Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku

Luotu 02.02.2021
Lasten ja nuorten jalkautuvan mielenterveyden tuen ja hoidon pilotti ja jonojen purku

Tiivistelmä

Tavoitteena on, että pohjois-savolaiset lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen lapsen ja nuoren mielenterveyden haasteisiin sujuvasti heidän arjen toimintaympäristössään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokeilemme toimintamallia, jossa koululle jalkautuu psykiatrinen sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja toimii tiiviinä yhteistyökumppanina oppilashuollolle hoitaen keskivaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria. Monialaista työskentelyä hyödyntäen on tarkoitus yhtenäistää ja tiivistää oppilashuollon, perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä konsultaatiokäytänteitä ammattilaisten työn tueksi. Toimenpiteellä on tarkoitus vahvistaa näin hoidon kolmiportaista tukea ja estää palvelujen ruuhkautuminen.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita vahvistetaan ja sovitetaan niitä vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Tämän toimintamallin tuella voidaan vastata palveluiden yhteensovittamiseen ja perustason vahvistamiseen.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet Pohjois-Savossa. Hoitotakuu ei toteudu ja palvelut eivät toteudu hoidon porrastuksen mukaisesti, minkä vuoksi hoidon kustannukset ovat nousseet hoidon erikoissairaanhoitoon painottumisen vuoksi. Korona-pandemian aikana palvelujen kysyntä on entisestään kasvanut ja palvelut ovat ruuhkautuneet. Lapset, nuoret ja perheet eivät saa oikea aikaista, oikein kohdennettua tukea ja hoitoa mielenterveyden pulmissa. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen tuen ja hoidon polun kehittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle haetaan toimivaa käytäntöä, jossa sopiva tuki löytyy läheltä arjesta silloin, kun lapsi tai nuori sitä tarvitsee. 

POSOTE20 hankkeen toimesta toteutetaan kokeilu, jossa kuusi psykiatrista sairaanhoitajaa jalkautuu koululle kuuden kunnan alueella. Kohderyhmänä Suonenjoella, Siilinjärvellä ja Kaavilla ovat alakoulujen 5.-6. luokkalaiset lapset. Kuopiossa Hatsalan, Minna Canthin, Pyörön, Riistaveden, Vehmersalmen, Maaningan, Karttulan sekä Rautalammin ja Tuusniemen yläkouluilla palvelua tarjotaan 7.-9. luokkalaisille nuorille. 

Sairaanhoitajat aloittivat työskentelyn kevään 2022 aikana. Alakoulujen osalta kokeilu päättyi kevättalvella 2022, yläkouluilla kokeilu mahdollistui koko hankekauden ajan päättyen loppuvuodesta 2023.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin vastaamiseksi Pohjois-Savossa ei ole ollut yhtenäisiä toimintamalleja. Etenkin keskivaikeisiin häiriöihin, esimerkiksi kun masennus- ja ahdistusoireet pitkittyvät tai hankaloituvat, alueellamme ei ole ollut tasalaatuisia palveluja saatavilla. Haasteita luovat myös alueemme fyysiset etäisyydet ja asumistiheydet. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää jalkautuvan työn tarve ja mahdollisuudet sekä huomioida eri ammattiryhmien ja kolmannen sektorin osaamisen hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi sekä yksittäisen työntekijän tueksi. 

Kokeilun kohderyhmänä ovat 5.–6. luokkalaiset lapset sekä 7–9. luokkalaiset nuoret ja heidän perheensä. Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkuuteen pääsee alkuarvion kautta, joka  useimmiten toteutuu oppilashuollon toimesta. Arvion tukena voidaan hyödyntää myös sairaanhoitajan konsultaatiota. Tuen tarpeen arviota tehdessä kuullaan lapsen, nuoren, huoltajien toiveita ja pohditaan yhdessä, millainen olisi heidän tilanteessaan sopiva tuki.

Asiakasymmärrystä on kerätty kuulemalla ja kirjallisella palautteella sekä ammattilaisia että asiakkaita. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteenamme on lasten ja nuorten varhaisen mielenterveyden tuen ja hoidon tarpeen tunnistaminen ja tarpeeseen vastaaminen lähellä nuoren arkea, monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödyntäen. Eri ammattiryhmien yhteistyön tiivistäminen auttaa oikean tuen tarpeen arvioinnissa sekä vahvistaa ammattilaisten osaamisen hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi. Selkeät rakenteet ja toimintamallit sekä oikea-aikaiset ja helposti saavutettavat palvelut kaikilla alueillamme tuovat myös toivottuja kustannusvaikutuksia.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimenpiteen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan seuraavin keinoin:

  • Kuinka monta nuorta on hoidettu hoitojaksolla.

    Sairaanhoitajilla on käytössä raportointikoodit potilastietojärjestelmässä, josta poimitaan tilastot sekä erillinen tilastointi hoitoon ohjautumisesta. 

  • Kuinka moni on tarvinnut hoitojakson jälkeen muuta perusterveydenhuollon ja  erikoissairaanhoidon palvelua. 
  • Asiakaskokemus nuorilta ja vanhemmilta.
  • Yhteistyön kokemus  ja mahdollisen oman työmäärän muutos oppilashuollolta.

     

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kokeilun avulla on tarkoitus tiivistää yhteistyöstä koulujen oppilashuollon sekä lapsen, nuoren ja perheen arjen toimijoiden kanssa. 

Toimintamallin ydinsisältö

Tavoitteena on, että pohjois-savolaiset lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen lapsen ja nuoren mielenterveyden haasteisiin sujuvasti heidän arjen toimintaympäristössään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokeilemme toimintamallia, jossa koululle jalkautuu psykiatrinen sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja toimii tiiviinä yhteistyökumppanina oppilashuollolle hoitaen keskivaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria. Monialaista työskentelyä hyödyntäen on tarkoitus yhtenäistää ja tiivistää oppilashuollon, perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä konsultaatiokäytänteitä ammattilaisten työn tueksi. Toimenpiteellä on tarkoitus vahvistaa näin hoidon kolmiportaista tukea ja estää palvelujen ruuhkautuminen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Jalkautuvan toimintamallin kokeilun kautta olemme saaneet todennettua sitä, kuinka tärkeää ovat oikea-aikaiset lähipalvelut, alueen maantieteelliset eroavaisuudet huomioiden. Uuden toimintamallin, jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien, paikan löytäminen osaksi palveluverkostoa vei alussa aikaa. Ajan antaminen yhteisille keskusteluille avasi ovet tuttuuden ja yhteistyön luomiselle. Näin uusia käytänteitä saatiin opetella yhdessä.

Kouluilla, joissa on tarjottu jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan palvelua, oppilashuolto on huomannut työmääränsä kohtuullistuneen ja heille on vapautunut aikaa omaan perustehtäväänsä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Uutta toimintamallia kehitettäessä on hyvä kutsua palvelutuotanto jo alusta saakka mukaan suunnitteluun. Yhteinen ajattelu avartaa näkökulmia ja kirkastaa tavoitteita sekä tuo sitoutumista uudella tavalla tekemiseen. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Tuusniemi
Suonenjoki
Siilinjärvi
Rautalampi
Kuopio
Kaavi
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)