Toimintamallin aikaansaama muutos
Elintapaohjauksen yhteistyömallin seurauksena hyvinvointialueen ja kunnan elintapaohjauksen yhteistyö sekä palvelupolut ovat kehittyneet. Toimijoiden roolit ja vastuut elintapaohjauksen yhteistyössä ovat selkeytyneet. Lapissa on käynnistetty Lapin hyvinvointialueen ja Lapin liikunnan yhteistyössä toteuttama elintapaohjauksen verkosto elintapaohjaustyön tueksi.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Elintapaohjauksen tavoitteena on, että asiakkaalla on ohjauksen päättyessä riittävät valmiudet omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Elintapaohjauksen yhteistyön tavoitteena on, että asiakkaan terveys ja hyvinvointi ovat parantuneet sekä tyypin 2 diabetes ja sydänsairausriski on pienentynyt.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Tavoitteena on, että hyvinvointialueen ja kunnan elintapaohjauksen yhteistyön kehittymisen myötä lappilaisten terveys ja hyvinvointi paranevat lisääntyneen liikkumisen, terveyttä edistävien ruokavalintojen ja parantuneen unen seurauksena. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna parantuneen hyvinvoinnin oletetaan näkyvän muun muassa vähentyneenä terveyspalveluiden tarpeena, parempana työkynä sekä alhaisimpina sairauspoissaolokustannuksina. Syy-seuraussuhteen osoittaminen vaatisi kuitenkin pidemmän tutkimusintervention toteuttamisen.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Elintapaohjauksen yhteistyön oletetaan vaikuttavan väestön liian vähäisestä liikkumisesta sekä ylipainosta aiheutuviin terveydenhuoltokustannuksiin. SEPAS-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan enemmän liikkuvat keski-ikäiset käyttävät vähemmän perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon avopalveluja ja heillä on vähemmän vuodeosastopäiviä kuin vähän liikkuvilla henkilöillä (ODL Liikuntaklinikka 2024). Siun sotessa tehdyn väitöskirjan mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden terveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan seurauksena lääkäreiden sekä sairaanhoitajien vastaanottokäyntien määrä väheni ja vastaanottokäyntien kokonaiskustannukset laskivat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa (Martiskainen 2024).
Epäsuorien kustannusvaikutusten kautta onnistuneella elintapaohjauksen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa valtion, hyvinvointialueiden, kuntien, yritysten ja jopa yksittäisten veronmaksajien talouteen. Liian vähäisen liikkumisen ja ylipainon aiheuttamia epäsuoria kustannuksia ovat muun muassa sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuden heikentymiseen, ennenaikaisiin eläköitymisiin, tuloverojen menetyksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin liittyvät kustannukset.
Elintapaohjauksen säästöpotentiaalia arvioitaessa on hyvä huomioida, että elintapaohjauksen yhteistyömallilla voimme vaikuttaa vain rajalliseen määrään lappilaisia. UKK-instituutin liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskurissa käytetyn arvion mukaan tällä hetkellä 76 prosenttia aikuisista lappilaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja 83 prosenttia on liikaa paikallaan. Liian vähäisen liikkumisen kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä Lapissa 53 878 000 euroa ja liiallisen paikallaan olon aiheuttamat kustannukset 59 323 000 euroa. Mikäli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien henkilöiden osuus laskisi 67 prosenttiin, niin liian vähäisen liikkumisen kokonaiskustannukset laskisivat 49 558 000 euroon ja liiallisen paikallaan olon aiheuttamat kustannukset 47 887 000 euroon. Tässä tapauksessa liian vähäisen liikkumisen aiheuttamat kustannukset laskisivat 4,3 miljoonaa euroa ja liiallisen paikallaanolon aiheuttamat kustannukset 11,4 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannusten laskusta terveydenhuollon suoriin kustannuksiin kohdistuisi 5,1 miljoonaa euroa ja epäsuoriin kustannuksiin 10,7 miljoonaa euroa. (UKK-instituutti 2026).
Kustannusvaikutusten suora todentaminen hankeaikana ei ole ollut mahdollista. Jotta toimintamallin kustannusvaikuttavuus voitaisiin osoittaa, tarvittaisiin pidempikestoinen verrokkiryhmän sisältävä tutkimusinterventio (RCT-tutkimus), jossa seurattaisiin elintapaohjaukseen osallistuneiden henkilöiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä, terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia sekä epäsuorien kustannusten kehittymistä.
Lähteet:
- ODL Liikuntaklinikka 2024. Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon taloudellinen merkitys. SEPAS-hankkeen loppuraportti.
- Martiskainen 2024. Terveydenhuollossa toteutetun yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuus tyypin 2 diabetesta sairastavien fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja hoitotasapainoon.
- UKK-instituutti 2026. Liikkumattomuuden ja paikallaan olon kustannuslaskuri.
