaamista helpottamaan.
- Laaditaan liikkumisen puheeksiottokortti, josta löytyy keskeinen sanoma asiakkaille liikkumisen edistämiseksi, sekä tärkeimmät linkit oman organisaation, Vantaan ja Keravan kaupunkien, sekä Terveyskylän tuottaman tiedon äärelle.
- Julkaistaan myös sähköinen versio linkattavaksi suoraan asiakkaan kirjaukseen.
- Hyte-palveluohjauksen avuksi linkkilistat ammattilaisten hyödynnettäväksi. Linkit voi lisätä myös suoraan kirjaukseen, jolloin asiakas voi klikata linkkiä suoraan Maisa asiakasportaalin kautta asioidessa omalla laitteellaan.
- Liikkumisen puheeksiottoa ja hyte-palveluihin ohjausta johdetaan tavoitteellisesti ja muutosta kuten OAB-määriä seurataan ja niistä raportoidaan työyhteisössä.
- Asia pidetään keskusteluissa mukana osastotunneilla, jottei se pääse unohtumaan.
- Varmistetaan, että kaikki ammattilaiset pääsevät suorittamaan tarvittavat koulutukset.
Fysioterapeutit pilottiyksikössä suhtautuvat erittäin positiivisesti hyte-työhön. Lähes kaikki ammattilaiset olivat täysin samaa mieltä väittämän "liikkumisen mini-interventio ja hyte-palveluohjaus tukevat asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointa" kanssa. Kehittämisehdotuksena yksi pilottiyksikön ammattilaisista ehdotti "Palveluohjausta voisi olla järjestettynä myös muualla minne asiakkaat voisi ohjata". Ajankäytön riittävyydestä oli osa myös huolissaan.
Pilotti ja toteutus
- Kyselyt: 3 asiakaskyselyä (2 toteutettu: 1) vastaanotolla, 2) 1–2 kk vastaanoton jälkeen).
- Osallistujat: 40 fysioterapian asiakasta; toiseen kyselyyn vastasi 38.
- Menetelmä: Webropol-kysely asiakkaan haastatteluna.
Vastaajat (demografia)
- Keski-ikä: 65 v
- Sukupuoli: naisia 87,5 %
- Eläkeläisiä: 65 %
Asiakaskokemus (NPS)
- Korkea NPS molemmissa kyselyissä:
- 1.kysely: NPS 62, suosittelijoita 67 %
- 2.kysely: NPS 68, suosittelijoita 74 %
Motivaatio ja voimavarat
- Kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiseen:
- 1.kysely: 95 % täysin/osittain samaa mieltä
- 2.kysely: 97 %
- Aikaa/energiaa edistämiseen: ~82 % molemmissa.
- Huomio: passiivisen vs. aktiivisen ajan arviointi oli monelle vaikeaa, mutta kysymykset herättivät pohtimaan arkiaktiivisuutta.
Ohjauksen koettu hyöty
- Hyödyllisyys (1–5):
- 1.kysely: ka 4,8
- 2.kysely: ka 4,5
- Palaute: kriittistä vain ohjauksen kohdentamisesta; osa koki ohjauksen tarpeettomaksi, koska elintavat olivat jo hyvät.
Liikkumisen muutokset (oma arvio)
- Liikkuminen lisääntynyt viimeisen kuukauden aikana:
- 1.kysely: 17,5 %
- 2.kysely: 37 %
- Rasittava liikunta:
- 1.kysely: 17,5 % harrasti
- 2.kysely: 26,3 %
- Verkkaisempi/rauhallinen liikkuminen:
- 1.kysely: 100 %
- 2.kysely: 87 %
- Liikkumattomuus (2. kysely): 8 % ei pystynyt säännölliseen kestävyystyyppiseen liikkumiseen (voinnin huonontuminen).
- Merkittävimmät esteet liikkumiselle: kiire ja kivut.
Lihaskuntoharjoittelu ja ohjeet
- Yksilölliset jumppaohjeet + puheeksiotto + kannustaminen toimivat hyvin.
- Lihaskuntoharjoittelu päivittäin:
- 1.kysely: 25 %
- 2.kysely: 50 %
- Usein mainittu muutos: fysioterapeutin jumppaohjeiden hyödyntäminen arjen askareiden lomassa.
- Kipuihin apua: täsmäliikkeet auttoivat monia.
WHO-5 hyvinvointi-indeksi (0–5)
- Iloinen ja hyväntuulinen: 3,2 → 3,6
- Levollinen ja rentoutunut: 3,0 → 3,4
- Toimelias ja tarmokas: 3,0 → 3,4
- Herätessä virkeä/levännyt: 2,9 → 2,9 (heikoin molemmissa)
- Kiinnostavia asioita arjessa: 3,6 → 3,8 (paras molemmissa)
- Yhteenveto: indeksien keskiarvot nousivat 2. kyselyssä.
Jatkossakin kannattaa ohjata unen ja palautumisen itsehoito-ohjelmien äärelle, sekä kannustaa hakemaan apua uniongelmiin.
Kirjaaminen ja Hyvinvointitarjotin
- Puheeksioton kirjaaminen lisääntyi: verrattuna kevääseen 2025, navigaattorin OAB-koodit moninkertaistuivat syksyllä.
- Hyvinvointitarjotin:
- ennen pilottia tutustunut 7 %
- kyselyyn mennessä 32 % käyttänyt itsenäisesti.
Jatkotoimet
- 3. kysely toteutetaan alkuvuodesta 2026.
- Liikkumisen puheeksiottokortti tekeillä fysioterapian tarpeisiin
Kansikuva
