Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Keski-Suomessa kotisairaalatoimintaa on ollut kehittämistyön alkaessa vain Jyväskylässä ja Jämsässä, joten asukkaat ovat olleet eri arvoisessa asemassa esimerkiksi kotisaattohoitojen mahdollisuuksien suhteen. Kehittämistyön aikana on todettu, että kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden asiakkaita siirretään tarpeettomasti ja aiheutetaan inhimillistä kärsimystä, usealle ammattilaiselle (ensihoito, päivystys, osastot, kotihoito, asumispalveluyksiköt) lisätyötä sekä kustannusten kasvua. Moniin tilanteisiin olisi mahdollista varautua etukäteen hyvän hoitosuunnitelman avulla, mutta näitä ei ole systemaattisesti tehty.
Kehittämistyö linkittyy seuraaviin Keski-Suomen hyvinvointialueen strategisiin menestystekijöihin:
- Alueen palvelujen järjestäminen kokonaisuutena sekä voimavarojen suuntaaminen palvelutarpeen perusteella ottaen huomioon eri asukasryhmät ja alueet.
- Palveluiden, tuen ja hoitoon pääsyn sujuvuuden, oikea-aikaisuuden ja ihmislähtöisyyden varmistaminen.
- Asiakas- ja potilassuhteiden jatkuvuuden turvaaminen.
- Palveluketjujen ja hoitopolkujen sujuvoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta.
- Palvelujen (kasvokkain palvelut, kivijalkapalvelut, kotiin tuotavat palvelut, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, digitalisoidut palvelut jne.) yhteensovittaminen sujuvaksi kokonaisuudeksi. Lähipalveluiden varmistaminen monimuotoisesti ja räätälöidysti.
- Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö: Ydintehtävien sujuvoittaminen ja tarkoituksenmukainen jakaminen, mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Resurssien turvaaminen mm. tehtävien koordinoidun jakamisen kautta.
- Matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen oikea-aikaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden.
- Riskiryhmien ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluketjujen toimivuuden varmistaminen.
- Hyvinvointialueen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään henkilöstön asiantuntemusta, asiakaspalautetta, palveluista saatua kokemustietoa ja kehittämisverkostoja.
- Henkilöstön rohkaisu ja tukeminen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen.
- Turhan hierarkian purkaminen. Uudistamista tukevan organisaatiokulttuurin rakentaminen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisen laatusuosituksen mukaan Suomeen tulisi rakentaa kattava kotisairaalaverkosto. Henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita, joten on välttämätöntä sujuvoittaa toimintamalleja sekä käyttää niukat henkilöstöresurssit järkevästi.
Asiakkaat joutuvat olemaan tarpeettomasti osastohoidossa silloinkin, kun hoito olisi mahdollista toteuttaa kotona. Kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaille tai palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa oleville tarpeettomat siirrot päivystykseen ja/tai osastolle aiheuttavat usein inhimillistä kärsimystä.
Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä työskentelee paljon etenkin virka-ajan ulkopuolella lähihoitajia, joilla ei ole vahvaa hoidon tarpeen arvioinnin osaamista ja ensihoito soitetaan paikalle herkästi silloinkin, kun sitä ei välttämättä tarvitsisi. Tämä aiheuttaa ylimääräistä ja päällekkäistä työtä usealle ammattilaiselle. Epäselvät prosessit ja työmäärä vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen. Kuormittuneet ammattilaiset vaihtavat herkemmin työpaikkaa, mikä kuormittaa entisestään yksikön muita ammattilaisia.
Päällekkäinen työ ja tarpeettomat siirrot aiheuttavat organisaatiolle ja yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi haastavassa henkilöstötilanteessa henkilöstön aikaa menee hukkaan. Huolellisesti suunnitellut ja järkevät prosessit mahdollistavat sen, että henkilöstö voisi ja viihtyisi paremmin työssään. Tällä voidaan vaikuttaa henkilöstön pito- ja vetovoimaan. Hyvinvointialueella ihmisille tulisi tarjota yhdenvertaiset palvelut, joten uusia toimintamalleja on otettava käyttöön tämän turvaamiseksi.
Palliatiivisen keskuksen kotisairaalasta (ent. Jyväskylän kaupungin kotisairaala) on saatu hyvää palautetta asiakkailta usean vuoden ajan. Kotisairaalan satelliittiyksiköiden valmisteluvaiheessa on laadittu asiakaskokemuskysely asiakkaille ja heidän läheisilleen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että Keski-Suomessa toimisi kattava kotisairaalaverkosto ja asukkaat saisivat sairaalatasoista hoitoa kotona silloin, kun osastohoito ei ole välttämätöntä. Kotisairaalan satelliittiyksiköt saisivat tukea tarvittaessa palliatiivisen keskuksen kotisairaalasta.
Kotisairaalan satelliittiyksiköiden käynnistyttyä kotisaattohoitojen mahdollisuudet palliatiivisen keskuksen kotisairaalan toimintasäteen ulkopuolella lisääntyvät.
Toiminnan vakiintumisen ja henkilöstön osaamisen vahvistumisen myötä kotihoidon, asumispalveluiden, ensihoidon, päivystyksen ja osastojen kuormituksen sekä tarpeettomien siirtojen odotetaan vähentyvän.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Käynnistyneiden kotisairaalan satelliittiyksiköiden määrä tavoitetilaan verrattuna
- Kotisairaalan satelliittiyksiköiden konsultaatiomäärät
- Kotisairaalan satelliittiyksiköiden kotisairaalakäyntien määrät
- Osastojen hoitopäivien määrät alueilla, joissa kotisairaalan satelliittiyksiköt toimivat
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Kotisairaalan satelliittiyksikön valmisteluvaihe kestää noin kaksi kuukautta, jos siihen on mahdollista irrottaa kotisairaalatoiminnan hyvin tuntevan sairaanhoitajan sekä paikallisen sairaanhoitajan työpanosta
- Kotisairaalatoimintaan on nimettävä vastuusairaanhoitajat sekä vastuulääkäri ja heidän työaikaansa on mahdollista käyttää kotisairaalatoiminnan toteutukseen sekä etenkin alkuvaiheessa kehittämiseen
- Johtavat viranhaltijat määrittelevät alueen kotisairaalatoiminnan laajuuden ja
- Kotisairaalan satelliittiyksikön palvelukäsikirja toimii apuna toiminnan käynnistymisvaiheessa sekä työntekijöiden tukena jatkossakin
- Kotisairaalan satelliittiyksikön sairaanhoitajat on koulutettava kotisairaalatoimintaan (esim. työvuoro kotisairaalassa, potilascasejen läpikäynti, elämän loppuvaiheen ennakoivan hoitosuunnitelman systemaattinen kirjaaminen yhdessä lääkärin kanssa, hoidon tarpeen arviointi, hoitotoimenpiteet)
- Alueen kotihoidon ja asumispalveluiden hoitajat ovat saaneet koulutusta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, elämän loppuvaiheen ennakoivasta hoitosuunnitelmasta sekä hoidon tarpeen arvioinnista
- Vastaanottojen hoitajille ja lääkäreille tarvittava tiedotus ja koulutus
- Yhteistyöstä ensihoidon kanssa sovitaan (erityisesti virka-ajan ulkopuolella ja yöaikaan)