Koulutuksesta tukea pakolaisten mielenterveyden edistämiseen

Luotu 17.02.2022
Koulutuksesta tukea pakolaisten mielenterveyden edistämiseen
Koulutuksesta tukea pakolaisten mielenterveyden edistämiseen

Tiivistelmä

Räätälöidyillä koulutuksilla tarjotaan ammattilaisille mahdollisuus tietotaidon ja osaamisen syventämiseen pakolaisten mielenterveyden edistämiseksi. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

PALOMA-osaamiskeskus
PASEK-hanke Twitterissä
Tietoa työntekijälle vanhemmuuden tukemisesta (277.49 KB)
Tietoa työntekijälle ahdistuneen asiakkaan kohtaamiseen (666.18 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pakolaisuus ja mielenterveyden haasteet

Pakolaisuus on yksi maahanmuuton syy ja Suomi vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia jatkuvasti. Esimerkiksi turvapaikkaa haki v,2020 3209 henkilöä (EMN 2020) ja kiintiöpakolaisia vastaanotetaan vuosittain eduskunnan määrittelemä määrä, joka v. 2021 oli 1050 henkilöä. (Migri 2022a). Ukrainan sodan vaikutukset näkyivät vuoden 2022 ensimmäisellä puolikkaalla heti niin, että tilapäistä suojelua oli myönnetty yli 35 000 ukrainalaiselle (Migri 2022b). Vuonna 2021 Suomessa asui vajaa 470 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä (Tilastokeskus, 2022).

Yli 35 000 hakenut tilapäistä suojelua Suomesta – vastaanottojärjestelmän piirissä enemmän asiakkaita kuin koskaan | Maahanmuuttovirasto (migri.fi)

Mielenterveys on tärkeä pääoma – se vaikuttaa niin terveyteen, hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön ja koko elämän kulkuun (Vorma ym. 2020). Maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla tai vastaavista olosuhteista tulleilla, on muuta väestöä enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveysongelmia (Castaneda ym. 2018). Esimerkiksi aikuisista turvapaikanhakijoista yli 80 % oli kokenut jonkin järkyttävän tapahtuman joko entisessä kotimaassaan tai turvapaikanhakumatkan aikana. Myös nuorista ja alakouluikäisistä lapsista lähes saman verran ja alle kouluikäisistäkin noin puolet oli kokenut jonkin järkyttävän tapahtuman ennen Suomeen tuloa. Nämä kokemukset ovat riski mm. mielenterveydenhäiriöille. Järkyttävän tapahtuman kokeminen ei kuitenkaan automaattisesti johda traumatisoitumiseen tai muihin mielenterveysoireisiin. (Skogberg ym. 2019).

Tutkimuksen mukaan juuri maahan tulleista turvapaikanhakija-aikuisista merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita esiintyi lähes 40 %:lla. Traumatisoitumiseen viittaavia oireita esiintyi joka toisella aikuisella. Psyykkinen kuormitus oli korkeampaa tietyissä maaryhmissä, mikä saattaa liittyä esimerkiksi vakavampaan traumataustaan, pakomatkalla kohdattuihin vaikeuksiin tai aikaisempiin puutteisiin monilla elämän osa-alueilla, kuten palveluihin pääsyssä. (Skogberg ym. 2019).

Mielenterveyspalveluiden käytön haasteet

Maahanmuuttajataustaiset käyttävät yhtä paljon tai vähemmän mielenterveyspalveluita kuin koko väestö keskimäärin, vaikka heillä on raportoitu korkeampaa psyykkistä kuormitusta sekä ajankohtaista vakavaa masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Tähän on arvioitu olevan useita syitä: kyky tunnistaa oireensa ja hakea apua, mielenterveyshaasteiden leimalliseksi koettu luonne, terveydenhuollon henkilöstön puutteellinen tietotaito liittyen maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten mielenterveyshaasteiden erityispiirteistä, tiedon puute mielenterveyspalveluista ja niihin hakeutumisesta, maahanmuuttaneiden erityistarpeiden huomioivien mielenterveyspalveluiden puutteellisuus sekä erilaiset kielelliset haasteet. (Castaneda ym. 2012). Kulttuuriselta asemaltaan haavoittuvien ryhmien katsotaankin vaativan erityistä huomiota. (Vorma ym. 2020).

Ammattilaisten osaaminen mielenterveyttä edistämässä

Ammattilaiset voivat toimia työssään pakolaisten mielenterveyttä edistävästi ja tätä osaamista voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksella. Mielenterveysosaamista voidaan kuvata tietona ja ymmärryksenä eri näkökulmista: mielenterveys on voimavara ja terveyden osa-alue, siihen kuuluu suoja- ja riskitekijöitä ja on erilaisia keinoja vahvistaa mielenterveyttä. Mielenterveysosaamiseen kuuluu myös tieto ja ymmärrys mielenterveyteen liittyvistä asenteista ja käsityksistä sekä mielenterveyden häiriöistä, niiden hoitomahdollisuuksista ja mielenterveyspalveluista. (Vorma ym. 2020). Koska mielenterveyteen vaikutetaan monilla muillakin kuin terveyden- ja sosiaalihuollon toimenpiteillä, on tärkeää lisätä mielenterveysosaamista ja -taitoja eri ammattiryhmissä ja -yhteisöissä (Vorma ym. 2020).

Mielenterveyden edistämisellä vahvistetaan voimavaroja, jotka auttavat rakentamaan toimivaa arkea sekä löytämään ratkaisuja elämän kriisitilanteissa ja vastoinkäymisissä (Vorma ym. 2020). Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla heidän hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti, tunnistamalla ongelmat oikea-aikaisesti ja varhain sekä tarjoamalla riittävää ja sopivaa hoitoa vaativista mielenterveysongelmista kärsiville. Tämän onnistumiseen tarvitaan työntekijöiden osaamista tukevaa koulutusta, työnohjausta ja malleja hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi alkuterveystarkastuksessa järkyttävistä tapahtumista kysyminen antaa viestin, että niiden yleisyydestä tiedetään ja että niistä on myös mahdollista puhua. (Skogberg ym. 2019).

Tiedossa on myös, että monet ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisää tietoa pakolaistyön erityispiirteistä ja mielenterveyden edistämisestä (Castaneda ym. 2018). Terveydenhuollon henkilöstö ja opiskelijat tulisikin kouluttaa tunnistamaan ja hoitamaan erilaisia mielenterveyden haasteita asiakkaiden moninaiset kulttuuriset ja muut taustat huomioiden. Hoidon tarpeen tunnistaminen saattaa joskus olla vaikeaa ja monet kulttuuriset tavat ajatella ja toimia voivat vaikuttaa myös hoidon onnistumiseen. Vaikeuksia voi tulla esimerkiksi siinä, miten eri tavoin käsitetään ja kuvataan mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä. Lisäksi Suomessa käytettävät tavanomaiset oiremittarit eivät välttämättä toimi eri kulttuureissa. Myöhemmin aktivoituvat traumaoireet sekä kotoutumista ja kielen oppimista hidastavat, psyykkisiin häiriöihin liittyvät muisti- ja keskittymisvaikeudet voivat myös vaikeuttaa hoidon tarpeen arviointia ja koko hoitoa. (Castaneda ym. 2012)

Koulutusten kehittämisen taustalla Mielenterveysstrategia

Mielenterveysstrategian 2020–2030 (Vorma ym. 2020) tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Näihin pyritään muun muassa parantamalla mielenterveysosaamista kunnissa: niin perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa kuin kuntien eri sektoreilla. Tärkeää on myös huomioida haavoittuvat ryhmät palveluita suunniteltaessa. (Vorma ym. 2020). Räätälöityjen koulutusten kehittäminen on osa Pakolaisten mielenterveyden edistäminen sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä (PASEK)-hanketta.  Sen päätavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen pakolaisten mielenterveyden edistämisessä. Hanke toimii v. 2021–2023, ja sitä koordinoi THL ja rahoittaa STM. 

Lähteet

Castaneda ym. 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4 (5.7.22)

Castaneda ym. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa - PALOMA-käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3 (5.7.22)

EMN. 2020. Maahanmuuton tunnusluvut. http://www.emn.fi/files/2179/Maahanmuuton_tunnusluvut_2020_FI_NETTI.pdf (5.7.22)

Kuusio ym. 2020. Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa : FinMonik-tutkimus 2018-2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-034-1 (5.7.22)

Migri. 2022a. Kiintiöpakolaiset. https://migri.fi/kiintiopakolaiset (5.7.22)

Migri. 2022b. Tilapäisen suojelun tilastot. https://migri.fi/tilapaisen-suojelun-tilastot (5.7.22)

Skogberg ym. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-351-9 (5.7.22)

Tilastokeskus. 2022. Ulkomaalaistaustaiset. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html (5.7.22)

Vorma ym. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7 (5.7.22)

 

 

 

 

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja k…
PALOMA-käsikirja
Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi : Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tul…
Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa : FinMonik-tutkimus 2018…
Vorma H., Rotko T., Larivaara M. & Kosloff A. (2020) Kansallinen mielenterveyss…
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

"Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi" (THL, 2022). Mielenterveyteen voi liittyä eri kulttuureissa hyvin erilaisia ajattelutapoja, uskomuksia. Mielenterveyden ongelmiin voidaan liittää turhaa häpeää ja toivottomuutta. Pakolaisuuteen elämäntilanteena liittyy erityisiä riskejä ja stressiä, jotka asettavat omat haasteensa mielenterveydelle ja sen tukemiselle.

Haastavassa elämäntilanteessa eläviä pakolaisia kohdataan kaikissa palveluissa: varsinkin kotoutumista edistävien palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, opetusalalla ja TE-palveluissa. Ammattilaisten tehtävänä kaikissa palveluissa on omalta osaltaan tukea pakolaistaustaisten asiakkaidensa mielenterveyttä, mahdollisesti myös seuloa mielenterveyden ongelmia ja ohjata heitä tarvittaessa mielenterveyspalvelujen piiriin. Kaikki kotoutumista edistävä työ voi olla myös mielenterveyttä edistävää.

Erilaisissa tehtävissä toimivilla ammattilaisilla on vaihtelevia valmiuksia kohdata maahanmuuttaneiden monikulttuurisia taustoja, mahdollisia mielenterveyden haasteita sekä hahmottaa oman toimintansa vaikutuksia mielenterveyden ja kotoutumisen tukemisessa. Eri ammateissa osaamisen tarpeet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Esimerkiksi opettaja ja lääkäri, sosiaalityöntekijä ja TE-palvelujen henkilökunta tarvitsevat työssään kaikki erilaista tietotaitoa maahanmuuttaneiden kohtaamiseen. Koulutukset kannattaakin räätälöidä vastaamaan näitä tarpeita. Ammattilaisten hyvä osaaminen edistää myös maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuutta.

Lähteet

THL (2022). Maahanmuuttajien mielenterveys. Saatavilla 27.4.2022: Maahanmuuttajien mielenterveys - THL  

 

 

Ammattilaisten osaamistarpeet

Mielenterveysstrategia 2020–2030 (Vorma ym. 2020) ohjaa pitkäjänteisesti, tuloksellisesti ja ajantasaisesti mielenterveyspolitiikkaa ja sen toimeenpanoa Suomessa. Siinä on viisi painopistettä: 1. mielenterveyspääomana; 2. lasten ja nuorten mielenterveys; 3. mielenterveysoikeudet; 4. tarpeenmukaiset laaja-alaiset palvelut ja 5. mielenterveysjohtaminen. Strategian lähtökohtana on, että mielenterveys vaikuttaa kaikkeen terveyteen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin eli se on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Terveyden- ja sosiaalihuollon toimenpiteet ovat vain osa mielenterveyteen vaikuttavassa kokonaisuudessa - hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä rakennetaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Mielenterveysstrategia tähdentääkin sitä, miten tärkeätä osaamisen, tietotaidon ja ymmärryksen lisääminen eri ammattiryhmillä mielenterveyden asioista on.

Strategian linjauksessa nostetaan yleisen kansanterveydellisen näkökulman lisäksi esille erikseen eri vähemmistöryhmät, kielelliset ja kulttuuriset ryhmät, joiden hyvinvointia tulisi erityisesti tukea. Tämän puolesta puhuvat myös laajat FinMONIK-tutkimus (Lilja ym. 2020) ja TERTTU-hankkeen tutkimus (Skogberg ym. 2020), joissa selvitettiin maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden hyvinvointia, sen haasteita ja koettua syrjintää Suomeen muuton jälkeen. 

Ammattilaisten osaamistarpeita pakolaisten mielenterveyden edistämiseen on selvitetty vain vähän. Teemaan liittyvien koulutusten kysyntä tulee kuitenkin esille esimerkiksi THL:n PALOMA-osaamiskeskuksen valtakunnallisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneiden määristä (v. 2016 alkaen tuhansia ihmisiä), PALOMA-verkkokoulutuksen latausmäärät (v.2019 alkaen parhaimmillaan yli 6000 kertaa (ks. PALOMA-koulutus osa 7: Empatia ja myötätuntouupumus - YouTube ) sekä PALOMA2-hankkeessa mukana olleiden asiantuntijoiden havaitsemina alueellisina tarpeina. Ainoa laajempi kysely pakolaisten vastaanottoon liittyvistä koulutustarpeista on tehty Kotona Suomessa -hankkeessa v. 2019.

Mielenterveyden erityiskysymyksistä toivotaan eniten koulutusta

Kotona Suomessa -hankkeessa selvitettiin eri alojen ja sektoreiden ammattilaisilta heidän koulutustarpeitaan eri teemoista sekä toiveita koulutusten järjestämisen tavoista ja paikoista (Hiltunen, 2019). Vastauksia saatiin yhteensä 511 kpl ja niistä 59 % tuli kunnista, 15 % valtionhallinnosta, 11 % järjestöistä ja 8 % yksityissektorilta. Koulutusteemojen tarpeellisuutta selviteltiin kysymällä ”Minkä aihepiirin koulutukset koet tarpeelliseksi itsellesi” ja asteikolla 1ei ollenkaan tarpeellinen - 5 erittäin tarpeellinen. Kaikkien koulutusteemojen tarpeellisuudesta kertovat arvot sijoittuivat välille 3,29–3,97.

Kyselyssä selvisi, että eniten tarpeita oli koulutuksille, joissa käsiteltäisiin pakolaisten mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin erityiskysymyksiä (3,97). Toisena olivat kieli- ja kulttuurikysymykset asiakastyössä (3,86) ja kolmantena maahanmuuttajien osallisuuden edistäminen kunnassa (3,72).

Muita eniten toivottuja koulutusteemoja olivat: maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen; kunnia-ajatteluun liittyvän väkivallan tunnistaminen ja ehkäisy; lasten ja nuorten kotoutumisen edistäminen sekä maahanmuuttajan koulutuspolut. Lisäksi kaivattiin koulutusta puolisoina muuttaneiden kotoutumisen edistämisestä; kielitietoisesta opetus-, ohjaus- ja kasvatustyöstä; pakolaisten terveyteen liittyvistä erityiskysymyksistä sekä oppimisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta. Vähiten tarvetta koettiin ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja tukeen sekä oleskeluluvista, niihin liittyvistä sosiaalisista oikeuksista ja hyvien väestösuhteiden edistämiseen liittyvistä koulutukista.

Kyselyssä eniten kannatusta saivat kokopäiväkoulutukset ja vähiten kahden peräkkäisen päivän kokonaisuudet. Aamu- ja iltapäiväkoulutusten kannatus oli lähes samaa ja vain hieman koko päivän koulutusta vähemmän. Lyhyet 1–2 tuntia kestävät tilaisuudet sijoittuivat puolen päivän ja kahden päivän koulutusten välille. Vastaajat kannattivat eniten seminaarityyppisiä luentoja. Vähiten kannatusta saivat verkko-opinnot tehtäviä tehden.

Kyselyn tulosten pohjalta voidaan todeta, että tarvetta koulutuksille olisi, eikä mitään aihetta koeta turhana, koska koulutusteemojen tarpeellisuuden vaihteluväli on pieni (3,29–3,97). Kyselyn tulokset saattavat kertoa myös siitä, että alakohtaisesti tarpeet ovat hyvin erilaisia tai että joka puolella tarvitaan hyvin saman tyyppistä tietoa. Johtopäätös on, että koulutuksille on tarvetta, mutta organisaatiokohtaiset tarpeet kannattaa kuitenkin vielä selvittää ja räätälöidä koulutuksen sisältö sitten tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Lähteet

Hiltunen, S. 2019. Valtakunnallisen koulutustarvekyselyn tuloksia. Kotona Suomessa –hanke. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Internetistä 5.5.2020 ladatut yhteenvedot.

Lilja ym. 2020. Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018–2019.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-034-1(27.7.22)

Skogberg ym. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-351-9 (27.7.22)

Vorma ym. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7 (27.7.22)

Hankkeen viimesijaisena kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat pakolaistaustaiset tai vastaavista olosuhteista tulevat henkilöt, kuten turvapaikanhakijat tai muilla tavoin konfliktialueilta Suomeen muuttaneet. Erityisesti huomio kohdistuu pakolaisuuden mielenterveydelle aiheuttamiin haasteisiin riippumatta siitä, onko taustalla esimerkiksi traumatisoituminen, uuteen kotimaahan sopeutumisen ongelmat, vaikeus löytää palvelupolkuja, syrjintä ja rasismi tai muut syyt.

Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat ne ammattilaiset, jotka työskentelevät pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa ja joiden työhön kuuluu mielenterveyden tukeminen tai edistäminen, tai joilla on muun perustehtävänsä ohella erityinen mahdollisuus mielenterveyttä edistävään työhön. Osa näistä ammattilaisista työskentelee pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa päivittäisellä tasolla (esim. pakolaisterveydenhoitaja, joka hyötyy alueen toimijoiden verkoston synnyttämisestä), osa taas satunnaisemmin osana perustyötään (esim. TE-toimiston työntekijä, joka hyötyy tulkkivälitteisen työskentelyn ja mielenterveyden edistämisen taitojen lisäämisestä).

Etukäteistietoa ammattilaisista ja heidän koulutustarpeistaan oli saatu jo PALOMA2-hankkeen aikana. Kotona Suomessa-hankkeen koulutustarvekyselyn tuloksia hyödynnettiin myös tähän tarkoitukseen. Lisäksi PASEK-hankkeen joissakin koulutuksissa osallistujia pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jossa sai esittää toiveita ja tarpeita seuraaville koulutuksille. Näin osallistujat pääsivät vaikuttamaan suoraan seuraavien koulutusten teemoihin. Kaikissa koulutuksissa osallistujia kannustettiin vuorovaikutukseen ja keskusteluun, jotta osallistujille saataisiin mahdollisimman monipuolista näkemystä pakolaisten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta suoraan työkentältä. Keskustelussa nousseita esimerkkejä, näkökulmia ja kokemuksia työssä hyödynnettiin seuraavissa koulutuksissa. 

Erityisesti työpaja-tyyppisissä koulutuksissa huomioitiin sovellettavuus ammattilaisten arjen työhön.  Joissakin kunnissa koulutus toteutui yhdessä tekemällä ja oppimisella, varsinkin silloin kun tavoitteena oli uuden toimintamallin juurruttaminen.  Ammattilaisen osallisuus oli näissä koulutuksissa vahvimmillaan ja oppi tuli sovellettua suoraan arjen työhön ja käyttöön. 

Pääviestinä kaikissa koulutuksissa oli, että jokainen ammattilainen pystyy työskentelemään pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyttä edistävästi!

Kuvataan eri toimijoita, jotka edistävät omalta osaltaan pakolaisten mielenterveyttä.
Mielenterveyttä edistetään kaikissa palveluissa (THL, 2018)
kulttuurinen kompetenssi kolmio.jpg (54.42 KB)
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Koulutusten avulla pyritään lisäämään pakolaistaustaisia ihmisiä ja perheitä työssään kohtaavien ammattilaisten, opiskelijoiden, vapaaehtoisten ja pakolaisten itsensä tietotaitoa maahanmuutosta, pakolaisuudesta ja mielenterveydestä ja niihin läheisesti liittyvistä teemoista. Osaamisen lisääminen tarkoittaa tässä tiedon ja taidon kasvamista sekä mahdollisesti joissain tilanteissa myös jostain vanhasta poisoppimista ja asenteiden muutosta. 

Ammattilaisten asenteiden muutoksessa nähdään tarpeellisena pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että kaikissa palveluissa nähtäisiin oma rooli ja työtehtävät osana pakolaisten mielenterveyden tukemista. Tämä rooli ei aina näyttäydy niin selvänä kuin varsinaisissa mielenterveyspalveluissa. Esimerkiksi hammaslääkärissä edistetään mielenterveyttä traumat huomioivalla työotteella, jos asiakkaalla on esim. kidutuskokemuksia hampaisiin tai suun alueeseen liittyen.

Asenteiden muutoksella pyritään myös vahvistamaan mahdollisten epävarmuuksien sijaan ammattilaisen rohkeutta kohdata pakolaisasiakkaat oman ammatillisen osaamisen, yhteisen ihmisyyden ja kokemusmaailman kautta. Sen sijaan, että etsisimme erottavia tekijöitä, on hyödyllisempää etsiä yhdistäviä asioita. Meillä kaikilla voi olla myös tiedostamattomiakin ennakkoluuloja tai ajatuksia – niitäkin pyritään vähentämään koulutusten avulla.

Ammattilaiset kaipaavat tietoa yleistä tietoa kohtaamisesta, pakolaisuudesta ja mielenterveydestä, kulttuurisensitiivisyydestä ja traumojen huomioinnista. Tieto auttaa hahmottamaan pakolaisuuden riskitekijöitä mielenterveydelle, havainnoimaan mielenterveyteen liittyviä haasteita, tukemaan ja toimimaan paremmin mielenterveyttä edistävästi ja kulttuurin huomioiden omasta ammatista käsin. Tieto tietyistä pakolaisuuteen liittyvistä erityispiirteistä voi tukea lakisääteisten oikeuksien parempaa toteutumista ja sitä kautta parempaa osallisuutta ja yhdenvertaista kohtelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tulkin käyttöä silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. Joissakin kunnissa koulutusten avulla pyritään saamaan käyttöön uusi toimintamalli, jolloin koulutuksen tavoitteena on selkeästi ko. mallin juurtuminen arkeen. 

Koulutuksissa opittua soveltamalla ja harjoittelemalla oppi muuttuu arjen työssä taidoksi, joka viime kädessä hyödyttää pakolaistaustaisia asiakkaita.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Koulutusten tuloksena tapahtuvaa ammattilaisten osaamisen muutosta ei pystytä PASEK-hankkeen puitteissa mittaamaan, koska muutoksen mittaaminen olisi vaatinut tutkimuksellisen osion hankkeeseen. Tätä ei ollut suunniteltu eikä resursoitu hankkeen tehtäväksi.

Joihinkin koulutukseen osallistuneilta pyydettiin kuitenkin suullista tai kirjallista palautetta tai itsearviointia koulutuksen merkityksestä heti tilaisuuden jälkeen. Tätä ei kuitenkaan voitu tehdä systemaattisesti. Koulutuksiin osallistuneiden määrät kertovat annetusta mahdollisuudesta osaamiseen kasvamiseen. Palautetta saatiin myös vapaamuotoisesti suullisesti sekä kirjallisesti omien koulutuskohtaisesti räätälöityjen lomakkeiden sekä koulutuksia yhteistyössä tehneiden tahojen palautelomakkeiden kautta. Koulutuksiin osallistuneiden määrät kirjatattiin.    

Prosessiarviointia tehtiin PASEK-hankkeen viikko-palavereissa ja kehittämispäivissä sekä yhdessä hanketta koordinoivan THL:n edustajien kanssa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Räätälöityjen koulutusten tavoitteena on ensisijaisesti tukea pakolaistaustaisten kanssa toimivia ammattilaisia, mutta ne soveltuvat myös muille maahanmuuttajataustaisten kanssa työskenteleville. Koulutukset ovat perustasolle suunnattuja, mutta niistä voivat hyötyä kuitenkin myös erikoissairaanhoidon ammattilaiset tarvitessaan yleistä tietotaitoa pakolaisuudesta, kulttuurisensitiivisestä ja traumatietoisesta kohtaamisesta ja mielenterveydestä.

Räätälöityjen koulutusten tarjoaminen vaatii kouluttajalta riittävän laajaa mielenterveystyön osaamista, kulttuurista kompetenssia, kotouttamisen kentän tuntemista, traumainformoidun työotteen tuntemista ja kokemusta kulttuurisesti moninaisten asiakkaiden kohtaamisesta sekä hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Kouluttajan tulee osata soveltaa koulutuksen sisältö ja menetelmät niin, että ne sopivat koulutuksen tilanneen työryhmän ja organisaation osaamistarpeisiin ja resursseihin. Asiantuntemuksen ja näyttöön perustuvan tietotaidon tarjoaminen henkilöstölle kohdennetusti ja parhaiten oppimista tukevilla menetelmillä vaatii aikaa suunnitella ja yhteistyötä koulutuksen tilanneen toimijan kanssa. 

Mallin vakiinnuttaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti vaatii tulevilla hyvinvointi- sekä yhteistyöalueilla toimivan kouluttajan, joka kuuluu alueellisiin kotouttamis- ja maahanmuuttotyön verkostoihin. Lisäksi hänen tulee kuulua valtakunnalliseen PALOMA-verkostoon. Sen kautta työlle mahdollistuu THL:n monikulttuurisuustyöryhmän koordinoiva tuki ja tutkitun tiedon mukainen ajantasalla pysyminen sekä PALOMA-brändin tuki koko pakolaisten mielenterveysteeman tunnettavuudelle. 

Toimintamallin ydinsisältö

Räätälöidyillä koulutuksilla tarjotaan ammattilaisille mahdollisuus tietotaidon ja osaamisen syventämiseen pakolaisten mielenterveyden edistämiseksi. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Koulutusten räätälöinti vaatii kouluttajilta riittävän vahvaa asiantuntemusta koulutettavista teemoista ja erilaisten koulutusmenetelmien rohkeaa kokeilua ja käyttöä sekä aitoa kiinnostusta koulutettavien tarpeista ja tavoitteista.

Luovuuttakin tarvitaan, kun sisältöä ja menetelmiä suunnitellaan juuri tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi, joka huomioi mahdollisuuksien mukaan myös muita tavoitteita ja tarpeita kuin vain itse asiasisältö. Näitä voivat olla esim. yhteishengen kasvattaminen, tiimien tiivistäminen ja keskusteluttaminen.  

Suosittelemme rohkeata asennetta kokeilla uusia menetelmiä ja tapoja kouluttaa, mutta samalla haluamme muistuttaa kohderyhmän tarpeiden kartoittamisen ja niiden huomioimisen olevan keskiössä. Sisältö ei saa hukkua erilaisten menetelmien sekaan.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
PASEK-hanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)