Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Läheistään hoitavien hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita ei tunnisteta riittävän varhain eikä systemaattisesti. Hoivavastuu on usein sitovaa ja kuormittavaa, mikä rajoittaa läheistään hoitavien mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja hakeutua palveluihin.
Tutkimusten mukaan läheistään hoitavien hyvinvointi on keskimäärin muuta väestöä heikompi ja he kokevat enemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta, kuten uupumusta, stressiä ja yksinäisyyttä. Kuormitusta lisäävät erityisesti hoivan sitovuus, jatkuva vastuu, tuen ja ohjauksen puute sekä palveluiden pirstaleisuus.
Läheistään hoitava, joka toimii ilman omaishoitosopimusta jää helposti palvelujärjestelmän ulkopuolelle, jolloin heidän tilanteensa ja tuen tarpeensa voivat jäädä kokonaan tunnistamatta. Tämä lisää riskiä kuormituksen pitkittymiseen ja terveyden sekä toimintakyvyn heikkenemiseen.
Hyvinvointi- ja terveystapaamisen toimintamalli vastaa tunnistettuun haasteeseen tarjoamalla rakenteen, jossa läheistään hoitavan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tapaamisessa tunnistetaan hyvinvoinnin ja terveyden muutokset ja tuen tarpeet sekä henkilö ohjataan tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Malli lisää yhdenvertaisuutta tuen saatavuudessa sekä ehkäisee hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemistä tukemalla läheistään hoitavan jaksamista ja toimintakykyä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamalli on suunnattu läheistään hoitaville henkilöille, jotka eivät ole tehneet omaishoitosopimusta hyvinvointialueen kanssa ja heidän hoivavastuu on sitova ja kuormittava. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti henkilöt, joiden hyvinvointi, terveys ja jaksaminen ovat heikentyneet tai riskissä heiketä. Toimintamallia tarvitaan, jotta nämä henkilöt saavat varhaista ja tarpeenmukaista tukea hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on vahvistaa läheistään hoitavien hyvinvointia ja jaksamista. Tätä toteutetaan tunnistamalla varhain kuormittuminen ja terveysriskit sekä varmistamalla sujuva ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja tukeen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämis- ja pilotointivaiheessa tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä laadullisilla että määrällisillä mittareilla. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa arviointimittareita, asiakaspalautetta sekä hyvinvointi- ja terveystapaamisia toteuttavien opiskelijoiden tekemiä kokonaisarvioita. Näiden avulla tarkastellaan toimintamallin vaikuttavuutta, toimivuutta ja tavoitteiden saavuttamista.
Hyvinvointi- ja terveystapaamisessa kartoitetaan läheistään hoitavan hyvinvointia, toimintakykyä, kuormittuneisuutta ja tuen tarvetta, ja näitä tietoja hyödynnetään tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa suhteessa toimintamallille asetettuihin tavoitteisiin. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta annetun ohjauksen ja tiedon sekä palveluihin ohjaamisen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan asiakkaan palautteen ja ammattilaisen arvion perusteella tapaamisen yhteydessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin keskeisiä edellytyksiä ovat johdon tuki, toimiva sidosryhmäyhteistyö, riittävä osaaminen sekä selkeä toteutusrakenne. Mallin toteuttaminen edellyttää sitoutumista ennaltaehkäisevään ja asiakaslähtöiseen työotteeseen sekä toiminnan koordinointia ja ohjausta.
Toimintamalli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ammattikorkeakoulun, hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa, jotta läheistään hoitavat tavoitetaan ja voidaan ohjata tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja tukeen.
Toimintamallin toteuttamiseen tarvitaan opinnoissa pitkälle edenneitä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita, jotka toteuttavat hyvinvointi- ja terveystapaamisia ohjatusti. Tämä edellyttää riittävää perehdytystä, osaamista, ohjausta ja ammatillista tukea. Lisäksi tarvitaan vastuuhenkilö toiminnan koordinointiin, ohjaukseen ja laadun varmistamiseen.
Henkilöstöresurssien osalta tarvitaan tapaamisten toteuttajia sekä toiminnan koordinoinnista vastaava henkilö. Toiminta voidaan toteuttaa olemassa olevissa tiloissa, kuten ammattikorkeakoulun tai yhteistyöorganisaatioiden tiloissa, eikä se edellytä erityisiä tilaratkaisuja.
Pilotointivaiheessa toimintamalli voidaan toteuttaa osana koulutustoimintaa ilman lisärahoituspanostuksia, mutta toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää riittävien henkilöstö- ja ohjausresurssien varmistamista.
Toiminnan onnistuminen ja juurtuminen edellyttävät suunnitelmallista viestintää, jotta kohderyhmä tavoitetaan ja ohjautuu tapaamisiin sekä yhteistyökumppanit ovat tietoisia toimintamallista.
