Lastensuojelulaitosten ja psykiatrian osastojen välisen yhteistyön mallinnus Varsinais-Suomessa

Luotu 25.03.2022
Lastensuojelulaitosten ja psykiatrian osastojen välisen yhteistyön mallinnus Varsinais-Suomessa
Lastensuojelulaitosten ja psykiatrian osastojen välisen yhteistyön mallinnus Varsinais-Suomessa

Tiivistelmä

Omahoitajan ja omaohjaajan yhteistyö

Työntekijät sopivat yhteisen palaverin heti osastojakson alussa. Toinen palaveri sovitaan noin osastojakson puoliväliin. Osastojakson lopussa käydään yhteinen keskustelu, jossa lapsi/nuori on mukana. Tapaamisten tavoitteena on välittää hyvin konkreettista tietoa lapsen/nuoren tilanteesta, parantaa yhteistyötä, lisätä yhteistä ymmärrystä, jakaa ammattitaitoa ja lisätä lapsen/nuoren osallisuutta.

Esitietolomake

Sijaishuoltopaikka täyttää esitietolomakkeen yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ja toimittaa täytetyn esitietolomakkeen osastolle mahdollisimman pian osastojakson alkaessa. Jos lapsi/nuori on ollut osastolla jo aiemmin, osastolle toimitetaan tarvittaessa päivitetty esitietolomake. Osasto vie esitietolomakkeen tiedot potilastietojärjestelmään. Lomakkeen tavoitteena on lapsen tärkeiden tietojen välittäminen osastolle heti osastojakson alussa.

Hoitoryhmät/ hoitoneuvottelut

Hoitoryhmiin/ -neuvotteluihin osallistutaan puolin ja toisin osastojakson aikana. Tarve osallistumiseen arvioidaan yksilöllisesti. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva lapsen/nuoren tilanteesta, välittää nopeasti tietoa lapsen/nuoren hoidosta, lisätä ymmärrystä toisten työstä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Yhteistyön haasteisiin on tarkoitus vastata sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimassa Tuki oikeasta paikasta (TOP) -hankkeessa. Hanke on yksi STM:n rahoittamasta alueellisesta lastensuojelun kehittämishankkeesta ja se toteutetaan vuosina 2020–2022. Kehittämistyötä lähdettiin tekemään yhdessä lastensuojelun ja lasten- ja nuorten psykiatrian esimiesten, työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotka lähtivät innostuneesti ja sitoutuneesti mukaan yhteiskehittämiseen. Kehittämistyötä ei voida tehdä ilman lastensuojelun, lasten- ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä kokemusasiantuntijoiden työpanosta. Kehittämisen kohteet valikoitui yhteisissä keskusteluissa hanketyöntekijöiden ja ammattilaisten kesken.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Tutkimukset ovat osoittaneet sen, minkä useat lastensuojelussa ja lasten- ja nuorten psykiatrialla työskentelevät ammattilaiset käytännön työn kautta jo tietävät: lastensuojelun sijaishuollossa olevat lapset ovat usein myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhteistyö lastensuojelun ja psykiatrian välillä, se ei aina valitettavasti toteudu.

Kohderyhmänä on kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret, jotka ovat osastohoidossa lasten- tai nuorisopsykiatrian osastolla. Pilotissa oli mukana vain lastensuojelulaitoksia, mutta malli soveltuu hyvin myös perhehoitoon sijoitetuille lapsille ja nuorille.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Osaston henkilökunta huolehtii esitietolomakkeen toimittamisesta sijaishuoltopaikkaan heti osastojakson alussa. Sijaishuoltopaikka huolehtii esitietolomakkeen täyttämisestä sekä täytetyn lomakkeen toimittamisesta osastolle. Lapsen/nuoren asioissa olevat työntekijät sopivat yhdessä yhteisen tapaamisen, jossa keskustelevat enemmän lapsen/nuoreen liittyvistä asioista. Aloite tämän tapaamisen sopimiseen voi tulla joko sijaishuoltopaikasta tai osastolta. Työntekijät myös huolehtivat siitä, että lapsi/nuori osallistetaan omaan hoitoon liittyvissä asioissa.

Toimintamallin ydinsisältö

Omahoitajan ja omaohjaajan yhteistyö

Työntekijät sopivat yhteisen palaverin heti osastojakson alussa. Toinen palaveri sovitaan noin osastojakson puoliväliin. Osastojakson lopussa käydään yhteinen keskustelu, jossa lapsi/nuori on mukana. Tapaamisten tavoitteena on välittää hyvin konkreettista tietoa lapsen/nuoren tilanteesta, parantaa yhteistyötä, lisätä yhteistä ymmärrystä, jakaa ammattitaitoa ja lisätä lapsen/nuoren osallisuutta.

Esitietolomake

Sijaishuoltopaikka täyttää esitietolomakkeen yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ja toimittaa täytetyn esitietolomakkeen osastolle mahdollisimman pian osastojakson alkaessa. Jos lapsi/nuori on ollut osastolla jo aiemmin, osastolle toimitetaan tarvittaessa päivitetty esitietolomake. Osasto vie esitietolomakkeen tiedot potilastietojärjestelmään. Lomakkeen tavoitteena on lapsen tärkeiden tietojen välittäminen osastolle heti osastojakson alussa.

Hoitoryhmät/ hoitoneuvottelut

Hoitoryhmiin/ -neuvotteluihin osallistutaan puolin ja toisin osastojakson aikana. Tarve osallistumiseen arvioidaan yksilöllisesti. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva lapsen/nuoren tilanteesta, välittää nopeasti tietoa lapsen/nuoren hoidosta, lisätä ymmärrystä toisten työstä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin käyttö on lisännyt lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyötä sekä parantanut tiedonkulkua. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen ei vaadi lisäresursseja tai osaamista. Tärkeintä on, että työyhteisössä kaikki ovat tietoisia toimintamallista ja sitoutuvat toimimaan sen mukaisesti silloin, kun sijoitetulla lapsella alkaa osastojakso lasten- tai nuorisopsykiatrian osastolla.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Länsi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Toimintaympäristö
Tyks lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot, Turun kaupungin lastensuojelulaitokset, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän laitokset ja Salon kaupungin Paavolan perhetukikeskus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)