Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Liikkumisen puheeksiotto ja palveluohjaus terveysasemapalveluissa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Liikkumisen puheeksiotto ja palveluohjaus terveysasemapalveluissa, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kehitetään ja pilotoidaan liikkumisen puheeksiottoa osana hyvinvoinnin puheeksiottoa ja palveluohjausta. Selvitetään puheeksioton ja palveluohjauksen vaikuttavuutta.

Toimintaympäristö

Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja iän myötä terveysongelmat lisääntyvät, mikä kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia. Palvelut tulisi järjestää nykyistä kustannustehokkaammin, jotta jokaisella olisi mahdollisuus päästä tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Palveluiden riittävyyden turvaamiseksi jokaisen asiakkaan tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on osa hyvinvointialueiden lakisääteistä tehtävää.

Harva ei haluaisi voida paremmin, mutta nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ei ole enää välttämätöntä arjen sujumiseksi. Useimmat palvelut ovat saatavilla verkossa, ja tuotteet toimitetaan kotiovelle pienellä lisämaksulla. Covid -19 pandemian myötä myös etätyöt yleistyivät. Työmatkojen liikunnallinen rasitus jää kertymättä. Moni ikääntynyt ei ole vieläkään palannut harrastusten pariin pandemian jäljiltä. Muun muassa nämä kaikki tekijät yhdessä vähentävät arjen fyysistä aktiivisuutta, eikä liikkumisen terveyshyötyjä saavuteta riittävästi. Myös kohtaamisia muiden kanssa tarvitaan, jotta ihminen voisi voida hyvin. 

Tietoa Vantaalaisista:

  • Suurin osa lapsista ja nuorista, erityisesti tytöistä, ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
  • Alle puolet työikäisistä liikkuu riittävästi ja ylipainoisten osuus on suuri.
  • Ohjatun liikunnan ja uimahallien kävijämäärät ovat palautumassa pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Lähde: Vantaan kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2025

Tietoa Keravalaisista:

  • Lapset ja nuoret liikkuvat aiempaa vähemmän ja heidän terveydentilansa on huonontunut.
  • Aikuisista 75% kertoi kyselytutkimuksessa harrastavansa kuntoliikuntaa säännöllisesti.

Lähde: Keravan hyvinvointikertomus 2025

Sekä Vantaalla että Keravalla kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot yli 65-vuotiailla ovat korkealla tasolla. Nämä hoitojaksot heijastavat ikääntyneen väestön toimintakykyä ja terveydentilaa laajemmin.

Voimme tukea asiakasta vastaanottokäyntien yhteydessä ohjaamalla häntä hyvinvointialueen hyte-materiaalien avulla, sekä ohjaamalla esimerkiksi Terveyskylään tai erilaisten järjestöjen tiedon ja toiminnan pariin. Materiaaleja on verkossa, sekä asiakkaalle mukaan annettavana versiona.

Liikkumisen puheeksioton tavoitteena on herättää asiakas pohtimaan omia liikkumistottumuksiaan. Kun aihe nousee esiin toistuvasti eri terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilla, se voi kannustaa asiakasta tarkastelemaan käyttäytymistään ja ymmärtämään elintapojen vaikutuksia omaan terveyteen ja hyvinvointiinsa.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet hyte palveluohjausta ja ohjauksen työvälineitä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyte-tehtäväalueella on kehitetty monipuolisesti erilaisia sähköisiä ja myös asiakkaalle mukaan annettavia materiaaleja. Terveyskylään on myös tuotettu erittäin korkealaatuista ammattilaisten tuottamaa materiaalia hyödynnettäväksi. Potilasjärjestöt järjestävät toimintaa, sekä julkaisevat asiantuntijatasoisia oppaita.

Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan itsenäisesti ohjaudu tiedon äärelle, vaan he tarvitsevat apua asianmukaisen tiedon äärelle pääsemiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ammattilaiset tekevät työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen, mutta se ei kaikilta osin ole vielä näkyvää. Ammattilaisten työtapoja pitää kehittää, jotta kaikki asiakkaat olisivat mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Myös kirjaamista pitää kehittää, jotta tehty hyte-työ sadaan raportoitua.

Tavoiteltu muutos

Toteutamme terveysasemapalveluissa fysioterapian vastaanotoilla pilotin, jossa tarjoituksena on hyödyntää hyte-palveluohjausmateriaaleja monipuolisesti, sekä saada systemaattiseen käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmään aiemmin kehitettyä Liikkumisen mini-interventiomallia. Pilotin vaikutuksia on tarkoitus tutkia fysioterapian asiakkaille tehtävillä kyselyillä intervention ja hyte-ohjauksen arkivaikutuksista.

Tavoite

Fysioterapiapalveluiden liikkumisen puheeksioton, kirjaamisen ja palveluohjauksen kuvaaminen ja jatkokehitys

Pilotin osa-tavoitteet

  • Liikkumisen mini-intervention navigaattorin käytön lisääntyminen
  • Hyte-ohjauksen kokeilu asiakastyössä ja muotoilu osaksi fysioterapian käyntiä – fysioterapeuttien palaute, kehittämisehdotukset
  • Hyte-työkalujen arviointia ammattilaisten näkökulmasta
  • Intervention vaikutusten tutkimista asiakkaille tehtävien kyselyiden avulla
Muutoksen mittaaminen

Pilotin vaikutuksia on tarkoitus tutkia fysioterapian asiakkaille tehtävillä kyselyillä intervention ja hyte-ohjauksen arkivaikutuksista.

  • Kyselyt tehdään kolmessa erässä. Vastaanoton yhteydessä 0kk, puhelimitse 1-2 kk vastaanoton jälkeen, sekä 4-6 kk vastaanoton jälkeen. Tuloksia voidaan verrata yksilötasolla sekä koko vastaajajoukon tasolla.

Mitataan muutos raportilta liikkumisen mini-interventio navigaattorin automaattisesti muodostaman hyte-koodin muodostumisen määrissä.

  • Verrataan kevät -25 vs syksy -25.

Tehdään kysely myös fysioterapeuteille.

  • Kyselyiden tarkoituksena on selvittää liikkumisen mini-interventiomallin hyväksyttävyyttä ja ajankäytön onnistumista.
  • Lisäksi on fysioterapeutteja pyydetään arvioimaan hyte-työkalujen sovelutuvuutta oman vastaanottotyön näkökulmasta.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Fysioterapian asiakkailla on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakykyrajoite, joka vaikeuttaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kotona tai lähiympäristössä

Tuki- ja liikuntaelinsairauden oireista kärsivät ovat varsinainen pilotin kohderyhmä

Fysioterapiaan ohjataan yli 16-vuotiaita ja kun oireiden kesto alle 8 viikkoa. Esimerkiksi vaivana voi olla selkäkipu, niska- ja hartiaseudun vaiva, olka- tai kyynärpäänvaiva tai alaraajan vaivat

Fysioterapian asiakas ei tarvitse lääkärin vastaanottoa, eikä ole lääkärin hoidossa samasta vaivasta

Asiakas voi olla fysioterapiassa myös murtumien ja leikkausten jatkokuntoutuksen vuoksi.

Ratkaisun perusidea

Asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille hyvinvointialueen ammattilaisille. Kaikilta osin tehty hyte-työ ei ole näkyvää. Hyvinovoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyjen toimien ei tarvitse olla mittavia. Pieni tuuppaus oikeaan suuntaan, toistettuna eri ammattilaisten vastaanotoilla, voi olla merkittävässä roolissa asiakkaan arkivalinnoissa.

Yhteistyössä fysioterapeuttien ja hyte ammattilaisten kanssa kokeillaan käytännössä liikkumisen puheeksiottoa ja hyte palveluohjausta fysioterapian vastaanotoilla. Tavoitteina on:

  • Liikkumisen edistämisen interventiomallin käytön lisääntyminen fysioterapialla. (OAB-koodin määrä raportilla)
  • Fysioterapeuttien hyte palveluohjauksen työkalujen käytön lisääntyminen vastaanotoilla.
    • Työkalujen käytön mielekkyys, toiveet.
  • Mallin muotoilu osaksi fysioterapian vastaanottokäyntiä.
    • Fysioterapeuttien osallistaminen mallin muotoilussa: kehittämisehdotukset, huolet, koulutustarpeet.
  • Kyselytutkimusten avulla intervention arkivaikutusten todentaminen asiakkailla
    • Asiakkaiden osallistaminen: tyytyväisyys ohjaukseen, kohdentaminen oikeille asiakkaille, kehittämisehdotukset.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikkumisen puheeksiottoa ja hyte-palveluohjausta voidaan toteuttaa asiakkaille fysioterapian vastaanottokäynneillä. Fysioterapeutit ovat kuitenkin olleet huolissaan ajankäytön riittävyydestä mallin toteuttamiseen. Selvisi myös, ettei liikkumisen mini-interventio navigaattorin käyttöön asiakastietojärjestelmässä ole ollut koulutusta. VAKElla on kaikkien ammattilaisten hyödynnettäväksi luotu hyte-polku koulutukset ja terveysasemapalveluissa on kunnianhimoinen tavoite että kaikki ammattilaiset suosittaisivat ne. Keskeiset asiat mallin juurruttamiseksi osaksi vastaanottokäyntiä:

  • Liikkumisen mini-interventio navigaattorista tarvitaan koulutus sekä koulutustallenne.
  • Kaikki ammattilaiset käyvät hyte-polku koulutukset, sekä yksikköön pilottiaikana tehdyt koulutusmateriaalit läpi esimerkiksi VAKEn hyvinvointitarjotimen hyödyntämisestä palveluohjauksen tukena.
  • Pilottiaikana luotujen asiakastietojäjestelmän fraasikomentojen jakaminen laajasti ammattilaisille kirjaamista helpottamaan.
  • Laaditaan liikkumisen puheeksiottokortti, josta löytyy keskeinen sanoma asiakkaille liikkumisen edistämiseksi, sekä tärkeimmät linkit oman organisaation, Vantaan ja Keravan kaupunkien, sekä Terveyskylän tuottaman tiedon äärelle.
    • Julkaistaan myös sähköinen versio linkattavaksi suoraan asiakkaan kirjaukseen.
  • Hyte-palveluohjauksen avuksi linkkilistat ammattilaisten hyödynnettäväksi. Linkit voi lisätä myös suoraan kirjaukseen, jolloin asiakas voi klikata linkkiä suoraan Maisa asiakasportaalin kautta asioidessa omalla laitteellaan.
  • Liikkumisen puheeksiottoa ja hyte-palveluihin ohjausta johdetaan tavoitteellisesti ja muutosta kuten OAB-määriä seurataan ja niistä raportoidaan työyhteisössä.
    • Asia pidetään keskusteluissa mukana osastotunneilla, jottei se pääse unohtumaan.
    • Varmistetaan, että kaikki ammattilaiset pääsevät suorittamaan tarvittavat koulutukset.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Fysioterapeutit pilottiyksikössä suhtautuvat erittäin positiivisesti hyte-työhön. Lähes kaikki ammattilaiset olivat täysin samaa mieltä väittämän "liikkumisen mini-interventio ja hyte-palveluohjaus tukevat asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointa" kanssa. Kehittämisehdotuksena yksi pilottiyksikön ammattilaisista ehdotti "Palveluohjausta voisi olla järjestettynä myös muualla minne asiakkaat voisi ohjata". Ajankäytön riittävyydestä oli osa myös huolissaan. 

Pilotti ja toteutus

  • Kyselyt: 3 asiakaskyselyä (2 toteutettu: 1) vastaanotolla, 2) 1–2 kk vastaanoton jälkeen).
  • Osallistujat: 40 fysioterapian asiakasta; toiseen kyselyyn vastasi 38.
  • Menetelmä: Webropol-kysely asiakkaan haastatteluna.

Vastaajat (demografia)

  • Keski-ikä: 65 v
  • Sukupuoli: naisia 87,5 %
  • Eläkeläisiä: 65 %

Asiakaskokemus (NPS)

  • Korkea NPS molemmissa kyselyissä:
    • 1.kysely: NPS 62, suosittelijoita 67 %
    • 2.kysely: NPS 68, suosittelijoita 74 %

Motivaatio ja voimavarat

  • Kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiseen:
    • 1.kysely: 95 % täysin/osittain samaa mieltä
    • 2.kysely: 97 %
  • Aikaa/energiaa edistämiseen: ~82 % molemmissa.
  • Huomio: passiivisen vs. aktiivisen ajan arviointi oli monelle vaikeaa, mutta kysymykset herättivät pohtimaan arkiaktiivisuutta.

Ohjauksen koettu hyöty

  • Hyödyllisyys (1–5):
    • 1.kysely: ka 4,8
    • 2.kysely: ka 4,5
  • Palaute: kriittistä vain ohjauksen kohdentamisesta; osa koki ohjauksen tarpeettomaksi, koska elintavat olivat jo hyvät.

Liikkumisen muutokset (oma arvio)

  • Liikkuminen lisääntynyt viimeisen kuukauden aikana:
    • 1.kysely: 17,5 %
    • 2.kysely: 37 %
  • Rasittava liikunta:
    • 1.kysely: 17,5 % harrasti
    • 2.kysely: 26,3 %
  • Verkkaisempi/rauhallinen liikkuminen:
    • 1.kysely: 100 %
    • 2.kysely: 87 %
  • Liikkumattomuus (2. kysely): 8 % ei pystynyt säännölliseen kestävyystyyppiseen liikkumiseen (voinnin huonontuminen).
  • Merkittävimmät esteet liikkumiselle: kiire ja kivut.

Lihaskuntoharjoittelu ja ohjeet

  • Yksilölliset jumppaohjeet + puheeksiotto + kannustaminen toimivat hyvin.
  • Lihaskuntoharjoittelu päivittäin:
    • 1.kysely: 25 %
    • 2.kysely: 50 %
  • Usein mainittu muutos: fysioterapeutin jumppaohjeiden hyödyntäminen arjen askareiden lomassa.
  • Kipuihin apua: täsmäliikkeet auttoivat monia.

WHO-5 hyvinvointi-indeksi (0–5)

  • Iloinen ja hyväntuulinen: 3,2 → 3,6
  • Levollinen ja rentoutunut: 3,0 → 3,4
  • Toimelias ja tarmokas: 3,0 → 3,4
  • Herätessä virkeä/levännyt: 2,9 → 2,9 (heikoin molemmissa)
  • Kiinnostavia asioita arjessa: 3,6 → 3,8 (paras molemmissa)
  • Yhteenveto: indeksien keskiarvot nousivat 2. kyselyssä.

Jatkossakin kannattaa ohjata unen ja palautumisen itsehoito-ohjelmien äärelle, sekä kannustaa hakemaan apua uniongelmiin. 

Kirjaaminen ja Hyvinvointitarjotin

  • Puheeksioton kirjaaminen lisääntyi: verrattuna kevääseen 2025, navigaattorin OAB-koodit moninkertaistuivat syksyllä.
  • Hyvinvointitarjotin:
    • ennen pilottia tutustunut 7 %
    • kyselyyn mennessä 32 % käyttänyt itsenäisesti.

Jatkotoimet

  • 3. kysely toteutetaan alkuvuodesta 2026.
  • Liikkumisen puheeksiottokortti tekeillä fysioterapian tarpeisiin