Lastensuojelun avohuollon ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö, siihen kuuluvat yhtenäiset toimintamallit, tiedonvaihto ja hyvät käytänteet.
Tiivistelmä
LAVA-toimintamalli varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun väliseen yhteistyöhön. Kuvattu edellä keskeiset sisällöt. Tiedonvaihtoon ja hyviin käytäntöihin liittyvät asiat.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä on kritisoitu, ja sen kehittäminen on ollut Suomessa vähäistä. Varhaiskasvatus on tärkeä lastensuojelun yhteistyökumppani, varhaiskasvatuksen ollessa lastensuojeluasiakkuudessa olevan lapsen tukitoimi. Varhaiskasvatuksessa on paljon lastensuojelulle arvokasta tietoa lapsen arjesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Lastensuojelulla puolestaan on kokonaisvaltaista tietoa perheen tilanteesta, ja lapsen elämään vaikuttavista asioista. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun tiedonvaihto ja hyvät käytänteet auttavat lastensuojeluasiakkuudessa olevan lapsen asioiden hoitamista. Lisäksi Suomessa ollaan kehittämässä perhekeskustoimintaa, jonka tavoitteena on tiivistää eri tahojen välistä yhteistyötä ja palvelujen saantia.
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen organisaatioihin yhtenäiset, hyvien käytäntöjen mukaiset toimintamallit, joita on kehitetty työntekijät mukaan ottamalla. Gradussani totesin yhteistyön olevan hajanaista, ja työntekijöistä riippuvaista. Lisäksi erityisesti varhaiskasvatuksen työntekijät näkevät yhteistyön kehittämisen tärkeäksi. Kyseessä on lapsiperheiden varhainen tukeminen ja lastensuojelutarpeen arvioiminen, joissa on tärkeää hyödyntää kyseistä yhteistyötä.
Varhaiskasvatuksessa hoidossa oleva lapsi, jolla on lastensuojelun asiakkuus, ja varhaiskasvatus on lastensuojelun tukitoimi, ja lastensuojelun tarvetta/tukitoimia/interventioita/vaikuttavuutta arvioidaan. Toimintamallin kehittämiseksi on kerätty tietoa haastattelemalla erään suuren suomalaisen kaupungin lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä, heiltä kysytty mielipidettä yhteistyön tilasta ja kehittämistarpeista.
Yhteistyön tiivistyminen, toisen osapuolen tiedon hyödyntäminen, tiedonvaihdon paraneminen, hyvien käytäntöjen jalkautuminen molempiin organisaatioihin. Lastensuojelutyön laadun paraneminen, lastensuojelutarpeen arvioimisessa varhaiskasvatuksessa olevan tiedon hyödyntäminen. Tiedon saaminen varhaiskasvatukseen lapsen lastensuojeluasiakkuudessa olemisesta, työskentelyn selkiytyminen ja helpottuminen. Toimintamallien vakiintuminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen.
Toimintamallia on kehitetty käytäntöjen tutkimuksessa, jolloin on haastateltu molempien organisaatioiden työntekijöitä. Tavoitteena on kouluttaa kyseisten organisaatioiden työntekijöitä jakamalla mm. tietoa toisen organisaation työntekijöiden työskentelystä, vastuualueista ja muista graduni tuloksista, jotka liittyvät lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön selkiyttäminen. Mahdollista arvioida jatkossa yhteistyötä mm. tekemällä uusia kyselyitä, sekä kehittämällä toimintaa ja yhteistyötä lisää perhekeskusmalliin mentäessä. Jatkossakin tärkeää saada molempien toimijoiden äänet kuuluviin, sekä lisätä työntekijöiden osallisuutta lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittämisessä.
1-2 tunnin koulutukset molempien organisaatioiden työntekijöille. Mallin vieminen organisaatioiden ohjeistuksiin. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen. Kiireen vähentyminen ja resurssien lisääntyminen tärkeää toimintamallin toteuttamiseksi käytännön työskentelyssä. Työntekijöiden tietoisuus toimintamallin sisällöstä tärkeää, lisäksi esihenkilöt ovat tärkeässä asemassa toimintamallin juurruttamisessa.
LAVA-toimintamalli varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun väliseen yhteistyöhön. Kuvattu edellä keskeiset sisällöt. Tiedonvaihtoon ja hyviin käytäntöihin liittyvät asiat.
Lastensuojeluasiakkuudessa olevan lapsen asioiden tiedonvaihto paranee, saadaan asetettua yhteisiä tavoitteita ja jaetaan tietoa asiakkaan tarpeista ja kehityksestä sekä perheiden tilanteesta, hyödynnetään toisen organisaation ammattilaisten tietoa ja osaamista. Työntekijät osallistuvat lapsen neuvotteluihin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksessa tieto lapsen asioista vastaavasta sosiaalityöntekijästä, yhteydenpitotavoista, yhteisistä tavoitteista, sekä tulevista yhteisistä neuvotteluista ja lapsen lastensuojeluasiakkuudesta vanhempien suostumuksen mukaan.
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun organisaatioihin. Itse olen käyttänyt toimintamallia hyödyksi työskennellessäni sijaishuollon sosiaalityöntekijänä, ja olen saanut positiivista palautetta varhaiskasvatuksesta, sekä tärkeää tietoa omaa työskentekyäni varten.