Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Seurantaa on aiemmin toteutettu erillisellä Excel-taulukkoseurannalla, joka on ollut ajoittain toiminnaltaan epävarma ja toisaalta aiheuttanut ammattilaisille tuplakirjaamisen tarpeen.
Lasten ja nuorten psykososiaalisten interventioiden seurantaraportti, Terveydenhuollon palvelut. Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Tiivistelmä
Seurantaraportti koostaa yhteen näkymään, eri välilehdille psykososiaalisten menetelmien kokonaisuuden.
Raportista on nähtävillä:
- Toteutuneet interventiokäynnit (Kuinka monta käyntiä tietyillä toimenpidekoodeilla on kirjattu)
- Asiakasmäärät (Kuinka monelle eri asiakkaalle interventioita on tarjottu)
- Keskimääräinen kesto (Kuinka monta käyntiä interventiot keskimäärin kestävät)
- Toimenpiteiden käyntisyyt (Millä käyntisyyllä interventiokäynti on toteutettu)
- Toimenpiteiden diagnoosit (Millä diagnooseilla interventiokäynti on toteutettu)
- Mittaripisteiden muutokset (Miten eri interventiot ovat vaikuttaneet oiremittaripisteisiin)
- Koettu hyöty (Asiakkaiden kokema hyöty interventioittain)
- Odotusaika (Kuinka kauan asiakas on odottanut interventioin alkamista)
- Jatkohoito (Mitä SPAT-jatkohoitokoodia on käytetty viimeisimmällä interventiotapaamisella)
- Yhteenveto
Välilehtien tuottamaa tietoa on mahdollista suodattaa mm. ajan, toimintayksikön, asiakkaan ikäryhmän&sukupuolen, kotikunnan, toimenpiteen ja käytettyjen mittareiden mukaisesti.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa. Keskeisiä toimijoita ovat lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.
Tuen ja hoidon pohjaksi on alueelle luotu psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, jonka toteutumisen seurantaan tarvitaan tietoa menetelmien toteutumisesta ja vaikutuksista. Terveydenhuollon osalta potilastietojärjestelmä ja rakenteinen kirjaaminen mahdollistivat automaattisen raportin luomisen yhteistyössä alueen oman tietojohtamisen yksikön kanssa.
Seurantaraportin kehittämistyö oli ajankohtainen osa lasten ja nuorten terapiatakuuseen valmistautumisessa ja sen tulevassa seurannassa.
Seurantaraportti koostaa tietoa lapsille ja nuorille terveyspalveluissa tarjotuista psykososiaalisista interventioista. Raportille nousevia interventioita toteuttavat neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, lasten ja nuorten perustason sekä erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut.
Raportin käyttäjinä ovat erityisesti palveluiden esihenkilöt ja johtajat, jotka voivat hyödyntää raportin tietoja yksiköiden johtamisessa ja kehittämisessä. Palveluiden johtoa on osallistettu kehittämistyöhön yhteisen suunnittelun avulla ja he arvioivat raporttia ja esittivät muutostoiveita jo kehittämisvaiheessa.
Raportti on jatkossa myös menetelmiä toteuttavien työntekijöiden sekä menetelmiä koordinoivien projektikoordinaattoreiden hyödynnettävissä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Muutoksella tavoiteltiin tiedolla johtamisen yksinkertaistamista. Tavoitteena oli, että esihenkilöt saavat tiedon omassa yksikössään toteutuneista interventioista helposti itselleen ja saavat tämän kokonaisuuden osaksi päivittäisjohtamista.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että menetelmien toteumien ja vaikutusten säännöllinen tarkastelu tukee menetelmien käyttöä myös jatkossa. Lisäksi raportin avulla voidaan toteuttaa lasten ja nuorten terapiatakuun omavalvontaa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Seurantaraportille nousevan tiedon oikeellisuuden perustana on laadukas kirjaaminen.
- Alueella tehostettiin toimenpidekoodien ja mittaritietojen rakenteisen kirjaamisen käyttöä.
- Interventioihin luotiin kirjaamisen fraaseja, joihin syötettiin tarvittavat toimenpidekoodit ja mittarit valmiiksi
Raportin julkaisun jälkeen oli tärkeää opastaa palveluiden esihenkilöjä ja johtajia raportin käyttöön, jotta he saavat raportista oikeanlaista ja heitä hyödyttävää tietoa haettua.
Toimintamallin ydinsisältö
Seurantaraportti koostaa yhteen näkymään, eri välilehdille psykososiaalisten menetelmien kokonaisuuden.
Raportista on nähtävillä:
- Toteutuneet interventiokäynnit (Kuinka monta käyntiä tietyillä toimenpidekoodeilla on kirjattu)
- Asiakasmäärät (Kuinka monelle eri asiakkaalle interventioita on tarjottu)
- Keskimääräinen kesto (Kuinka monta käyntiä interventiot keskimäärin kestävät)
- Toimenpiteiden käyntisyyt (Millä käyntisyyllä interventiokäynti on toteutettu)
- Toimenpiteiden diagnoosit (Millä diagnooseilla interventiokäynti on toteutettu)
- Mittaripisteiden muutokset (Miten eri interventiot ovat vaikuttaneet oiremittaripisteisiin)
- Koettu hyöty (Asiakkaiden kokema hyöty interventioittain)
- Odotusaika (Kuinka kauan asiakas on odottanut interventioin alkamista)
- Jatkohoito (Mitä SPAT-jatkohoitokoodia on käytetty viimeisimmällä interventiotapaamisella)
- Yhteenveto
Välilehtien tuottamaa tietoa on mahdollista suodattaa mm. ajan, toimintayksikön, asiakkaan ikäryhmän&sukupuolen, kotikunnan, toimenpiteen ja käytettyjen mittareiden mukaisesti.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Raportin kehittämisen ja julkaisun myötä tieto terveyspalveluissa toteutuneista interventiosta ja niiden vaikutuksista on esihenkilöiden saatavilla. Raporttia esiteltiin esihenkilöille ja heitä ohjeistettiin raportin käytöstä osana päivittäisjohtamista.
Vielä on aikaista arvioida, miten raportti vaikuttaa lopulta menetelmiin toteuttaviin ammattilaisiin tai menetelmien toteutumiseen / asiakaskokemukseen.
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Seurantaraportin luominen vaatii vahvaa yhteistyötä interventioita/palveluita ymmärtävien ammattilaisten ja tietojohtamisen asiantuntijoiden kanssa. On tärkeää ymmärtää, mitä tietoa hyödyntämällä raportti tuottaa haluttua tietoa.
Kirjaamisen laadun varmistaminen on oleellinen osa raportin käyttöönottoa ja raportti tuo jo kehittämisvaiheessa nähtäväksi kirjaamisen haasteita, joita voidaan ratkoa palveluiden kanssa yhteistyössä.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)