Kuoleman jälkeinen tuki auttaa läheisiä käsittelemään menetystään, ja samalla ehkäisee menetyksestä mahdollisesti johtuvia mielenterveyteen liittyviä haasteita. Läheisten kokemukset ja heidän saamansa tuki vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa pitkään.
Usein läheisen kanssa käydään keskustelua välittömästi kuoleman tapahduttua, tällöin keskustelu käsittelee lähinnä käytännön asioita. Läheinen voi myös olla järkyttynyt, vaikka kuolema olikin odotettavissa ollut tapahtuma, eikä kykene syvällisempään keskusteluun juuri siinä hetkessä. Tällöin on hyvä varmistaa, että läheisellä on käytettävissä riittävä tukiverkosto. Tärkeää kuitenkin on, että ammattilainen voi olla sillä hetkellä läsnä ja antaa aikaa kysymyksille, ja läheisen siihen kyetessä myös keskustelulle.
Läheiselle kerrotaan, että häneen otetaan yhteyttä vielä myöhemminkin, jolloin aikaa keskustelulle on käytettävissä enemmän ja kuolemasta on ehtinyt kulua vähän enemmän aikaa. Tässä vaiheessa myös tarkistetaan läheisen yhteystiedot, ja potilaan tiedot lisätään yksikössä sovitun mukaisesti.
Puhelinkontakti toteutetaan potilasta hoitaneen yksikön toimesta noin 6 viikon kuluttua kuolemasta. Keskustelu voi edetä vapaasti, tai siinä voi käyttää seuraavaa keskustelurunkoa:
Omaisten ilta on tilaisuus, joka on tarkoitettu palliatiivisella poliklinikalla, kotisairaalassa ja palliatiivisella osastolla hoidettujen potilaiden läheisille. Tilaisuudessa keskustellaan mm. kuoleman herättämistä tunteista, sekä siitä, kuinka elämä on jatkunut sen jälkeen. Tilaisuuden vetäjänä toimiva ammattilainen johdattelee keskustelua, kuitenkin niin, että aiheet nousevat paikalla olevien läheisten tuntemuksista ja kokemuksista. Vetäjänä voi toimia ammattilainen, joka ymmärtää palliatiivisen hoidon kokonaisuuden ja psykososiaalisen tuen merkityksen elämäntilanneriisien aikana. Paikalla on myös hoitoon osallistuneiden yksiköiden läheisiä.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Hoitosuhde palliatiiviseen potilaaseen on voinut pitkä tai hyvinkin lyhyt. Siitä riippumatta hyvään palliatiiviseen hoitoon kuuluu läheisen tukeminen vielä kuoleman jälkeenkin, eli puhutaan kuoleman jälkihoidosta. Tämä voidaan toteuttaa esim. surusoiton ja/tai -käynnin merkeissä.
Palliatiivisen hoidon ammattilaiset, palliatiivisessa hoidossa olleiden potilaiden läheiset.
Palliatiivisen keskuksen tai poliklinikan täytyy sitoutua toiminnan ylläpitoon ja jatkuvuuteen. Palliatiivisen poliklinikan ajanvarauspohjassa toiminta on huomioitu.
Kuoleman jälkeinen tuki auttaa läheisiä käsittelemään menetystään, ja samalla ehkäisee menetyksestä mahdollisesti johtuvia mielenterveyteen liittyviä haasteita. Läheisten kokemukset ja heidän saamansa tuki vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa pitkään.
Usein läheisen kanssa käydään keskustelua välittömästi kuoleman tapahduttua, tällöin keskustelu käsittelee lähinnä käytännön asioita. Läheinen voi myös olla järkyttynyt, vaikka kuolema olikin odotettavissa ollut tapahtuma, eikä kykene syvällisempään keskusteluun juuri siinä hetkessä. Tällöin on hyvä varmistaa, että läheisellä on käytettävissä riittävä tukiverkosto. Tärkeää kuitenkin on, että ammattilainen voi olla sillä hetkellä läsnä ja antaa aikaa kysymyksille, ja läheisen siihen kyetessä myös keskustelulle.
Läheiselle kerrotaan, että häneen otetaan yhteyttä vielä myöhemminkin, jolloin aikaa keskustelulle on käytettävissä enemmän ja kuolemasta on ehtinyt kulua vähän enemmän aikaa. Tässä vaiheessa myös tarkistetaan läheisen yhteystiedot, ja potilaan tiedot lisätään yksikössä sovitun mukaisesti.
Puhelinkontakti toteutetaan potilasta hoitaneen yksikön toimesta noin 6 viikon kuluttua kuolemasta. Keskustelu voi edetä vapaasti, tai siinä voi käyttää seuraavaa keskustelurunkoa:
Omaisten ilta on tilaisuus, joka on tarkoitettu palliatiivisella poliklinikalla, kotisairaalassa ja palliatiivisella osastolla hoidettujen potilaiden läheisille. Tilaisuudessa keskustellaan mm. kuoleman herättämistä tunteista, sekä siitä, kuinka elämä on jatkunut sen jälkeen. Tilaisuuden vetäjänä toimiva ammattilainen johdattelee keskustelua, kuitenkin niin, että aiheet nousevat paikalla olevien läheisten tuntemuksista ja kokemuksista. Vetäjänä voi toimia ammattilainen, joka ymmärtää palliatiivisen hoidon kokonaisuuden ja psykososiaalisen tuen merkityksen elämäntilanneriisien aikana. Paikalla on myös hoitoon osallistuneiden yksiköiden läheisiä.
Kuoleman jälkeinen tuki on osa läheisten psykososiaalista tukea ja siten palliatiivisen hoidon tärkeä osa-alue. Tuen tarjoamisella ja järjestämisellä voidaan myös ennalta ehkäistä mielenterveyteen liittyviä käyntejä terveydenhuollossa ja työssä poissaoloja pitemmälläkin ajanjaksolla. Myös hoitoa toteuttaville malli toimii palautekanavana ja jatkuvan kehittämisen työkaluna.
Moniammatillisuuden hyödyntäminen kuoleman jälkeisen tuen järjestämisessä, kuten sairaalateologit ja muut sielunhoidon ammattilaiset, sekä monikulttuurillisuuden huomioiminen tuen järjestämisessä.