Hankkeen kohderyhmänä ovat keskisuomalaiset, alle 25-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on huumausaineiden kokeilua ja käyttöä.

Erityisenä kohderyhmänä ovat sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvät täysi-ikäisyyden molemmin puolin olevat 16/17-19-vuotiaat nuoret. YLE:n uutisessa todetaan monen nuoren jäävän vaille tukea 18-vuotiaana ja erityisesti silloin, jos nuori on ollut aiemmin lastensuojelun asiakkaana. Sama ilmiö tunnistetaan hyvin myös Keski-Suomessa eli tarve tämän nivelvaiheen kehittämiselle on suuri. 

Kohderyhmänä ovat myöskin alle 25-vuotiaita huumeita käyttäviä nuoria kohtaavat eri alojen ja eri sektoreilla toimivat ammattilaiset, joiden osaamista vahvistetaan PALKO-hoitosuositukset huomioivalla koulutuskokonaisuudella.

Kohderyhmän osallisuus huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanketta valmistellessa toteutettiin kysely, jossa kysyttiin huumeita käyttäviltä nuorilta ajatuksia ja kokemuksia siitä avusta ja tuesta, joka heitä auttaisi. Kysely toteutettiin nimettömänä webropolissa ja siihen saatiin vastauksia 18 nuorelta. Vastauksissa korostui ammattilaistenkin tunnistama tarve esimerkiksi siihen, että apua ja tukea saisi riittävän matalalla kynnyksellä ja monista eri paikoista. Vastausten mukaan tärkeää olisi myös nuoren kokonaistilanteen huomioiva tuki ja hoito. 

Nuorten osallistamisen lisäksi hankkeen valmistelussa tehtiin yhteistyötä nuoria kohtaavien ammattilaisten kanssa, jotka nostivat keskeisinä asioina matalan kynnyksen oikea-aikaisen ja mahdollisuuksien mukaan anonyymin tuen, jalkautuvan terveysneuvonnan ja haitoista tiedottamisen tarpeen sekä erityisenä nostona yliannostuksen vuoksi sairaalahoidossa olleiden nuorten tilanteeseen kohdentuvan tehostetun tuen tarpeen. Hankkeen tärkeimmät sidosryhmät ovatkin kunnat, järjestöt ja seurakunnat. 

Huumekuolemien ehkäisyhankkeiden suunnittelutyö nosti esille, että Keski-Suomessa nuorten ja nuorten aikuisten huumeiden käyttö on monimuotoistunut ja riskit ovat kasvaneet nopeasti. Esimerkiksi Sovatekin toteuttamissa kyselyissä (vuonna 2025) avoimissa vastauksissa korostuivat konkreettiset tarpeet päihdetyölle, kuten Naloksonin parempi saatavuus, testausmahdollisuudet, valvotut käyttötilat, matalan kynnyksen hoitoon pääsy, korvaushoito sekä päihdetyön jalkauttaminen nuorten omiin ympäristöihin. Lisäksi vastaajat toivovat valistusta, turvallisen käytön neuvontaa ja palveluja, jotka ovat aidosti saavutettavissa myös niille nuorille, jotka eivät hakeudu perinteisiin palvelukanaviin. 

Kokonaisuutena aineisto osoittaa, että Keski-Suomessa nuorten vakavat huumehaitat, yliannostukset ja huumekuolemat muodostavat kiireellisen ja laaja-alaisen hyvinvointihaasteen. Tilanne edellyttää siis kohdennettuja, toisiinsa nivoutuvia toimia ja tarve toimenpiteille on ilmeinen: nopeaa reagointia, jalkautuvaa tukea, haittoja vähentäviä interventioita, palvelujärjestelmän vahvistamista sekä nuorten osallisuuden ja kokemustiedon hyödyntämistä.