Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli kuvaa toimijoiden tehtävät ja palveluihin ohjaamisen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä. Sen avulla yhtenäistetään käytäntöjä ja vahvistetaan oikea-aikaista tukea ja hoitoa.
Toimintamallin nimi
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli kuvaa toimijoiden tehtävät ja palveluihin ohjaamisen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä. Sen avulla yhtenäistetään käytäntöjä ja vahvistetaan oikea-aikaista tukea ja hoitoa.
Lasten ja nuorten psykososiaalisen hoidon ja tuen porrasteinen malli pitää sisällään hoidon porrastuksen kuvauksen, hoitoon ohjaamisen käytäntöjen kuvauksen, toimijoiden tehtävien kuvauksen ja yhteenvedon konsultaatiota tarjoavista tahoista. Näiden avulla pyritään vastaamaan lähtötilanteen haasteisiin, joissa yhtenäiset, sovitut toimintatavat puuttuivat hyvinvointialueelta. Asiakkaalle palvelut kuvataan selkeästi niin, että hän on tietoinen, mihin palveluun hänen tulee hakeutua.
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus kuvaa kasvatus- ja perheneuvonnan, opiskeluhuollon ja lastenneuvolan tehtäviksi ennaltaehkäisyn, tunnistamisen, varhaisen tuen ja lievien oireiden hoidon. Lapset, joiden haasteet näkyvät erityisesti kotiympäristössä tai mihin liittyy vanhemmuuden haasteita, ohjataan ensisijaisesti kasvatus- ja perheneuvontaan. Lasten ja nuorten mielenterveys-ja päihdepalveluiden (perusterveydenhuollon palvelu) tehtävänä on lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoito. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria (erikoissairaanhoito) vastaavat osaltaan vaikeiden häiriöiden hoidosta.
Palveluiden keskinäisessä työnjaossa on lähtökohtana, että koululaisten ja opiskelijoiden osalta alkuarvio tapahtuu pääsääntöisesti ensimmäisen portaan palveluissa, mistä lapsi tai nuori ohjataan sen perusteella hänen tarpeidensa mukaisen tuen ja hoidon piiriin. Arvioinnissa voidaan hyödyntää lasten tai nuorten navigaattoria. Vaativa diagnostiikka vastaavasti keskittyy erikoissairaanhoidon palveluihin.
Varhaisen tuen ja lievien oireiden hoidossa korostuvat opiskeluhuollon tukitoimet ja tuen suunnittelu kouluarkeen sekä kasvatus- ja perheneuvonnan perhesuhteiden vahvistaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Näitä voidaan toteuttaa erilaisina yksilö-, perhe- ja ryhmäkäyntien kokonaisuuksina. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden työskentely on astetta hoidollisempaa ja vanhempien ja verkostojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria tarjoavat psykiatrista hoitoa. Heidän tehtäviinsä kuuluvat eri työryhmien tarjoaman hoidon lisäksi akuuttihoito ja osastohoito. Määrämuotoisista lyhytinterventioista kussakin palvelussa hyödynnetään heille määriteltyjä interventioita asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Palveluihin ohjaamisessa korostuvat oikea-aikaisuus ja tiedon kulun varmistaminen. Psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuudessa on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja. On oleellista, että työntekijä, jolla on syntynyt käsitys lapsen tai nuoren tilanteesta, varmistaa, että nämä tiedot ovat myös seuraavan tahon käytettävissä. Tiedot, joita palveluihin ohjattaessa toivotaan välitettäviksi, ovat perustietoja kuten kuvaus heränneestä huolesta ja ajankohtaisista oireista sekä mahdollisesti tähän mennessä toteutetuista palveluista tai hoidosta. Palveluihin ohjaamisen sekä tuen ja hoidon järjestämisessä on mahdollista hyödyntää eri tahojen tarjoamaa konsultaatiotukea. Konsultaatioyhteystiedoista on koottu yhteenveto toimintamallin yhteyteen
Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa lasten ja nuorten lisääntynyt psyykkinen oireilu. Yleisimpiä ovat ahdistus- ja mielialaoireet, joita esiintyy kouluterveyskyselyjen perusteella yleisesti myös Satakunnassa. Osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia ovat lisänneet muutaman vuoden takainen covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Satakunnassa on kaksi selkeää kaupunkikeskittymää, Pori ja Rauma. Porin seudulla asuu noin puolet maakunnan väestöstä. Näiden lisäksi Satakunnassa on eri kokoisia kuntia, joista etäisyydet kaupunkikeskuksiin ovat pitkiä eikä julkista liikennettä juurikaan ole. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta tarvitsee siis pystyä vastaamaan toisaalta Porin seudun suuren väestöpohjan tarpeisiin ja toisaalta turvaamaan yhtäläiset palvelut myös maakunnan pienempien kuntien lapsille ja nuorille.
Siirryttäessä hyvinvointialueelle vuonna 2023 lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut sisällytettiin osaksi perhekeskusten palveluja. Toimijoiden välisissä ohjautumiskäytännöissä on erilaisia toimintakulttuureja eri puolilla Satakuntaa. Osalla alueista nuorten perhekeskuksissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat ovat uusi palvelu, kun taas osalla alueista tällaista toimintaa on kehitetty alueen tarpeiden ja resurssien mukaisesti jo pitkään. Lasten osalta perhekeskustason mielenterveys- ja päihdepalvelut on saatu koko maakunnan kattaviksi keväällä 2025. Perhekeskusten mielenterveystyön erot näkyvät myös alueiden opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon käytännöissä ja eri toimijoiden välisissä yhteistyön tavoissa.
Satakunnassa on aiemmin tehty toiminnoittain tai alueittain kehittämistyötä, joka on otettu huomioon toimintamallin kehittämisen lähtötilanteessa. Nuorisopsykiatrialla on aiemmin laadittu ohjeistus heille ohjaamiseen ja lähetteen laatimiseen. Se sisältää myös kriteerit sille, milloin lähete nuorisopsykiatrialle on ajankohtainen. Ohjeistus on päivitetty keväällä 2025 ja se on Sata-alueen työntekijöiden saatavilla IMS-järjestelmässä. Lastenpsykiatrialle ohjaamiseen ei ole vastaavaa ohjeistusta olemassa.
Perhekeskus Lounatuulen (Pori, Ulvila, Merikarvia) alueella on edeltävästi kehitetty opiskeluhuollon ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialaista yhteistyötä. Tämän kehittämisen yhteydessä on sovittu yhteiset yhteistyön periaatteet, esim. siirryttäessä palvelusta toiseen, ja sovittu säännöllisistä yhteisistä tapaamisista kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisen yhteydessä sovittiin, mitä asioita opiskeluhuollossa selvitetään ennen ohjaamista mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Myös perhekeskus Etelätuulen alueella oli käyty keskustelua opiskeluhuollon ja nuorten miepä-palveluiden välisestä ohjautumisesta ja sen käytännöistä. Rauman alueella on vuonna 2022 laadittu masennuksen ja ahdistuksen hoitopolku nuorille, missä on tehty tehtävänjakoa opiskeluhuollon ja Nuorten tiimin kesken.
Toimintamalli koskee niitä lapsia, nuoria ja perheitä, jotka hakevat hyvinvointialueen palveluista apua mielenterveys- ja/tai päihdehaasteisiin sekä psykososiaaliseen tukeen ja hoitoon liittyvissä palveluissa työskenteleviä sote-ammattilaisia.
Toimenpiteet
Toimintamallin kehittämisprosessi käynnistyi syksyllä 2024 työryhmien perustamisella. Kehittämiselle oli vahva johdon tuki palvelutuotannosta. Toimivan mallin kehittämisen edellytys on, että työryhmät edustavat riittävän kattavasti sekä eri palveluita, eri ammattiryhmiä että maantieteellisesti koko hyvinvointialueen aluetta. Eri tasojen esihenkilöt tulee pitää ajan tasalla työryhmätyöskentelyn etenemisestä. Tässä tapauksessa osallisuus voitiin parhaiten turvata teams-tapaamisten avulla. Jokaisesta tapaamisesta laadittiin muistio, joka jaettiin työryhmän jäsenten lisäksi myös esihenkilöille.
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli käsiteltiin Satakunnan hyvinvointialueen Sote-operatiivisessa johtoryhmässä 24.2.2025. Työryhmässä malli hyväksyttiin ja linjattiin, että malli otetaan käyttöön 1.9.2025, kun nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ikäraja saadaan yhtenäistettyä koko Satakunnassa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön työntekijöiden yhteisillä tapaamisilla yhtenäistettiin toimintatapoja siten, että ne osaltaan tukevat mallin käyttöönottoa ja luovat valmiuksia toteuttaa hoitoa yhtenevästi perustason mielenterveys- ja päihdetyössä.
Kevään 2025 aikana malli esiteltiin kaikkien neljän perhekeskuksen perhekeskusinfoissa sekä lasten, nuorten ja perheiden sekä sairaalapalveluiden yhteistyöpalaverissa.
Elo-lokakuussa toteutettiin useita yhteistyötapaamisia esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan ja lasten mielenterveyspalveluiden sekä opiskeluhuollon ja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken. Yhteistyötapaamisiin kutsuttiin kyseisellä alueella työskentelevät työntekijät ja heidän esihenkilönsä. Myös hankeajan päättymisen jälkeen on tavoitteena järjestää yhteistyötapaamisia, joissa voidaan ratkoa toimintamallin käyttöönoton myötä esiin nousevia haasteita ja seurata mallin juurtumista käytäntöön.
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteiseen malliin liittyvien palveluiden lisäksi mallia on esitelty keskeisille yhteistyötahoille kuten lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon, sivistystoimialan edustajille sekä sata-alueen lääkäreille.
Yhteistyön vahvistumista psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuuteen liittyvien tahojen kesken vahvistettiin yhteisillä koulutuksilla. Ammattilaisten työn tueksi kuvattiin nuorten mielenterveyden tuen palveluketju.
Toimintamallin käyttöönottoon liittyen toteutettiin marraskuussa 2025 kysely, jolla selvitettiin, miten hyvin porrasteisen mallin mukainen tehtävä ja palvelujen väliset siirtymät ajankohtaisesti palvelukokonaisuudessa toteutuvat ja onko näissä tapahtunut muutosta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toimintamallin juurruttamisessa myös hanketyön jälkeen.
Resurssit
Toimintamalli koskettaa useita palveluja, jotka sijaitsevat hallinnollisesti eri kokonaisuuksien alla. Tämän vuoksi prosessi edellyttää resurssia kehittämistyön koordinointiin ja palvelutuotannon osallistumista kehittämiseen liittyvään vuoropuheluun. Porrasteisen mallin mukaisten käytäntöjen vieminen arjen työhön ottaa oman aikansa ja edellyttää prosessin seurantaa, mikä mahdollistaa esiin nousevien haasteiden (yleiset tai alueelliset) käsittelemisen. Muutoksen tukemisessa on tärkeä huomioida, että erilaisten lähtötilanteiden vuoksi muutos voi eri alueilla olla erilainen, mikä osaltaan vaikuttaa siihen koetaanko se positiiviseksi vai negatiiviseksi asiaksi.
Yhtenäinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli on otettu Satakunnassa käyttöön syyskuussa 2025. Samanaikaisesti yhtenäistettiin nuorten mielenterveys- ja päihdetyön ikäraja 23-ikävuoteen koko maakunnan alueella.
Kyselyn toteutushetkellä toimintamallin virallisesta käyttöönotosta oli kaksi kuukautta ja monella alueella yhteistyön käytännöt olivat vielä tarkentumassa. Tästä huolimatta valtaosa vastanneista koki palveluiden ainakin osittain vastaavan mallin sisältämää porrastusta. Poikkeukseksi tästä kuvautui kasvatus- ja perheneuvonta, jonka työskentelyalueen koettiin vielä tässä vaiheessa selkeästi eroavan mallin mukaisesta. Kyselyn ajankohdan vuoksi työntekijöiden näkemykset mallin vaikutuksista jakautuivat ja moni koki vaikeaksi arvioida muutosta. Malliin sisältyvä ohjaamisen ohjeistus oli löytänyt hyvin vastaajien käyttöön, sillä noin 65 % kertoi hyödyntäneensä sitä ainakin osittain. Mallissa kuvatut ohjaamiskäytännöt koettiin ainakin osittain selkeiksi. Valtaosa (70%) koki mielenterveys- ja päihdetyön sekä niihin liittyvän palveluohjauksen konsultaatiokäytännöt ainakin osittain selkeiksi.
Kysymyksiin päällekkäisen työn vähenemisestä ja palvelukokonaisuuden selkiytymisestä liittyvät vastaukset jakautuivat ja vastauksissa oli hienoisia eroja palvelujen ja alueiden kesken. Siirtymävaiheisiin kuvattiin edelleen haasteita liittyen asiakkaan tuen ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, tiedonkulkuun sekä asiakkaan oikea-aikaiseen ohjautumiseen. Tiedonkulun haasteiksi nostettiin toisaalta yhteydenottojen puuttuminen ja toisaalta liian monet yhteydenottokanavat eri ammattilaisille. Osaltaan siirtymävaiheita koettiin vaikeuttavan tiettyjen palveluiden pitkät jonot, jolloin asiakkaan tarvitsema tuki tai hoito viivästyy eikä edeltävän tahon resurssia saada vapautettua ensisijaiseen tehtäväänsä.
Kansikuva
