Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn liittyy useita samanaikaisia haasteita yksilön, palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan tasolla. Nuorten huumeiden käyttöön ja huumekuoleman riskiin liittyvät tilanteet voivat tulla esiin monissa eri sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa nuorten palveluissa. Nuoren tuen tarve voi liittyä samanaikaisesti esimerkiksi terveyteen, mielenterveyteen, sosiaaliseen tilanteeseen, opiskeluun, asumiseen tai läheissuhteisiin. Tämä korostaa palvelujen yhteensovittamisen, moniammatillisen yhteistyön ja riittävän huumeilmiöön liittyvän osaamisen merkitystä.
Hankkeen toimenpiteet vastaavat tarpeeseen vahvistaa nuorten huumekuolemien ehkäisyyn liittyvää kokonaisuutta Päijät-Hämeessä. Kehittämistyössä tarkastellaan huumeita käyttävien nuorten palvelupolkuja, ammattilaisten osaamisen tukemista sekä viestinnällisiä ja digitaalisia ratkaisuja. Kehittämisessä huomioidaan sekä varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto että tilanteet, joissa nuorella on jo merkittäviä huumeiden käyttöön liittyviä riskejä.
Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli liittyy nuorten huumekuolemien ehkäisyyn, huumeiden käyttöön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentämiseen sekä nuorten tarpeisiin vastaavien palvelujen ja tukimuotojen kehittämiseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hankkeen toiminta on suunnattu alle 25-vuotialle huumeita käyttäville nuorille ja heitä kohtaaville ammattilaisille. Nuorten tilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat, ja huumeiden käyttöön liittyvät kysymykset voivat tulla esiin monissa eri palveluissa. Nuoren tarpeet voivat liittyä esimerkiksi tietoon ja neuvontaan, terveys- ja turvallisuusriskeihin, varhaiseen tukeen, hoitoon, kuntoutukseen tai useiden palvelujen samanaikaiseen tarpeeseen. Nuoren tarpeeseen vastataan tarjoamalla helposti saavutettavaa tietoa huumeisiin liittyvistä riskeistä, tuesta ja palveluista sekä tukemalla oikea-aikaista ohjautumista avun ja palvelujen piiriin. Lisäksi kehittämisessä huomioidaan nuorten erilaiset tilanteet ja tarpeet sekä heidän oma näkökulmansa palvelujen ja materiaalien kehittämisessä.
Ammattilaisten tarpeeseen vastataan tarjoamalla työn tueksi ajantasaista tietoa huumeilmiöstä, vahvistamalla osaamista ja yhteisiä toimintatapoja sekä kuvaamalla huumeita käyttävän nuoren palvelupolku. Lisäksi tuetaan tunnistamista, puheeksiottoa, terveys- ja turvallisuusneuvontaa ja palveluohjausta. Nopeasti muuttuva ilmiö ja monialaiset tilanteet edellyttävät yhteistä tietopohjaa ja toimivia rakenteita.
Hankkeen tarve on tunnistettu laajassa yhteiskehittämisessä hyvinvointialueen ja sen sidosryhmien kanssa. Päijät-Hämeessä nuorten huumekuolemat ovat valtakunnallisesti korkealla tasolla. THL:n raportin (2023) mukaan alueella oli valtakunnallisesti suhteellisesti eniten nuorten tapaturmaisia huumekuolemia vuonna 2021. Jätevesitutkimukset osoittavat samalla vahvojen huumeiden käytön lisääntyneen Etelä-Suomen kaupungeissa, mukaan lukien Lahti. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan nuorten päihdekokeilut alkavat varhain, ja erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat lisääntyneet. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on ollut alueella pitkään keskimääräistä heikompi. Yhden vanhemman perheitä ja lapsiperheköyhyyttä on paljon. Noin 3 % lapsiperheistä saa pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Lastensuojeluilmoituksia tehdään selvästi valtakunnallista tasoa enemmän ja sijaishuollon menot ovat maan korkeimpia. Alueen alhainen koulutustaso, heikko työllisyystilanne ja pitkäaikaisen toimeentulotuen korkea osuus lisäävät osaltaan sairastavuutta, eriarvoisuutta ja päihteisiin liittyviä ennenaikaisia kuolemia.
Aiemmilla valtionavustuksilla on kehitetty mielenterveys- ja päihdetyön rakenteita, koulutettu rajattu joukko ammattilaisia ja luotu pohjaa yhteisille toimintamalleille. Keskeisiä kehittämishankkeita ovat olleet HuuMa: Päijät-Häme, huumeeton maakunta (Terveyden edistämisen määräraha 2019–2021), Tulevaisuuden sote-keskus -hanke (2021–2023), Kestävän kasvun ohjelma (2023–2025), Terapiat etulinjaan -hanke (2020–) sekä Osallisuusohjelma 2023–2025. Nyt haettava hanke asettuu jatkumoksi näille: siinä jatketaan kehitys- ja koulutustyötä, vahvistetaan yhteiskehittämistä ja kokemusasiantuntijuuden integroimista sekä juurrutetaan pysyviä toimintamalleja osaksi palvelurakennetta. Alueella toimiva pysyvä Huumetyön verkosto kokoaa sote-ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita, järjestöjä ja muita toimijoita. Huumetyönverkosto tukee työskentelyllään hanketta. Hanke laajentaa huumetyön koulutusta useammille ammattilaisille hyödyntäen aiemmista kehittämishankkeista kertyneitä toimintamalleja, osaamista ja hyviä käytäntöjä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hankkeen päätavoite: Ehkäistä nuorten huumekuolemia vahvistamalla palvelurakenteita, palveluohjausta, ammattilaisten osaamista ja huumeisiin liittyvää riskitietoisuutta.
-
Tavoite: Huumeita käyttävän nuoren palvelupolut ovat selkeät ja tuki toteutuu systeemisesti.
Käytössä on yhteinen palvelupolkukuvaus sekä sovitut menettelyt varhaiseen tunnistamiseen, jatkotuen käynnistämiseen ja tiedonkulkuun. Nuoret ja kokemusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa palvelupolkujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
-
Tavoite: Ammattilaisten osaaminen nuorten huumeiden käyttöön liittyen on vahvistunut.
Käytössä on koulutusrakenne, joka vahvistaa ammattilaisten osaamista huumeita käyttävien nuorten kohtaamisessa, puheeksi ottamisessa, terveys- ja turvallisuusneuvonnassa (mukaan lukien Alfa-pvp) sekä palveluihin ohjaamisessa. Koulutuksissa on mukana kokemusasiantuntijoiden kokemuksellista tietoa. Digitaalisen koulutusalustan kautta tavoitetaan ammattilaiset, järjestöt ja kuntien työntekijät. Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutukset parantavat PALKO-suositusten mukaisten interventioiden saatavuutta.
-
Tavoite: Viestintä ja digitaaliset ratkaisut toimivat huumekuolemia ehkäisevästi.
Käytössä on toisiaan täydentävä kokonaisuus digitaalisia ratkaisuja: ajantasaiset huumetietosisällöt paijatha.fi-sivustolla, huumeita käyttävien nuorten palveluohjausta tukeva tekoälychatbot sekä huumeita käyttävän nuoren digihoitopolku. Käytössä on materiaalit nuorille yliannostustilanteisiin. Nämä ja monikanavainen viestintä vahvistavat nuorten riskitietoisuutta, madaltavat avun hakemisen kynnystä ja vähentävät stigmaa.
Tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia toimintatapoja, yhteistyötä ja palvelujen välistä jatkuvuutta sekä tuoda nuorten huumekuolemien ehkäisyä näkyväksi osaksi eri toimijoiden työtä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että hankkeessa tuotetut koulutukset, materiaalit, digitaaliset ratkaisut ja kuvattu palvelupolku jäävät tukemaan alueella tehtävää nuorten huumekuolemien ehkäisytyötä. Näiden kautta pyritään vähentämään huumeiden käyttöön liittyviä vakavia haittoja ja tukemaan nuorten huumekuolemien ehkäisyä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Ammattilaisten osaamisen vahvistumista seurataan koulutusten määrällä, osallistujamäärillä ja osallistujien itsearvioinnilla. Osallisuuden toteutumista seurataan sillä, miten nuoret, kokemusasiantuntijat ja asiakasraati osallistuvat hankkeen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Digitaalisten ratkaisujen toteutumista seurataan sekä tuotosten valmistumisen että käytön näkökulmasta; mittareilla arvioidaan, tavoittavatko digitaaliset ratkaisut kohderyhmiä ja tukevatko ne ohjautumista avun ja tiedon piiriin. Lisäksi hankkeen etenemistä seurataan työpakettien, aikataulun, riskienhallinnan ja sovittujen välitavoitteiden avulla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä eri palveluiden ja toimijoiden välillä sekä yhteistyön koordinointia. Nuorten päihteiden käyttöön liittyvät tilanteet voivat koskettaa useita palveluita, minkä vuoksi yhteisten toimintatapojen, vastuiden ja ohjautumisen käytäntöjen selkeyttäminen on tärkeää. Kehittämiseen tarvitaan myös nuorten kokemuksellista tietoa.
Hankkeen toimintamallien käyttöönotto edellyttää selkeää johtamista, riittäviä henkilöstöresursseja, monialaista yhteistyötä, päihde- ja mielenterveystyön osaamista sekä suunnitelmallista viestintää. Materiaalin tuottamiseen tarvitaan riittävää huumeilmiöön, nuorten palveluihin, terveys- ja turvallisuusneuvontaan sekä psykososiaalisiin menetelmiin liittyvää asiantuntemusta.
Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja hyödyntää yhteisiä materiaaleja ja toimintatapoja omassa työssään. Johdon ja esihenkilöiden tuki on tärkeää, jotta toimenpiteet voidaan kytkeä osaksi olemassa olevia palvelurakenteita, työprosesseja ja koulutuskäytäntöjä.
Tavoitteiden onnistuminen edellyttää, että kehittämiselle, koordinoinnille ja seurannalle on sovitut vastuut.
