Kotisairaalassa tehdään palliatiivisille potilaille tukikäyntejä tai soittokontrolleja sovituin väliajoin, esimerkiksi viikon – kahden välein. Potilaat hyötyvät säännöllisistä kontrolleista, sillä he ovat vielä suhteellisen hyvävointisia. Potilaat voivat ottaa yhteyttä myös sovittujen kontrollien ulkopuolella. Näitä kontrolleja on tarkoitus toteuttaa etähoidon pilotissa. Osa potilaista asuu kaukana, mikä haastaa kotisairaalan sairaanhoitajia ajallisesti, etähoidon avulla saadaan kuva-ääni-yhteys potilaaseen, jolloin potilaan voinnin seuranta voidaan toteuttaa ilman fyysistä käyntiä. Etähoidosta voi hyötyä myös infektiopotilaat, joilla on käytössä antibioottipumppu ja käynti vain kerran vuorokaudessa, Kotisairaala pystyy etähoidon turvin varmistamaan asiakkaan voinnin muunakin ajankohtana tehokkaasti. Yhteydenotto potilaaseen toimii tablettitietokoneen avulla, ja sen käyttöön saa tarvitsemansa opastuksen. Jos potilas ei itse osaa avata yhteyttä etähoitajaan, voidaan yhteys avata automaattisesti sovittuna aikana.
Tiivistelmä
Etähoidolla tarkoitetaan ääni- ja videokuvayhteyden välityksellä tehtyä sairaanhoitajan käyntiä potilaan kotiin. Kotisairaalan palvelujen toteuttamisen tapaan voivat vaikuttaa maantieteellinen sijainti, kotikäyntien toistuvuus, asumisympäristö ja potilaan muut palvelut. Mikäli potilaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa, kotikäyntien rinnalla tai niiden sijasta voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Palliatiivisen keskuksen kotisairaala tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin, millä voidaan korvata tai lyhentää hoitoa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon osastoilla. Kotisairaalassa toimii myös hoidon tarpeen arviointi -yksikkö (KoHTA). KoHTA-yksikkö toimii ilman lähetettä kotihoidon ja asumispalveluiden tukena, kun asiakkaan voinnissa tapahtuu äkillisiä ja suunnittelemattomia muutoksia tai hoidossa on muita ongelmia. Kotisairaalassa työskentelee palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri sekä 17 sairaanhoitajaa. Kotisairaalan toimintasäde on 30-60 minuuttia Jyväskylästä.
Kotisairaalassa hoidetaan muun muassa infektiopotilaita, haavapotilaita, vaikeasti sairaita lapsipotilaita ja saattohoitopotilaita. Kotisairaala toteuttaa palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevien ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä.
Henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita, joten on välttämätöntä kehittää toimintamalleja, sekä käyttää niukat henkilöstöresurssit järkevästi. Mikäli potilaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa Kotisairaalan käyntien rinnalla, tai niiden sijasta voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa.
Asiakassegmentti:
- Pitkät välimatkat
- Hyväkuntoiset palliatiiviset potilaat, jotka eivät vaadi säännöllisiä käyntejä
- Soittokontrolli potilaat, hybridimalli: sekä kotikäynnit että etälaite
- Akuutit oireet/ongelmat: hoitaja voisi soittaa VideoVisit Homen palvelun kautta
Kotisairaalan etähoidon avulla toteutettavia käyntejä voivat olla:
- Yleisvoinnin seuranta
- Oirekartoitus
- Lääkehoidon ohjaus
- Tukisoitot kotona pärjäämisen tueksi sekä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi
- Suunnitellusti kotisairaalan lääkärin etähoidon käynti
Kotihoidon etähoivasta on saatu hyvää palautetta jo useamman vuoden ajan. Etähoivaa lähdetään kokeilemaan kotisairaalan potilaille.
Potilas on soveltuva etähoitoon, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilaan kognitio, muisti ja toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä vaativaa toimenpidettä.
Asiakassegmentti:
- Pitkät välimatkat
- Hyväkuntoiset palliatiiviset potilaat, jotka eivät vaadi säännöllisiä käyntejä
- Soittokontrolli potilaat, hybridimalli: sekä kotikäynnit että etälaite
- Akuutit oireet/ongelmat: hoitaja voisi soittaa VideoVisit Homen palvelun kautta
Kotisairaalan etähoidon avulla toteutettavia käyntejä voivat olla:
- Yleisvoinnin seuranta
- Oirekartoitus
- Lääkehoidon ohjaus
- Tukisoitot kotona pärjäämisen tueksi sekä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi
- Suunnitellusti kotisairaalan lääkärin etähoidon käynti
Pilotoinnin tavoitteena on kerätä kokemusta palliatiivisen keskuksen kotisairaalan alueella, sekä tehostaa kotisairaalan toimintaa ja resurssien käyttöä. Tarkoituksena on, että myöhemmin kotisairaalatoiminnan laajentuessa etähoitoa voidaan toteuttaa koko hyvinvointialueella ja pilotista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kotisairaalatoiminnan etähoidon kehittämisessä.
Tavoitteena on tunnistaa etähoidosta hyötyvät potilasryhmät ja saada tietoa millaisiin kotisairaalan käynteihin etähoito soveltuu.
Etähoidon toteutumista seurataan kuukausittain:
- Kotisairaalan etähoidon piirissä olevien potilaiden määrällä
- Kotisairaalan etähoidon suorittamien käyntien määrällä
- Asennuskäyntien määrällä
- Kotisairaalan etähoitokäyntien kestojen pituudella
- Millaiset fyysiset käynnit ollaan voitu korvata etähoidon käynnillä
Lisäksi seurataan etähoidossa olleiden potilaiden potilasryhmiä, asiakastyytyväisyyttä, työntekijätyytyväisyyttä, sekä hyödynnetään tilastoinneista saatua tietoa.
Etähoidolla tarkoitetaan ääni- ja videokuvayhteyden välityksellä tehtyä sairaanhoitajan käyntiä potilaan kotiin. Kotisairaalan palvelujen toteuttamisen tapaan voivat vaikuttaa maantieteellinen sijainti, kotikäyntien toistuvuus, asumisympäristö ja potilaan muut palvelut. Mikäli potilaan palvelutarve ei edellytä hoitajan fyysistä läsnäoloa, kotikäyntien rinnalla tai niiden sijasta voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa.
•Potilaisiin otettiin pilotin aikana viikoittain etäyhteys
•Yksi pitkäaikainen potilas, jolla soittoa on nyt voinnin muuttuessa käytetty potilaan yhteydenottojen hoitamiseen, kun potilas itse ollut yhteydessä. Tällöin hoitajan ei ole tarvinnut paikan päällä käydä.
•Etähoivan soittojen sisällöt pilotin aina olivat:
- Kuulumisten kyselyä
- Voinnin ja oireiden seuranta
- Kipujen seuranta
- Vapaamuotoista keskustelua ja psyykkisen turvallisuuden tunteen tukea.
- Mahdollisti kahdenkeskeisen keskustelun nuoren potilaan kanssa omassa huoneessa.
•Kotisairaalan sairaanhoitajat pohtineet voidaanko jatkossa hyödyntää potilaskontakteissa etähoidon avulla KoHTA-lääkärin vastaanottoa?
•Kotisairaalan tiimissä ollut hankaluuksia etähoidon käyttöönotossa:
- Tietokoneessa ollut kuva- ja ääniongelmia.
- Kotisairaalassa ollut raskaampihoitoisia potilaita, jonka vuoksi etähoidosta hyötyviä on ollut vähän.
•Tilastointitunnukset koettiin riittäviksi
•Etähoivan käyntimaksua täytyy jatkossa miettiä, etenkin mikäli tulevaisuudessa potilas osallistuu omalla laitteellaan.
Jotta uuden toiminnan pilotointi ja palvelun kehittäminen onnistuu, tulee resursseihin kiinnittää huomioita. Myös niin kutsuttu digimyönteisyys pilotoitavassa kohteessa on oltava myönteinen, jotta jalkautuminen onnistuu ketterästi.