Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli kuvaa toimijoiden tehtävät ja palveluihin ohjaamisen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä. Sen avulla yhtenäistetään käytäntöjä ja vahvistetaan oikea-aikaista tukea ja hoitoa.
Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa lasten ja nuorten lisääntynyt psyykkinen oireilu. Yleisimpiä ovat ahdistus- ja mielialaoireet, joita esiintyy kouluterveyskyselyjen perusteella yleisesti myös Satakunnassa. Osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia ovat lisänneet muutaman vuoden takainen covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Satakunnassa on kaksi selkeää kaupunkikeskittymää, Pori ja Rauma. Porin seudulla asuu noin puolet maakunnan väestöstä. Näiden lisäksi Satakunnassa on eri kokoisia kuntia, joista etäisyydet kaupunkikeskuksiin ovat pitkiä eikä julkista liikennettä juurikaan ole. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta tarvitsee siis pystyä vastaamaan toisaalta Porin seudun suuren väestöpohjan tarpeisiin ja toisaalta turvaamaan yhtäläiset palvelut myös maakunnan pienempien kuntien lapsille ja nuorille.
Siirryttäessä hyvinvointialueelle vuonna 2023 lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut sisällytettiin osaksi perhekeskusten palveluja. Toimijoiden välisissä ohjautumiskäytännöissä on erilaisia toimintakulttuureja eri puolilla Satakuntaa. Osalla alueista nuorten perhekeskuksissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat ovat uusi palvelu, kun taas osalla alueista tällaista toimintaa on kehitetty alueen tarpeiden ja resurssien mukaisesti jo pitkään. Lasten osalta perhekeskustason mielenterveys- ja päihdepalvelut on saatu koko maakunnan kattaviksi keväällä 2025. Perhekeskusten mielenterveystyön erot näkyvät myös alueiden opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon käytännöissä ja eri toimijoiden välisissä yhteistyön tavoissa.
Satakunnassa on aiemmin tehty toiminnoittain tai alueittain kehittämistyötä, joka on otettu huomioon toimintamallin kehittämisen lähtötilanteessa. Nuorisopsykiatrialla on aiemmin laadittu ohjeistus heille ohjaamiseen ja lähetteen laatimiseen. Se sisältää myös kriteerit sille, milloin lähete nuorisopsykiatrialle on ajankohtainen. Ohjeistus on päivitetty keväällä 2025 ja se on Sata-alueen työntekijöiden saatavilla IMS-järjestelmässä. Lastenpsykiatrialle ohjaamiseen ei ole vastaavaa ohjeistusta olemassa.
Perhekeskus Lounatuulen (Pori, Ulvila, Merikarvia) alueella on edeltävästi kehitetty opiskeluhuollon ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialaista yhteistyötä. Tämän kehittämisen yhteydessä on sovittu yhteiset yhteistyön periaatteet, esim. siirryttäessä palvelusta toiseen, ja sovittu säännöllisistä yhteisistä tapaamisista kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisen yhteydessä sovittiin, mitä asioita opiskeluhuollossa selvitetään ennen ohjaamista mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Myös perhekeskus Etelätuulen alueella oli käyty keskustelua opiskeluhuollon ja nuorten miepä-palveluiden välisestä ohjautumisesta ja sen käytännöistä. Rauman alueella on vuonna 2022 laadittu masennuksen ja ahdistuksen hoitopolku nuorille, missä on tehty tehtävänjakoa opiskeluhuollon ja Nuorten tiimin kesken.
Lähtötilanteen haasteena on, että Satakunnassa ei ole sovittuna toimintakäytäntöjä lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon käytäntöihin eri toimijoiden kesken koko hyvinvointialueen laajuisesti. Tehtävänjaossa toimijoiden välillä on epäselvyyksiä. Ohjautuminen palveluihin tapahtuu eri alueilla eri perustein ja palveluiden sisällöissä on eroavuuksia. Siirtymissä palvelusta toiseen kuvataan haasteita sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmista. Toimijoilla on erilaisia näkemyksiä asiakkaan ohjaamisesta palveluissa sekä kunkin tehtävästä mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudessa. Näihin toimintaympäristön haasteisiin pyritään toimintamallin kehittämisellä löytämään ratkaisuja.
Kehitettävä toimintamalli toteuttaa Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitetta parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja edistää alueellista tasa-arvoa. Riittävä ja oikea-aikainen psykososiaalinen tuki ja hoito ennaltaehkäisevät raskaampien palveluiden tarvetta ja siirtävät palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Sujuvat siirtymät palveluissa ja päällekkäisen työn väheneminen parantavat palveluiden kustannustehokkuutta. Osaltaan toimintamalli toteuttaa työpaketin 4.1.A.2 tavoitetta vahvistaa mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyä.
Toimintamallin kehittäminen toteuttaa Satakunnan hyvinvointialueen strategian palvelemme yhdenmukaisesti arvoa yhdenmukaistamalla palveluja ja vahvistamalla oikea-aikaista ja riittävää hoitoa ja tukea. Strategian mukaisesti malli myös vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja sekä palveluiden vaikuttavuutta. Toimintamallin kehittäminen vahvasti yhteistyössä palvelutuotannon kanssa toteuttaa strategian mukaista ammatillista toimintaa, jossa henkilökunta osallistuu vaikuttavan toiminnan kehittämiseen.
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmiä on kehitetty Satakunnassa Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaisesti. Tämä toimintamalli ja siihen liittyvä hoidon porrastus on huomioitu tämän toimintamallin kehittämisessä. Kehittämisen lähtökohtana on huomioitu myös THL:n Vaikuttavammat mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille toimenpidesuosituksen kuvaus perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöstä.
Kuvaa lähtötilanteesta tarkennetaan toimintamallin kehittämistä varten kootuissa moniammatillisissa työryhmissä, joissa lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut ovat kattavasti edustettuina.
Mallin kehittämistä varten koottiin kaksi työryhmää: toinen lasten kanssa työskentelevistä tahoista ja toinen nuorten kanssa työskentelevistä tahoista. Esihenkilöt nimesivät työryhmiin osallistujia opiskeluhuollon terveydenhoitajista, kuraattoreista ja psykologeista sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, kasvatus- ja perheneuvonnasta, lapsiperheiden sosiaalipalveluista, lastenpsykiatrialta ja nuorisopsykiatrialta. Työryhmien työskentely alkoi syyskuussa 2024.
Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on selkiyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvää työnjakoa ja siirtymävaiheita siten, että asiakas saa oikea-aikaisen tuen ja hoidon, missä siirtymät ovat sujuvia. Psykososiaaliseen tukeen ja hoitoon liittyvien palveluiden työntekijät tietävät omat roolinsa kokonaisuudessa ja tuntevat palvelukokonaisuuden ja siihen liittyvät ohjaamiskäytännöt sekä tietävät, mistä ja miten saavat tarvittaessa konsultaatiotukea työlleen.
Henkilökunnan kokemaa muutosta selvitetään kyselyllä loppusyksystä 2025. Osaltaan mittarina hyödynnetään lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetemääriä.
- Toimintamallin kehittämistä varten kootaan moniammatilliset työryhmät palvelutuotannosta. Ryhmiin tarvitaan edustajat eri ammattiryhmistä ja palveluista. Työryhmissä käydään läpi asiakasprosessin vaiheet ja konsultaatioihin liittyvät käytännöt. Yhteisen keskustelun kautta pyritään löytämään yhteinen näkemys lasten ja nuorten miepä- työn ja psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuudesta. Yhdessä rakennetaan ratkaisuja haastaviksi koettuihin tilanteisiin huomioiden sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmat. Työryhmät käsittelevät seuraavat aiheet: ohjautumiskäytännöt, arviointikäytännöt, interventiot ja miepä-työn sisällöt sekä konsultaatiokäytännöt.
- Työryhmien työn pohjalta kootaan toimintamallin kuvaus, joka käydään esihenkilöiden kanssa läpi, ja viedään sen jälkeen sote-johtoryhmään hyväksyttäväksi.
- Mallin käyttöönotto suunnitellaan yhdessä esihenkilöiden kanssa. Käyttöönotto lähtee liikkeelle perhekeskusalueittain järjestettävistä tapaamisista, joissa käydään läpi toimintamalli ja tarkastellaan, millaisia muutoksia kyseisellä alueella tarvitse tehdä aiempiin käytäntöihin. Yhteistapaamisiin kutsutaan alueella työskentelevät opiskeluhuollon sekä mielenterveys- ja päihdetyön työntekijät esihenkilöineen. Näiden lisäksi järjestetään yhteistyötapaaminen kasvatus- ja perheneuvonnan sekä lasten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken. Yhteistyötä nuorisopsykiatrian suuntaan tarkastellaan jo aiemmin käynnistetyissä perhekeskusten ja nuorisopsykiatrian yhteistyötapaamisissa. Esihenkilöiden tuki mallin käyttöönotolle on tärkeä. Käyttöönottotapaamisten yhteydessä sovitaan jatkotoimista mallin juurtumisen seuraamiseksi. Toimintamallin mukaisia toimintatapoja esitellään keskeisille yhteistyötahoille kuten lastensuojelun avohuoltoon ja sijaishuoltoon sekä Sata-alueella toimiville lääkäreille.
- Toteutetaan kysely, jolla kartoitetaan henkilökunnan kokemuksia uudesta toimintakäytännöstä ja siihen liittyvistä haasteista. Hyödynnetään tällä tavoin kerättyä tietoa toimintamallin jatkojalostamisessa ja käyttöön oton tukemisessa.
Toimintamalli koskee niitä lapsia, nuoria ja perheitä, jotka hakevat hyvinvointialueen palveluista apua mielenterveys- ja/tai päihdehaasteisiin sekä psykososiaaliseen tukeen ja hoitoon liittyvissä palveluissa työskenteleviä sote-ammattilaisia.
Toimintamallin kehittämisen yhteydessä on tutustuttu aihepiirin tiimoilta kehitettyihin ratkaisuihin ja suosituksiin, joita käsiteltiin myös kehittämistyöryhmissä. Ensinnäkin hyödynnettiin THL:n laatimaa toimenpidesuositusta vaikuttavammista mielenterveyspalveluista lapsille ja nuorille, missä on kuvattu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, perusterveydenhuollon mielenterveystyön ja erikoissairaanhoidon välistä työjakoa ja konsultaatioita.
Muiden hyvinvointialueiden kehittämisestä käytiin läpi Pirkanmaan hyvinvointialueella tehty Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelma, missä on kuvattuna alueelle suunniteltu hoidon porrastus lasten ja nuorten osalta sekä erikseen alaikäisten päihde- ja riippuvuustyön osalta. Lisäksi työskentelyn yhteydessä tutustuttiin Keski-Suomen hyvinvointialueella käytössä olevaan lasten ja nuorten mielenterveystyön ja tuen porrastukseen. Omalta osaltaan mallissa huomioidaan Terapiat etulinjaan -malliin liittyvä psykososiaalisten hoitojen ja palvelujen porrastaminen.
Lähtötilanteen tarkentamiseksi työryhmissä keskusteltiin psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuuteen liittyvien palveluiden tämän hetken käytännöistä esimerkiksi liittyen palveluihin ohjaamiseen, monialaisesta yhteistyöstä toimijoiden kesken ja siihen liittyvistä haasteista, psykososiaalisen tuen ja hoidon sisällöistä sekä konsultaatiotarpeista ja käytännöistä. Eri perhekeskusalueiden ja myös eri kuntien alueilla oli eroavaisuuksia niin käytännöissä kuin tarpeissakin. Pienten kuntien osalta haasteet liittyivät yksin työskentelyyn ja yhteistyön tekemiseen, kun esimerkiksi tilakysymysten vuoksi muita työntekijöitä ei juurikaan tapaa. Toisaalta pienessä perhekeskuksessa yhteistyön kuvattiin sujuvan mutkattomasti, kun eri toimijat tuntevat toisensa ja ammattilaisten määrä on helpommin hahmotettava kokonaisuus. Isommissa perhekeskuksissa ja kunnissa palvelut jäävät kasvottomiksi ja yhteistyön käytännöt tarvitsee sopia laajempien kokonaisuuksien välille. Tällöin kokonaiskuvan saaminen palvelukokonaisuudesta saattaa olla haastavampaa.
Keskusteluissa nousi toistuvasti esiin myös huoli resurssien riittävyydestä. Opiskeluhuollon palveluissa psykososiaalinen tuki ja hoito ovat yksi osa työn kokonaisuutta, jolloin työntekijän tarvitsee sovittaa työajankäyttönsä suhteessa moniin eri odotuksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi eri palveluissa on rekrytointihaasteita psykologien ja lääkärien osalta, minkä vuoksi palvelut eivät ole Satakunnan laajuisesti yhtenäisiä. Lasten mielenterveys- ja päihdetyötä oli työryhmien aikaan saatavilla vain kahdessa Satakunnan kunnassa. Palvelun laajeneminen koko Satakuntaan koettiin oleellisen tärkeäksi. Keskeisenä tekijänä resurssien riittävyyteen kuvautui myös lasten ja nuorten mielenterveysoireilun ja siihen liittyvän tuen tarpeen lisääntyminen.
Palveluiden nykytilaa selviteltäessä nousi esiin, että haastavasti oireilevia lapsia ja nuoria hoidetaan tällä hetkellä kaikissa palveluissa. Yhtenä tekijänä tämän tilanteen taustalla vaikuttaa se, että usein palveluihin hakeudutaan vasta, kun haasteet ovat jo edenneet pitkälle. Opiskeluhuollon henkilökuntakin tapaa lapsia ja nuoria pisteittäisesti kouluvuoden aikana eikä ole heidän päivittäisessä arjessaan mukana. Näkyvä pahoinvointi nousee esiin ja johtaa opiskeluhuollon työntekijöiden vastaanotolle ohjaamiseen, mutta näkymätön, hiljainen paha olo jää usein piiloon. Toinen tekijä ilmiön taustalla on, että nuori ei halua vaihtaa toiselle työntekijälle tai perhe kokee esimerkiksi toiseen palveluun syntyvän välimatkan liian haastavaksi kulkea/järjestää. Osa toivoo, että palvelu on saatavilla koululla, ja osa, että se on koulun ulkopuolelta.
Keskustelujen pohjalta lähdettiin muodostamaan kuvausta palveluihin ohjaamisesta, eri toimijoiden rooleista ja konsultaatiokäytännöistä työn tueksi.