Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Konsultataatiomallin kehittämisen lähtökohtana oli huoli Kymsoten lastensuojelulaitoksissa sijoitettuna olevien lasten ja nuorten saamista päihdepalveluista. Kymsoten muodostamisen (2019) jälkeen nuorten päihdepalveluiden järjestäminen oli alueella osittain muuttunut. Päihdepalvelupolku oli mallintamatta. Nuorille suunnattujen palveluiden tuottajilla ( erityistason lastensuojelulaitokset ja nuorisopsykiatrian palvelut sekä perustason päihdepallvelut) ei ollut yhteisiä foorumeita keskustella palveluista ja yhteisistä asiakkaista.
Lähtötilanteessa lastensuojelulaitosten henkilöstö toi esiin, ettei heillä ole tarvittavaa osaamista nuorten kanssa tehtävään päihdetyöhön. Laitoksista nuorille pyrittiin järjestämään apua ohjaamalla heitä perustason nuorten päihdepalveluihin (Nuorten Matala). Nuorten päihdepalveluissa taas koettiin, että nuorten auttamisen tulisi sijoitustilanteissa tapahtua ensisijaisesti laitosympäristössä, jossa työskentelee ammattilaisia saman koulutustason ammattilaisia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Valtakunnallisesti on tunnistettu tarve lastensuojelun asiakkuudessa olevien päihdepalvelujen kehittämiselle. Lastensuojelulaitoksissa tehdään vaativaa lastensuojelutyötä ja työntekijät tarvitsevat tuekseen kumppanuutta päihde- ja mielenterveyspalveluista onnistuakseen tehtävässään. Lastensuojelulasten lähettämistä laitoksista toisiin palveluihin halutaan vähentää ja tuoda auttamisen keinoja lähelle lapsen omaa toimintaympäristöä.
Toimintaympäristössä vaikuttavina tekijöinä tunnistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille, lastensuojelulain uudistaminen sekä suhdeperustaisen ja systeemisen lähestymistavan vahvistuminen.
- Selkeyttää sijoitettujen nuorten kanssa tehtävää päihdetyötä. Varmistetaan, että nuori saa tarvitsemaansa apua, eikä putoa eri palveluiden välille.
- Eroon pyrkiminen poislähettämisen kulttuurista - pyritään auttamaan nuorta hänen omassa ja ensisijaisessa ympäristössään.
- Vahvistaa lastensuojelulaitosten roolia sijoitetun lapsen kokonaisvaltaisen avun tarjoajana.
- Vahvistaa laitosten henkilökunnan osaamista puuttua nuoren päihdeoireiluun.
- Vahvistaa palveluiden yhteistä näkemystä nuorten kanssa tehtävästä työstä.
- Mahdollistaa eri toimijoiden välille foorumi, jossa ymmärrys muissa palveluissa tehtävästä työstä lisääntyy.
- Mallintaa eri palveluiden välistä yhteistyötä yhteisasiakkaiden kohdalla.
Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä on lastensuojelulaitoksissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tavoitteena on laitosten työntekijöiden osaamisen lisääminen päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia konsultoimalla systeemistä- ja suhdeperustaista lähestymistapaa hyödyntämällä. Lastensuojelulaitosten asiakkaat ja heidän perheensä hyötyvät konsultaatiotiimin osaamisesta, kun laitosten työntekijät saavat tukea ja vahvistusta työhönsä.
Konsultaatiomallin pilotoinnissa tunnistettiin systemaattisen ja monitoimijaisen rakenteen merkityksellisyys lapsen asioiden käsittelyssä.
Konsultaatiomallissa asiakasosallisuus on huomioitu niin, että lapselta ja perheeltä kysytään heidän näkemyksensä/kysymyksensä konsultaatitiimille ja käsittelyn jälkeen asiakkaille kerrotaan tiimin vastaus/palaute. Laitoksen henkilökunnalla on mahdollisuus kirjata konsultaatiotiimissä laadittu suunnitelma lapsen omiin sosiaalihuollon tietoihin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Nuorten kokonaisvaltaista auttamista laitosympäristössä
- Laitosten henkilökunnan osaamisen vahvistamista
- Poislähettämisen kulttuurin vähentäminen
- Tullaan tutuiksi ja ymmärretään toisten tekemää työtä
- Suhdeperustaisen työotteen ja ymmärryksen vahvistuminen ja juurtuminen yhteiseksi viitekehykseksi
- Nuoren tilanteen käsittely kokonaisvaltaisesti ongelmalähtöisen tarkastelun sijaan
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Konsultaatiotiimin jatkuvuus voidaan varmistaa, kun sille annetaan riittävä moniammatillinen henkilöresurssi, varmistetaan mallin koordinaatio ja kokousrakenne, sekä pidetään huoli systeemisen ja suhdeperustaisen osaamisen vahvistumisesta.
