Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kohtaamispaikkatoiminnan tärkeys ja tarve oli kunnassa jo tunnistettu ja siitä oltiin saatu perheiltä toiveita. Ongelmaksi oli muodostunut tilojen löytäminen ja toiminnan organisointi.
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken mahdollistaman, Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tukema, perhekeskuskoordinaattorin työskentelyjakson alettua ongelmaan päätettiin tarttua ja kohtaamispaikkatoiminnalle tiloja lähdettiin kartoittamaan kunnan olemassa olevista tiloista.
Ja koska toiminnasta haluttiin liikuttavaa, terveyden edistämisen näkökulmasta, paikaksi valikoituivat kirkonkylällä kunnan urheiluhalli sekä toisessa kasvukeskuksessa Levillä päiväkodin sali.
Touhutreffien koordinoinnista vastaa perhekeskuskoordinaattori, joka myös jalkautuu vetämään Touhutreffejä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa lähdettiin suunnittelemaan kotona olevien lasten sekä heidän kanssa kotona olevien vanhempien tarpeesta kohdata toisiaan. Toivottiin toimintaa lapsiperheille ja matalankynnyksen kohtaamispaikkaa, johon kokoontua sekä saada samalla vertaistukea.
Touhutreffit ovat maksuttomia, eivät vaadi ilmoittautumista ja sinne on vapaus tulla ja mennä omien aikataulujen mukaan.
Terveyden edistämisen näkökulmasta haluttiin kohtaamispaikkatoiminnasta liikuttavaa toimintaa.
Suurin tarve kohtaamispaikkatoiminnalle on varmasti perheillä. Lapset saavat seuraa toisistaan ja harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja vanhemmat saavat vertaistukea toisistaan.
Lisäksi osana Kittilän perhekeskuksen kehittämistä haluttiin kehittää myös kohtaamispaikkatoimintaa sekä tehostaa yhteistyötä seurakunnan ja järjestöjen kanssa.
THL:n perhekeskus mallin mukaan kohtaamispaikkatoiminnan tavoitteena on:
- mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden
- vahvistaa vanhemmuutta
- edistää perheiden voimavaroja ja hyvää arkea
- vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia
- vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Touhutreffien kävijöitä ovat alle kouluikäisen lapsen kanssa kotona olevat vanhemmat (pienen vauvan tai sisarusten joista toinen vielä vauva sekä etätyöntekijät)
Jo suunnitteluvaiheessa mahdolliset kävijät otettiin mukaan suunnitteluun, kyselyn avulla. Siinä kyseltiin tarkemmin osallistuisiko touhutreffeille, missä kylässä, kuinka usein arvioisivat osallistuvansa, mikä olisi sopiva kesto ja mikä olisi sopiva aloitus ajankohta. Lopuksi oli mahdollista kirjata vapaasti toiveita Touhutreffeille. Saatujen vastausten ja huomioiden pohjalta suunniteltiin toiminta.
Ensimmäisen kerran Touhutreffejä on muokattu ensimmäisen tapaamiseen jälkeen, lapselta saatujen palautteiden pohjalta.
Puolivuosittain kävijöille tehdään arviointi kysely, jonka mukaan Touhutreffien sisältöä ja aikatauluja on muokattu jo useamman kerran.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kohtaamispaikkatoiminnalla toivotaan olevan vanhempia vahvistavia vaikutuksia. Osallisuuden, vertaistuen ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä yksinäisyyden vähentäminen.
Liikuttavuutensa johdosta sillä toivotaan olevan myönteinen vaikutus lasten terveyteen ja sen edistämiseen sekä lasten sosiaaliseen kehitykseen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Vanhempien kanssa käydään keskustelua Touhutreffeillä sekä varmasti myös esim neuvolassa.
Lasten lihavuus ja ylipainon mittarit, terveyden edistämisen näkökulmasta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli edellyttää perhekeskus verkoston yhteistyötä ja perhekeskuskoordinaattorin työpanosta touhutreffien organsioimiseen sekä vetämiseen. Tiedottamisella on iso rooli, että perheet löytävät toiminnan. Tiedottamista on tehty somekanavissa, kuntatiedotteessa, kunnan nettisivuilla sekä perhekeskusverkoston palveluissa (esim. neuvola). Touhutreffeille on myös oma whatsapp ryhmänsä, jonka kautta tarkempi tiedotus tapahtuu.
