Lasten ryhmäkuntoutus

Luotu 27.10.2022
Lasten ryhmäkuntoutus

Tiivistelmä

Lasten ryhmäkuntoutuksen kehittämisellä pyrittiin tukemaan oikea-aikaisemman ja varhaisemman kuntoutuksen toteutumista niiden lasten kohdalla, joille ryhmäkuntoutus soveltuu. Ryhmäkuntoutuksella pystytään vastaamaan useamman lapsen kuntoutustarpeeseen yhtäaikaisesti ja kohdentamaan olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Yhtenäistämällä ryhmäkuntoutusta Kymenlaakson alueella mahdollistettiin se, että palvelutarjonta olisi mahdollisimman samanlainen riippumatta lapsen ja perheen asuinpaikasta.

Ryhmäkuntoutuksen kehittäminen aloitettiin nykytilan kartoituksella, jolla selvitettiin jo olemassa olevien ryhmien määrä ja toimivuus. Fysio- ja toimintaterapeuteille toteutettiin kysely, jonka avulla tunnistettiin ryhmäkuntoutuksen kehitystarpeita. Henkilöstökyselyn pohjalta valittiin säilytettävät ryhmät sekä tunnistettiin tarpeet uusille ryhmille. Lasten fysioterapiassa yhtenäistettiin ja päivitettiin 5-6 -vuotiaille suunnattu motoriikkaryhmä ja toimintaterapiassa vanhemmille suunnattu tuntoaisti-info. Uudeksi toimintaterapian ryhmäksi valikoitui henkilöstökyselyn pohjalta silmän ja käden yhteistyöhön keskittyvä vanhempi-lapsi- ryhmä Näppärät.

Ryhmien kehittämisessä painottui yhdenmukaistaminen, digitaalisuus ja kotiharjoittelun merkitys. Ryhmätoimintojen yhtenäistämisen lisäksi ryhmien toteutussuunnitelmat ja käytettävät materiaalit koostettiin kirjallisesti kaikkien terapeuttien saataville, jotta ryhmien toteuttaminen olisi jatkossakin mahdollisimman sujuvaa ja tehokasta. Toimintaterapiaan pilotoidun Näppärät-ryhmän tarkoituksena oli edistää kotona toteutuvaa harjoittelua ja näin pyrkiä tukemaan kuntoutusta lapsen arkeen. Ryhmäkuntoutuksessa nähtiin myös tärkeänä digitaalisuuden mahdollisuudet. Vanhemmille suunnattua ohjauksellista toimintaterapian tuntoaisti-info -etäryhmää päivitettiin sekä laajennettiin koko Kymenlaakson alueelle. Vauvojen vanhemmille suunnattua fysioterapian etäryhmää alettiin kehittää. Mahdollisuus osallistua vanhempainryhmään etänä helpottaa perheiden osallistumista asuinpaikkakunnasta tai etäisyyksistä huolimatta. Näin pystytään paremmin turvaamaan yhdenvertaisempi palvelutarjonta Kymenlaakson asukkaille. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lasten kuntoutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa kuuluu osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen työpakettia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma.

Lasten kuntoutuksen kasvava tarve on nähtävissä valtakunnallisesti. Jotta pystyttäisiin mahdollistamaan kuntoutuksen oikea-aikainen ja riittävän varhainen toteutuminen, on tarve kehittää kuntoutuksen toteuttamisen tapoja.  Myös Kymenlaaksossa on tarve kehittää palveluita niin, että palveluihin pääsy perusterveydenhuollon lasten kuntoutuksessa sujuvoituu.

Kohderyhmänä ovat Kymenlaakson lasten kuntoutus (fysio- ja toimintaterapia) sekä asiakkaat. Toteutetuista ryhmistä kerätään asiakastyytyväisyyskysely, joka toteutetaan Webropol-ohjelmalla. Kyselyn linkki lähetetään asiakkaille ryhmäkuntoutuksen päätyttyä. Saadun palautteen pohjalta on tarkoitus kehittää ryhmiä aktiivisesti ja jatkuvana, jotta asiakkaiden tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Ryhmäkuntoutuksella pyritään nopeuttamaan lasten kuntoutukseen pääsyä perusterveydenhuoltoon. Tavoiteltua muutosta seurataan kuntoutukseen jonottavien määrässä. Välillisesti ryhmäkuntoutus tukee myös arviointijonon purkamista, sillä ryhmämuotoisella kuntoutuksella pystytään vastaamaan useamman lapsen kuntoutustarpeeseen yhtäaikaisesti verrattuna yksilökuntoutukseen.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ryhmäkuntoutuksen kehittäminen vaatii niin lasten kuntoutuksen terapeuttien kuin heidän esihenkilöstönsä sitoutumista kehittämistyöhön. Kehittämistyöhön on varattava riittävästi työaikaa ja arvioitava sitä, kuinka paljon työntekijöiden resurssia ryhmäkuntoutuksen toteuttaminen vaatii.

Olemassa olevien ryhmien kehittäminen ja uuden pilottiryhmän jalkauttaminen muille alueille vaatii terapeuteilta myös valmiutta ja intoa ottaa uusi toimintamalli käyttöön. Tätä on tuettu siten, että uutta pilottiryhmää on ollut ryhmän ohjaajien lisäksi ideoimassa myös muut terapeutit ja näin myös heidät on saatu sitoutettua toimintaan. Pilottiryhmästä sekä olemassa olevista ryhmistä on koostettu tarkat sisältösuunnitelmat, joiden avulla ryhmien toteuttaminen on mahdollisimman sujuvaa uudellekin ryhmänohjaajalle. Ryhmien toteutumiselle suunniteltiin vuosikello, jonka avulla ryhmien toteuttaminen on säännöllistä ja tämän avulla mahdollistetaan kehitettyjen ryhmätoimintojen juurtumista ja pysyvyyttä jatkossakin.

Toimintamallin ydinsisältö

Lasten ryhmäkuntoutuksen kehittämisellä pyrittiin tukemaan oikea-aikaisemman ja varhaisemman kuntoutuksen toteutumista niiden lasten kohdalla, joille ryhmäkuntoutus soveltuu. Ryhmäkuntoutuksella pystytään vastaamaan useamman lapsen kuntoutustarpeeseen yhtäaikaisesti ja kohdentamaan olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Yhtenäistämällä ryhmäkuntoutusta Kymenlaakson alueella mahdollistettiin se, että palvelutarjonta olisi mahdollisimman samanlainen riippumatta lapsen ja perheen asuinpaikasta.

Ryhmäkuntoutuksen kehittäminen aloitettiin nykytilan kartoituksella, jolla selvitettiin jo olemassa olevien ryhmien määrä ja toimivuus. Fysio- ja toimintaterapeuteille toteutettiin kysely, jonka avulla tunnistettiin ryhmäkuntoutuksen kehitystarpeita. Henkilöstökyselyn pohjalta valittiin säilytettävät ryhmät sekä tunnistettiin tarpeet uusille ryhmille. Lasten fysioterapiassa yhtenäistettiin ja päivitettiin 5-6 -vuotiaille suunnattu motoriikkaryhmä ja toimintaterapiassa vanhemmille suunnattu tuntoaisti-info. Uudeksi toimintaterapian ryhmäksi valikoitui henkilöstökyselyn pohjalta silmän ja käden yhteistyöhön keskittyvä vanhempi-lapsi- ryhmä Näppärät.

Ryhmien kehittämisessä painottui yhdenmukaistaminen, digitaalisuus ja kotiharjoittelun merkitys. Ryhmätoimintojen yhtenäistämisen lisäksi ryhmien toteutussuunnitelmat ja käytettävät materiaalit koostettiin kirjallisesti kaikkien terapeuttien saataville, jotta ryhmien toteuttaminen olisi jatkossakin mahdollisimman sujuvaa ja tehokasta. Toimintaterapiaan pilotoidun Näppärät-ryhmän tarkoituksena oli edistää kotona toteutuvaa harjoittelua ja näin pyrkiä tukemaan kuntoutusta lapsen arkeen. Ryhmäkuntoutuksessa nähtiin myös tärkeänä digitaalisuuden mahdollisuudet. Vanhemmille suunnattua ohjauksellista toimintaterapian tuntoaisti-info -etäryhmää päivitettiin sekä laajennettiin koko Kymenlaakson alueelle. Vauvojen vanhemmille suunnattua fysioterapian etäryhmää alettiin kehittää. Mahdollisuus osallistua vanhempainryhmään etänä helpottaa perheiden osallistumista asuinpaikkakunnasta tai etäisyyksistä huolimatta. Näin pystytään paremmin turvaamaan yhdenvertaisempi palvelutarjonta Kymenlaakson asukkaille. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ryhmät toteutettiin suunnitellusti. Fysioterapian motoriikkaryhmä järjestettiin kahdessa toimipisteessä keväällä ja syksyllä 2023, ryhmiin osallistui kerrallaan neljä lasta. Toimintaterapian Näppärät-pilottiryhmään osallistui keväällä 2023 neljä vanhempi-lapsi -paria, seuraavat ryhmät toteutetaan keväällä 2024 kahdessa toimipisteessä. Vanhemmille suunnattu ohjauksellinen tuntoaisti-info toteutettiin keväällä ja syksyllä 2023 lähitoteutuksena kahdessa toimipisteessä sekä etätoteutuksena kaksi kertaa, johon vanhemmat pystyivät osallistumaan asuinpaikasta riippumatta. Ryhmien juurruttamistyö on käynnissä ja ryhmät ovat jatkossakin säännöllisesti tarjolla.

Lasten kuntoutuksen ryhmäkuntoutukselle tehtiin oma vuosikello ja näin tuetaan toimintaan juurtuneiden ryhmien jatkuvuutta.

Ryhmäkuntoutuksen kehittämisen arvioinnissa huomioitiin saadut vastaukset asiakastyytyväisyyskyselyyn ja arvioitiin toimintaa terapeuttien, esihenkilöiden ja ohjausryhmän toimesta. Asiakastyytyväisyyskyselystä esille nousseita asioita pystyttiin jo huomioimaan ja toteuttamaan ryhmien kehittelyssä.  Asiakastyytyväisyyskyselyiden mukaan ryhmäkuntoutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausaktiivisuus jäi kuitenkin osissa ryhmistä vähäiseksi, jolloin sen hyöty jäi toivottua vähäisemmäksi ja tulee huomioida tulosten tarkastelussa. Asiakaspalautekyselyitä hyödynnetään myös jatkossa ryhmäkuntoutuksen kehittämisessä.

Lasten kuntoutuksen ryhmätoiminnan vuosikello (183.16 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Ryhmäkuntoutuksen kehittäminen vaatii niin lasten kuntoutuksen terapeuttien kuin heidän esihenkilöstönsä sitoutumista, valmiutta ja intoa ottaa uudet toimintamallit käyttöön sekä riittävästi työaikaa kehittämistyöhön. On tärkeä tunnistaa ne asiakasryhmät, joille ryhmäkuntoutus on soveltuvaa ja joiden palveluiden piiriin pääsemistä olisi tärkeä tukea ja sujuvoittaa ja keskittyä kehittämisessä niihin. Perheiden sitouttaminen ryhmäkuntoutukseen havaittiin osin haastavaksi, joten on tärkeä pohtia tarkasti esim. järjestettävien ryhmien ajankohtia.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten kuntoutus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)