Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella

Luotu 16.11.2022
Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella
Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella

Tiivistelmä

Toimintamallia hyödyntämällä kotihoidon työtä tekevillä on yhtäläiset mahdollisuudet tarjota asiakkaalle ja omaisille tietoa eri vaihtoehdoista ja valita asiakkaan tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat palvelut. 

Toimintamallissa kuvataan etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuudet sekä asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavat, organisaation ja laitetoimittajan roolit prosessin eri vaiheissa.

Toimintamallissa selkiytetään eri toimijoiden rooleja ja vastuita sekä lisätään teknologiaan liittyvää tietoisuutta.

Toimintamalliin sisältyy Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden teknologisten ratkaisujen nykytilan kuvaus ja suunnitelma, miten tulevaisuudessa teknologian käyttöä voitaisiin lisätä ja tehostaa.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Ikäystävällinen Lappi – Kotona turvallisesti tulevaisuuden kodeissa (2022-2023) -hanke tukee Lapin hyvinvointialuetta kotiin annettavien palvelujen kehittämisessä, osana sote-uudistuksen toimeenpanoa ja valtakunnallista Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanketta. Hanke on valmisteltu yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden järjestämisen vastuuvalmistelijoiden kanssa. Ikäystävällinen Lappi -hankkeessa jatketaan aiemmissa I&O kärkihankkeessa sekä Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeessa (2016–2018) tehtyä kehittämistyötä. Molemmissa hankkeissa on kehitetty Lapin kotiin järjestettäviä palveluita laajassa kuntien ja eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä. Ikäystävällinen Lappi -hanke tulee jatkamaan käytäntöjen yhtenäistämistä sekä tekemään suunnitelmaa toimintojen toteuttamiseksi tulevalla Lapin hyvinvointialueella. Tässä hankkeessa valmistellaan yhtenäistettyjä toimintamalleja otettavaksi käyttöön Lapin hyvinvointialueella. (Ikäystävällinen Lappi –hankesuunnitelma)

Suomessa väestö ikääntyy tulevina vuosikymmeninä ja samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Ikäohjelma 2030 – vaikuttavuustavoitteessa määritellään, että väestön ikääntymiseen tulisi varautua laaja-alaisesti ja kestävästi. Ikäohjelman yhdeksi vaikuttavuustavoitteeksi on asetettu, että digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Tulevina vuosina ikääntyvä väestö on tottuneempi käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa nykyisten ja uusien teknologioiden laajemman käytön. Iäkkäiden palveluissa teknologiaa voidaan hyödyntää monella eri tavalla muun muassa henkilöstön työajan tehostaminen ja logistiset ratkaisut. Terveys- ja hyvinvointiteknologian saatavuutta pyritään parantamaan etäteknologian avulla, jolloin mahdollisimman monet voivat osallistua toimintaan kustannusten nousematta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Iäkkäiden sote-palveluissa merkittävimmät haasteet ovat koulutetun ja alalla pysyvän hoitohenkilöstön saatavuus ja työn kuormittavuus. Työntekijöitä ei ole riittävästi ja sen vuoksi tarvitaan uusia menetelmiä ja teknologioita tukemaan kotona tehtävää työtä niille asiakkaille, jotka hyötyvät teknologiasta. Resursseja pystytään kohdentamaan tehokkaammin palvelutarpeeltaan vaativampiin asiakkaisiin ja tukemaan henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023.)

Sosiaalihuoltolain ja niin sanotun vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) uudistuksen vaikuttavat hyvinvointialueen lupahallintoon ja valvontaan. Sosiaalihuoltolain muutosten keskeisenä tavoitteena on kehittää asumisen ratkaisuja, tehostaa omavalvontaa ja vanhuspalvelujen johtamista sekä vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialue vastaa vuoden alusta ensisijaisesti sekä omien että ostamiensa palvelujen ohjauksesta ja valvonnasta, mukaan lukien alihankitut palvelut. (Valvira 2022.)

Kotona asumista tukevissa teknologiapalveluissa ikääntyneille on suuria eroja Lapin hyvinvointialueella. Kaupungeissa teknologiaa on ollut käytössä pidempään ja monipuolisemmin. Pienemmissä kunnissa käytössä on ollut ainoastaan turvapuhelimet ja lisäksi muutamalla paikkakunnalla lääkeautomaatteja. Organisaatiomuutoksen myötä palveluja pyritään yhtenäistämään ja takamaan kaikille Lapin hyvinvointialueen ikäihmisille tasavertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintamallin avulla lisätään työntekijöiden tietoisuutta erilaisista  kotiin annettavista teknologioista ja tuetaan yhtenäisiä teknologisia palveluita ikääntyneille.

Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiset linjaukset (6.2.2023) ovat ohjanneet toimintamallin rakentumista. Ikääntyneiden palveluiden osalta strategiatyö jalostuu valmisteilla olevan palveluiden järjestämisohjelman myötä. Järjestämisohjelma ohjaa tarkemmin palvelualuekohtaisia linjauksia, jotka vaikuttavat toimintamallin käyttöönottoon. Lapin hyvinvointialueelle ollaan tekemässä digistrategiaa, joka omalta osaltaan ohjaa teknologiapalveluita.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen 21 eri kunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen. Lapin väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 175 795, joista 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 27,1%. Lapin hyvinvointialue toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Hyvinvointialue on jakautunut hallinnollisesti neljään eri palvelualueeseen (lounainen, kaakkoinen, itäinen ja pohjoinen palvelualue).

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja heidän oikeuksista säädetään useissa laeissa, sekä kansainvälisissä alkuperäiskansaoikeuksia koskevissa julistuksissa. Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamelaisväestön omakielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestäminen. Saamenkieliset ovat kotiseutualueellaan (Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä pohjoisosa) oikeutettuja saamaan sosiaali- ja terveyspalveluita omalla äidinkielellään. Palvelua on tarjottava asiakkaan käyttämällä saamen kielellä myös muualla, niissä tilanteissa kun kyseistä palvelua ei ole saatavilla kotiseutualueella.

Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa useat lait, mm. Saamen kielilaki (1086/2003), Suomen perustuslaki (731/1999, 6§ yhdenvertaisuus), Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 5§, 8§ ja 9§), Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 8§), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, 4§ ja 5§), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992,3§ ja 5§). Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 4§ ja 30§), Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 6§).

Kotihoidon perustana toimii yhdessä hyvinvointialueen ja palvelun käyttäjän kanssa laatima asiakassuunnitelma. Suunnitelma perustuu toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin ja sen toteutumista seurataan ja tarkistetaan palvelutarpeen muuttuessa. Kotihoidolla tuetaan erityisesti iäkkäiden henkilöiden kotona selviytymistä. Kotihoitoa voi saada tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta myös öisin, ja siihen voi kuulua myös kotisairaanhoitoa. Kotihoidon yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Kotihoidosta säädetään sosiaalihuoltolaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)

Etäkotihoito voi olla asiakkaalle ainoa kotihoidon muoto tai yhdistelmä sisältäen etähoitoa ja fyysistä kotihoitoa. Etäkotihoito on etälaitteella tapahtuvaa kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua, jossa kotihoito ottaa asiakkaaseen etäyhteyden etukäteen sovittuina ajankohtina. Etäkotihoito voi sisältää esimerkiksi lääkkeenoton muistutusta ja valvontaa, ravitsemuksen seurantaa ja valvontaa, suunhoidon muistutusta, asiakkaan voinnin seurantaa ja/tai liikkumisen tukemista ja harjoittelua. 

Tukipalveluilla tuetaan henkilön mahdollisuutta suoriutua elämään kuuluvista jokapäiväisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi tukipalveluilla asiakas voi saada hyvinvointia tuotavaa sisältöä elämäänsä. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateriapalvelu ja osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä ja tukeva palvelu sekä turvapalvelut. Tukipalveluille on määritelty erilliset asiakasmaksut, eivätkä niiden maksut sisälly ruokakunnan tulojen ja henkilömäärän mukaan määräytyvään kotipalvelumaksuun. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)

Tarkoituksena on tehdä Lapin hyvinvointialueen ikäihmisten palveluista helposti saavutettavia, asiakkaiden tarpeisiin sopivia ja kustannusvaikuttavia. Asiakaslähtöisyys on yksi Lapin hyvinvointialueen tärkeimmistä periaatteista.

Hyvinvointi- ja terveysteknologia tarjoaa kasvavan mahdollisuuden tuottaa erilaisia kotona asumista tukevia palveluja. Näistä on erityistä hyötyä harvan asutuksen alueilla, mutta niillä tuetaan jokaisen ikääntyvän henkilön kotona asumisen mahdollisuutta. Hyvinvointi- ja terveysteknologia mahdollistaa monen ikäihmisen osalta kotona asumisen pitkittämisen. Teknologian avulla myös säästetään palvelujen tuottajien aika- ja työntekijäresursseja erityisesti harvan asutuksen Lapissa.

Hyvinvointi- ja terveysteknologista on ennakkoluuloja myös ammattilaisilla. Näihin ennakkoluuloihin pyritään vaikuttamaan tietoisuutta lisäämällä mm. ammattilaisten käyttöön tulevalla teknologia käsikirjalla ja erilaisista arkea helpottavista apuvälineistä kertovalla kuvastolla.

Jotta kotiin annettavan teknologian kehittäminen, käyttöönotto ja käytön laajentaminen olisi mahdollista, tarvitaan työntekijöitä ikääntyneiden kotiin annettavan teknologiaan. Ikäystävällinen Lappi -hanke yhdessä teknologiavastaavien verkoston kanssa on tehnyt tehtävänkuvat teknologiavastaavalle ja teknologiaohjaajalle. Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden johtoryhmälle on tehtävänkuvat toimitettu ja yhtenäisiä nimityksiä on alettu suunnittelemaan.

Hankesuunnittelun ja -työskentelyn aikana tunnistettiin tarve etäkotihoidon, lääkeautomaattipalvelun ja turvapalveluiden osalta prosessien selkiytykselle, yhtenäisille käytännöille, vastuiden selkiyttämiselle sekä resurssien tehokkaammalle jakautumiselle.

Toimintamalli on luotu Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden työntekijöille ja lähijohdon tueksi. Toimintamallin välillistä kohderyhmää ovat Lapin ikääntynyt väestö ja heidän omaiset. Erityisinä välillisen kohderyhmän edustajina huomioidaan alueen saamenkielisten ikäihmiset. 

Kohderyhmää on osallistettu koko Lapin hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon yhteisverkostoissa, säännöllisesti kokoontuneissa teknologiavastaavien verkostoissa sekä Lapin hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle osoitetun kyselyn avulla. Ikääntyneiden kotona asumista tukevista teknologiapalveluista on pidetty palvelualueittaisia avoimia infotilaisuuksia teams-yhteydellä.

Ikäystävällinen Lappi -hankkeen työntekijät ovat kiertäneet kaikki Lapin kunnat ja tavanneet ikääntyneiden palveluiden työntekijöitä sekä lähijohtoa. Kuntakierroksilla on myös käyty kuulemassa ikääntyneitä erilaisissa kerhoissa ja vanhusneuvostoissa. Ikääntyneitä ja ikääntyneiden palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita on osallistettu toimintamallin kehittämistyössä Ikäystävällinen Lappi -hankkeen järjestämissä palvelualuekohtaisissa kehittäjäkahviloissa. Kehittäjäkahviloissa on kerrottu etäkotihoidosta ja muusta ikäihmisten kotiin annettavasti teknologiasta sekä havainnollistettu etäkotihoitoa etäkotihoitolaitteella. Kehittäjäkahviloissa nousseita kehittämisideat on huomioitu toimintamallin kehittämistyössä. Kehittäjäkahviloihin on osallistunut myös ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden päälliköitä sekä vastuuyksikköjohtajia.  

Teknologiakuvaston tarkoituksena on helpottaa löytämään kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Kuvasto on tarkoitettu ikääntyneiden palveluissa työskenteleville sekä asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille ohjauksen tueksi. Kuvastoa voi hyödyntää myös ikääntyneet ja heidän omaiset miettiessään ratkaisuja kotona asumisen tueksi.

Lapin hyvinvointialueella ikääntyneille kotiin annettava teknologia vuonna 2023
Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden kotiin annettavan teknologian nykytila vuonna 2023
Lapin hyvinvointialueen tilastotietoja vuodesta 2022
Lapin hyvinvointialueen tilastotietoja vuodesta 2022 ja väestöennuste vuoteen 2030 saakka
Lapin hyvinvointialueen strategia
Lapin hyvinvointialueen strategian lähtökohdat ja toimintaympäristö (lähde Lapha.fi).
Saamelaisten kotiseutualue Lapin hyvinvointialueella
Saamelaisten kotiseutualue Lapin hyvinvointialueella (lähde saamelaiskäräjät).
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Valtakunnallinen vanhuspolitiikka korostaa kotona-asumisen ensisijaisuutta muihin palveluihin nähden. Lapin tavoitteet ovat valtakunnallisten tavoitteiden mukaiset. Tämä edellyttää kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistä, määrän ja monipuolisuuden lisäämistä harvan asutuksen alueelle sopiviksi ja tarpeeksi kattaviksi.

Lapissa kotihoidon perusperiaatteita on, että kotona asuvan vanhuksen toiminnallista arkea pyritään mahdollistamaan ja vahvistamaan riippumatta hänen avun tarpeestaan ja toimintakyvystään. Ikäihmisen itsemääräämisoikeutta ja myös omaisten osallistumista vahvistetaan yhteistyössä. Saamenkielisten palveluiden kulttuurinmukaisuus huomioidaan ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.

Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella toimintamalli vastaa ikääntyneiden lisääntyneeseen ja lisääntyvään tuen ja avun tarpeeseen tarjoamalla tietoa ikääntyneiden kotiin annettavasta teknologiasta.  Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi vuosille 2020-2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Lapin hyvinvointialueella on edelleen suuria paikkakuntakohtaisia eroja digitaalisten palveluiden ja teknologian saralla. Toimintamallin avulla pyritään yhtenäistämään palveluita ja erilaisia käytäntöjä. 

Toimintamallilla tavoitellaan asiakkaiden tasavertaisuutta palveluprosessissa sekä yhtenäistä palvelupolkua huomioiden saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Ammattilaisen ja organisaation näkökulmasta toiminnalla tavoitellaan etäkotihoidon, lääkeautomaattipalvelun ja turvapalveluiden prosessien selkiytystä, yhtenäisiä käytäntöjä, vastuiden selkiyttämistä sekä resurssien tehokkaampaa jakautumista. Asiakasneuvonta ja palveluohjausyksikkö ovat erittäin tärkeässä roolissa, jotta palvelutarpeen arviossa jo otettaisiin huomioon teknologia. Tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään.  Resurssien tehokkaammalla hyödyntämisellä ja oikein kohdentamisella tavoitellaan myös kustannustehokkuutta.

Tavoitteena on hyvinvointi- ja terveysteknologian tietoisuuden lisääntyminen ja mahdollisten ennakkoluulojen vähentyminen niin ammattilaisten, kuin asiakkaiden keskuudessa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hankkeen aikana on yhdessä Lapin hyvinvointialueen teknologiavastaavien verkoston kanssa laadittu teknologiavastaavan ja -ohjaajan tehtävänkuvat. Teknologiavastaavat ja -ohjaajat jatkavat toimintamallin juurruttamista osaksi Lapin hyvinvointialueen toimintaa.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallia hyödyntämällä kotihoidon työtä tekevillä on yhtäläiset mahdollisuudet tarjota asiakkaalle ja omaisille tietoa eri vaihtoehdoista ja valita asiakkaan tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat palvelut. 

Toimintamallissa kuvataan etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuudet sekä asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavat, organisaation ja laitetoimittajan roolit prosessin eri vaiheissa.

Toimintamallissa selkiytetään eri toimijoiden rooleja ja vastuita sekä lisätään teknologiaan liittyvää tietoisuutta.

Toimintamalliin sisältyy Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden teknologisten ratkaisujen nykytilan kuvaus ja suunnitelma, miten tulevaisuudessa teknologian käyttöä voitaisiin lisätä ja tehostaa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin arviointia on tehty Ikäystävällinen Lappi –hankkeen hankesuunnitelman tavoitteiden näkökulmasta. Kehittämistyöllä päästiin hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Kaikkineen toimintamalli on käyttöönotettavissa ja sovellettavissa koko Lapin hyvinvointialueella. Toimintamalli ei ole vielä kokonaisuudessaan käytössä Lapin hyvinvointialueella, mutta alueellista keskitetty etäkotihoitoa on alettu toteuttamaan Lapin hyvinvointialueella Lounaisella palvelualueella.

Lapin hyvinvointialueella on hyvin suuria alueellisia eroja ikääntyneiden kotiin annettavissa teknologisissa palveluissa. Yhtenäisten toimintatapojen ja niiden käyttöä tukevien toimintamallien tarve on vahvistunut hyvinvointialueen organisoitumisen myötä.

Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu Lapin hyvinvointialuestrategian eri painopisteitä (mm. asiakaskokemus ja talouden tasapaino). Toimintamallin myötä vahvistuvat yhtenäiset toimintatavat tukevat hyvinvointialuestrategian tavoitetta asiakkaiden yhdenvertaisuudesta. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 suosittaa, että teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa käytetään, seurataan ja arvioidaan ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena. Teknologiset ratkaisut tarjoavat kasvavan mahdollisuuden tuottaa erilaisia kotona asumista tukevia palveluja. Näistä on erityistä hyötyä Lapin hyvinvointialueen harvan asutuksen alueilla, mutta niillä tuetaan jokaisen ikääntyvän henkilön kotona asumisen mahdollisuutta. 

Hankkeen aikana tuotettiin lisäksi teknologiakäsikirja ja teknologiakuvasto. Teknologiakäsikirja on osa hankkeessa tuotettua kotihoidon sähköistä käsikirjaa. Käsikirja toimii uuden työntekijän perehdytysmateriaalina, mutta myös työntekijöiden tukena kotikäynneillä ja ohjatessa ikääntyvää asiakasta teknologiassa. Teknologiakuvaston tarkoituksena on helpottaa löytämään kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Kuvasto on tarkoitettu ikääntyneiden palveluissa työskenteleville sekä asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille ohjauksen tueksi. Kuvastoa voi hyödyntää myös ikääntyneet ja heidän läheiset miettiessään ratkaisuja kotona asumisen tueksi.

Toimintamalli on dokumentoitu ja materiaali on hyvinvointialueelle soveltuva. Toimintamallia ei ehditty käyttöönottaa hankeen aikana, joten vaikuttavuuden arviointia ei ole toteutettu. Toimintamallin vaikuttavuutta voitaisiin arvioida esimerkiksi mittaamalla asiakastyytyväisyyttä, työntekijöiden käyttökokemusta, teknologian määrää, kotona asuvien ikääntyneiden toimintakykyä sekä kustannusvaikuttavuutta. Lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden laajeneminen uutta teknologiaa otettaessa käyttöön sekä työn veto- ja pitovoiman paraneminen työn sisällön ja tekemisen muuttumisen myötä. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden kehittyessä kustannustehokkuuden lisääntyminen  vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita huomioiden asiakkaan yksilölliset tarpeet.

Teknologiakuvaston sisällysluettelo
Teknologiakuvaston sisällysluettelo
Teknologiakäsikirja mobiilikuva
Teknologiakäsikirja
Teknologiakäsikirjan näkymä Lapin hyvinvointialueen intranetti Kaltiossa
Teknologiakäsikirjan näkymä Lapin hyvinvointialueen intranetti Kaltiossa

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallilla voidaan tukea etäkotihoidon, lääkeautomaattien ja turvapalveluiden käyttöönotossa. Palveluohjauksella on tärkeä rooli ikääntyneiden kotiin annettavan teknologian käyttöönotossa. Kotihoidon työntekijöillä sekä alueen ikäihmisillä on edelleen suuria ennakkoluuloja teknologiaa kohtaan. Teknologiaohjaaja ja teknologiavastaavat ovat tärkeässä roolissa teknologian jalkauttamisessa, tiedottamisessa ja teknologiaan liittyvässä kouluttamisessa.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Poske
Toimintaympäristö
Lapin hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)