Lasten ja nuorten talo

Luotu 07.02.2020
Lasten ja nuorten talo
Lasten ja nuorten talo

Tiivistelmä

Auttaa asiakkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävällä, mutta mahdollisimman kevyellä tuella ja hoidolla. Avun ja tuen saa yhdestä paikasta, leimaamattomasti, jonottamatta ja ilman lähetteitä. Eritysosaaminen viedään osaksi peruspalvelujen arkea.

 

Suunnittelu

Suunnittelu: toiminta ja tilat, tavoitteet, mittarit, kustannukset, vaikuttavuus ym. resurssit.

Toteutus

Suunnitellun toteuttaminen käytännössä, muutoksiin mukautuminen, prosessien ja yhteisen johtamisen mallien varmistaminen ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen ja tukeminen. Toimintakulttuuri uudistumisen varmistaminen.

Jatkuva parantaminen

Toiminnan jatkuva arviointi ja edelleen kehittäminen. Yhteinen strategialähtöinen johtaminen. Asiakkaan ja ammattilaisten mahdollisuudet osallisuuteen. Kustannusvaikuttavuuden seuranta.

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Eksoten rakenteiden, tiedon ja prosessien integroinnissa tiekarttana on toiminut strategia ja sen toimeenpano yhdessä kok.o henkilöstön kanssa. Toiminnalliset kuntouttavat kokonaisuudet mahdollistuvat muun muassa asiakaslähtöisillä palvelu-/osaamiskeskittymillä, joista Lasten ja nuorten talo on erittäin vaikuttava esimerkki. Lasten ja nuorten talo ei ole vanhojen palvelujen verkosto vaan integraation myötä on syntynyt uudenlaisia palveluja ja sujuvia palveluprosesseja.

Eksoten Lasten ja nuorten talo aloitti toimintansa 11/2013, jolloin taloon muutti 11 toimipisteestä noin 120 työntekijää. Talo kokoaa laajasti perhepalvelujen henkilöstöä työskentelemään yhdessä 0-17-vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Palvelujen integraatiolla synnytetään lisäarvoa: kansalaisille hyvinvointia ja terveyttä ja kuntaomistajille kustannustehokkuutta.  

Tavoitteena on parantaa avun saamisen oikea-aikaisuutta ja madaltaa palvelun hakemisen kynnystä. Tavoitteena on lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri johdonmukaisesti läpi kaikkien palvelujen. Kehittäminen tapahtuu asiakas-, ammattilais- ja organisaationäkökulmasta seuraavat asiat huomioiden: apua saa silloin, kun sitä kokee tarvitsevansa; on yksi ovi, josta apua saa; oma työntekijä; avun yksilöllisyys ja  vaikuttamismahdollisuudet sekä perheen kokonaisvaltainen huomiointi. Samalla rahalla tai jopa edullisemmin on tarjottavissa asiakkaalle parempaa palvelua. Organisaation ja ammattilaisen näkökulmasta palvelujärjestelmä on selkeämpi: yhteiset asiakkaat ja yhteiset rahat, helpompi monialainen yhteinen työ, lisääntynyt (erityis)osaaminen ja osaamisen hyödyntäminen. 

Alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän läheisensä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Myös tavoitteissa huomiodaan asiakas-, ammattilais- ja organisaationäkökulma. Tavoitteena on jonottomuus ja tarpeen mukaiset, joustavat ja räätälöidyt palvelut, joita saa silloin, kun niitä tarvitsee. Lisäksi tavoitellaan joustavaa tiedonkulkua ja vahvaa yhdessä tehtyä työtä. Samalla ammattilainen pääsee käyttämään eri osaamisalueitaan asiakastyössä. Näin ollen kustannukset eivät kasva vaan jopa voivat laskea ja jatkuvan kehittämisen periaate toteutuu.

 

Asiakkaan auttaminen oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Kevyemmillä ja integroiduilla palveluilla saadaan paljon aikaiseksi yhdessä/perheen kanssa kustannusvaikuttavasti. Poslähettämisen kultuurista ja poikkihallinnollisesta yhteistyöstä siirrytään monialaiseen yhteiseen työhön. Asiakkaat saavat tarvitsevansa avun ja tuen silloin kun tarve ilmenee, ilman jonoja, ilman lähetteitä ja pääsääntöisesti omassa toimintaympäristössään kodeissa, kouluissa, varhaiskasvatuksessa.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Asiakkaan auttaminen oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Kevyemmillä ja integroiduilla palveluilla saadaan paljon aikaiseksi yhdessä/perheen kanssa kustannusvaikuttavasti. Poslähettämisen kultuurista ja poikkihallinnollisesta yhteistyöstä siirrytään monialaiseen yhteiseen työhön. Asiakkaat saavat tarvitsevansa avun ja tuen silloin kun tarve ilmenee, ilman jonoja, ilman lähetteitä ja pääsääntöisesti omassa toimintaympäristössään kodeissa, kouluissa, varhaiskasvatuksessa.

 

Arvioinnissa käytettävät menetelmät

Tilastolliset menetelmät, raportointi, tietojohtamisen menetelmät, palaute asiakkailta ja yhteistyökumppaneita, joista keskeisimmät ovat kuntien kasvatus- ja opetus- ja nuorisopalvelut.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Lasten ja nuorten talon idea ei ole fyysinen rakennus, jossa eri yksiköt ovat siirtyneet tekemään yhteistyötä. Talon idea on uudenlaisen lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja palveluintegraation avulla uudenlaisten palvelujen ja toimintamallien synnyttäminen.

Toimintamallin ydinsisältö

Auttaa asiakkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävällä, mutta mahdollisimman kevyellä tuella ja hoidolla. Avun ja tuen saa yhdestä paikasta, leimaamattomasti, jonottamatta ja ilman lähetteitä. Eritysosaaminen viedään osaksi peruspalvelujen arkea.

 

Suunnittelu

Suunnittelu: toiminta ja tilat, tavoitteet, mittarit, kustannukset, vaikuttavuus ym. resurssit.

Toteutus

Suunnitellun toteuttaminen käytännössä, muutoksiin mukautuminen, prosessien ja yhteisen johtamisen mallien varmistaminen ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen ja tukeminen. Toimintakulttuuri uudistumisen varmistaminen.

Jatkuva parantaminen

Toiminnan jatkuva arviointi ja edelleen kehittäminen. Yhteinen strategialähtöinen johtaminen. Asiakkaan ja ammattilaisten mahdollisuudet osallisuuteen. Kustannusvaikuttavuuden seuranta.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta (kuten koulut, varhaiskasvatus) saadun palautteen perusteella palvelujärjestelmä on selkiytynyt ja palvelujen saatavuus on parantunut. Palveluissa ei ole juurikaan jonoja eikä hoitoon pääsyyn tarvita lähetteitä. Palvelujen piirissä on aikaisempaa enemmän lapsia, nuoria ja perheitä. Yli 60 % lasten ja nuorten talon palvelujen piiriin tulevista asiakkaista tulee kuitenkin autetuksi lyhyellä hoidollisella interventiolla ja raskaiden erityispalvelujen asiakasmäärät eivät ole kasvaneet. Lappeenrannan keskustaan perustettu osaamis- ja palvelukeskittymä ei ole heikentänyt reuna-alueiden palveluja vaan päin vastoin. Maakunnan pienten kuntien kasvatus- ja opetuspalvelujen ammattilaiset kokevat että palvelujen - myös erityispalvelujen - saatavuus on parantunut ja erityspalvelut ovat entistä paremmin osa koulujen ja varhaiskasvatuksen arkea.

Henkilöstön osaaminen on vahvistunut yhteisen työn lisääntymisen myötä. Ammattilaisten rekrytointi on helpottunut. Kalliiden erityispalvelujen tarve on vähentynyt selvästi. Lastensuojelussa on pystytty vähentämään sekä omia laitospaikkoja että laitosostopalveluja. Lastenpsykiatrisen osastohoidon tarve on käytännössä loppunut ja lastenpsykiatrian henkilöstöresurssi kohdentuu täysmääräisesti koteihin ja muihin kasvuympäristöihin annettavaan hoitoon ja tukeen. Myös nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon tarve vähenee. Vuonna 2015 perhepalvelujen kokonaiskustannukset kääntyivät laskuun.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Suunnitteluun kuului mm. avoimet ovet, henkilöstön tapaamisia, yhteisiä toimintapäiviä ja koulutuksia (esim. lyhyt voimavarakeskeinen perhe-ja verkostoterapia, MDFT, laadukkaan verkostotyön koulutukset). Lisäksi pidettiin ja pidetään edelleen perhepalvelujen yhteisiä infoja, erilaisia kehittämispäiviä, säännöllisiä viikottaisia esimiestapaamisia (yhteisiä linjauksia ja käytäntöjä) ja luodaan uusia työryhmien kokoonpanoja. Toimintamallia kehitetään jatkuvasti yhdessä henkilöstön kanssa ja koulutuksiin panostetaan. Tärkeänä osana kehittämisessä on sähköisen asioinnin kehittäminen. Haluamme ylläpitää kokeilukulttuuria, jossa olemme herkkänä lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeille. Uusia työkäytäntöjä ja toimintamalleja otetaan nopeasti käyttöön, kun siihen on tarve ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Kehittämisessä käytetään laajasti apuna mm. LEAN-toimintamallia.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintaympäristö
Etelä-Karjala. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Asukkaita Eksoten alueella on noin 130 000.
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta