Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. Liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen.
Elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen eivät ole aidosti integroituneet ja vakinaistaneet rooliaan osana perusterveydenhuoltoa. Ongelmiksi on tunnistettu terveydenhuollon henkilöstön ajan, työvälineiden ja osaamisen puute ja henkilöstön vaihtuvuus. Palveluohjaus ja hoitopolku ovat usein jäsentymättömiä, eivätkä kaupunkilaiset läheskään aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita.
Toimintamalli kehitettiin Liikettä terveydeksi -projektissa, joka käynnistyi huhtikuussa 2020, ja lisättiin Helsingin kaupungin liikkumisohjelman uudeksi toimenpiteeksi marraskuussa 2020. Projekti päättyy vuoden 2023 lopussa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Jotta henkilöstön liikkumista saataisiin lisättyä ja paikallaanoloon tauottamista, tulisi kannustamisen tulla koko organisaatiosta lähtien. Johdon ja esihenkilöiden esimerkillisellä toiminnalla työn tauottamisen ja hyväksyvän työpaikkakulttuurin rakentamisella viestitään henkilöstölle liikkumisen ja palautumisen merkityksestä henkilöstön hyvinvoinnille. Toimintamalli tulisi implementoida jo olemassa oleviin toimintatapoihin.
Ammattilaisten positiivinen viestiminen ja kannustaminen liikkumiseen kaupunkilaisille viestii koko yhteiskunnalle liikkumisen tärkeydestä. Liikuntapalvelut tulisi olla kaikkien tiedossa ja saavutettavissa ja ilman esimerkiksi sosioekonomista tai kulttuurista estettä.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. Liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Kaupunkilaisten on vaikea löytää itselleen sopivia palveluita. Arkiliikkumisen merkitystä, paikallaanolon tauottamista ja kevyen liikuskelun merkitystä tulisi integroida perusterveydenhuoltoon, jotta kaupunkilaisten liikkumisen suositukset täyttyisivät ja sitä mukaan myös vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta johtuvia riskitekijöitä kuten kroonisia sairauksia saataisiin vähennettyä.
Kaupungin työntekijöiden liikkuminen on vähentynyt ja istuminen lisääntynyt. Ammattilaisten näkökulmasta lisätään tietoisuutta kouluttamalla, tarjoamalla omakohtaisia kokemuksia liikkumisesta sekä kehittämällä heille oman työn käyttöön työkaluja liikkumisen puheeksi ottoon ja palveluohjaukseen. Liikkumisella voidaan edistää työhyvinvointia ja tukea työstä palautumista.
Liikkumisella voidaan vahvistaa vetovoimatekijöitä, vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa työn tuottavuutta. Parhaimmillaan voidaan liikkumisen lisäämisellä ja toimialarajat ylittävän palveluohjauksen vahvistamisella vähentää asiakaspainetta sote-palveluihin.
Kansallisella tasolla voidaan liikkumista lisäämällä parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamia yhteiskuntaan kohdentuvia kustannuksia.
Toimintamallin kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevat kuntalaisryhmät, kuten vähän liikkuvat sekä terveysasemien henkilökunta.
Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kuntalaisille, jossa voidaan kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen. Koska kaupunkilaiset eivät aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita, on perusterveydenhuollossa oiva tapa tuoda esille elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen.
Toimintamallin kehittämisympäristönä toimineen Helsingin kaupungin terveysasemat ja sisätautien poliklinikan henkilökunnan kaikki ammattiryhmät on huomioitu niin yksilö- kuin työyksikkötasolla. Tukea on kohdennettu erityisesti lähiesihenkilöille ja valituissa työyksiköissä on pilotoitu kohdennettuja toimenpiteitä. Osallistamismenetelminä on käytetty muun muassa:
- Tutustumiskäynnit terveysasemille ja henkilöstön kuuleminen.
- Tiedottaminen
- Keskustelu henkilöstön kanssa
- Palautekyselyt
- Luennot ja työpajat
- Vaikuttavuuskysely
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallilla tavoitellaan kaiken ikäisten helsinkiläisten ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrään kasvattamista, istumisen määrän vähenemistä ja vapaa-ajan liikunnan harrastamisen yleistymistä.
Liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Liikkumisen puheeksi oton ja liikkumiseen kannustamisen integroinnin kautta osaksi perusterveydenhuoltoa, saadaan hyödynnettyä liikkumisen positiivisesti vaikuttavia osatekijöitä nykyistä paremmin sairauksia ennaltaehkäisevänä niin hoidossa kuin kuntoutuksessa. Kevyen liikuskelun lisäämisellä ja paikallaan olon tauottamisella ja näiden puheeksi oton kautta, haetaan terveyshyötyjä niin fyysisellä kuin henkisellä puolella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin juurruttamiseen tarvitaan projektikoordinaattori suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintamallia. Edellytyksenä on tiivis yhteistyö palvelun johdon kanssa ja sitoutuminen projektiin. Pilotoitua toimintamallia voidaan hyödyntää organisaation muissa palveluissa. Juurruttaminen ja toimintamallin levittäminen edellyttää kouluttamista, viestintää sekä riittävää rahoitusta toimienpiteiden jalkauttamiselle.
Pilotoitua toimintamallia voidaan toistaa ja levittää organisaatiossa tehdyn vaikuttavuusselvityksen myötä. Toiminnan vakiinnuttaminen toimintamallin mukaan, edellyttää työntekijäresurssia.
