Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa

Luotu 04.11.2021
Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa
Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa

Tiivistelmä

Yhteistyön perusidea

Kaikkien yhteistyörakenteessa mukana olevan neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla​. Toiminnalla varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano​. Samalla saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia​. Erityisesti yhteisenä tavoitteena on jakaa tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta​. 

Yhteistyön rakenne toiminnoittain

1) Kansallinen yhteistyö: Ydinryhmä ja eri ohjelmien viestijöistä koostuva viestintäryhmä

2) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet
Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä mm.  Sisä-Suomen Tulevaisuustukitrion toiminta  ja Länsi-Suomen yhteistyöalueen Valoa osallisuuteen - tilaisuudet

3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet 
Tilaisuuksien tarkoituksena on tutustuttaa alueiden järjestöasiantuntijat ja ohjelmien aluekoordinaattorit toisiinsa ja tukea siten yhteistyön syntymistä ja työn yhteisten liittymäpintojen havaitsemista. Tapaamisissa jaetaan myös tilannetietoutta alueilta ja toimijoista. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös mahdollistaa vertaiskehittäminen: jaetaan tietoa eri alueilla syntyneistä hyvistä yhteistyön tavoista. 
    
4) Verkostodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi 
Yhteistyön yhtenä käytännön menetelmänä perehdyttiin verkostodialogisuuteen, johon ohjelmien koordinaattorit ja järjestöasiantuntijat saivat valmennusta. Verkostodialogisessa toiminnassa korostuu yhdessä ajattelu, joka on monitoimijaista ja moninäkökulmaista. Keskeistä on ohjata yhdessä tekemistä siten, että kaikki tulevat kuulluiksi. 
Lue lisää: Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä uudella tavalla

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

MUKANA: Järjestöjen sote-muutostuki – järjestöt ihmisen tukena sote-Suomessa
Työkykyohjelma
Kansallinen Suomen kestävän kasvun ohjelma Innokylässä
Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä uudella tavalla (Innokylä)
POSTERI: Kansallisten ohjelmien yhteistyöllä vaikuttavuutta (317.61 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kolme ohjelmakokonaisuutta havaitsivat yhteistyön kohdentumisen kolmeen keskeiseen, kaikille yhteiseen teemaan

1. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä​

Paradigman muutos; matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö​

2. Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa​

Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat ​

3. Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta​

Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu​

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. ​Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia. Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman, Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuuden ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita.

Järjestöjen ja työllisyyspalveluiden toiminnan on integroiduttava vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toinen vahva päämäärä on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen keskeisempi rooli sote-uudistuksessa.​

Järjestöjen sote-muutostuen tehtävänä on tukea sosiaali- ja terveysjärjestöjä asemoitumaan hyvinvointialueille ja osaksi uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Työkykyohjelma on kehittänyt työkyvyn ja työllistymisen palveluja hyvinvointialueiden sote-keskuksiin. Näin ohjelmalla on vahva kytkös muissa ohjelmissa tehtäviin kehittämistoimiin. Työkykyohjelmalla on ollut vahva yhteys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, sote-rakenneuudistukseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen sekä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osana toteutettavaan sosiaalihuollon kehittämisohjelmaan.

Yhteistyö rakentumisen alkuvaiheet paikantuvat ajallisesti alkuvuoteen 2021, jolloin järjestöjen alueelliset kuviot selkeytyivät mm. järjestöt 2.0 -hankkeen päättyessä. Hankkeen päätavoitteena oli kytkeä järjestöt mukaan sote- ja maakuntauudistukseen. Em. hanketta seurannut Järjestöjen Sote-muutostuki hanke teki mahdolliseksi työn jatkumisen ja linkittymisen Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmaan.

Valtionhallinnossa peräänkuulutetaan monitoimijaisuutta, joten THL:n koordinoiman ohjelman suuntautuminen systemaattisemmin yhteistyöhön järjestökentän kanssa on valtionhallinnon konstekstissa myös ajankohtaista.

  • Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Asiakas voi saada tarvitsemansa tuen ja palvelut myös järjestöiltä. 
     
  • Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa.
  • Ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia on vahvistettava. Palvelujen ja toiminnan painopistettä on siirrettävä korjaavista sote-palveluista perustasolle.

Palveluita kehittävät viranhaltijat ja järjestöjen edustajat. Heitä on osallistettu selvityksin, kyselyin ja erilaisin tapahtumin.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

  • Järjestöjen toiminta integroituu vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi -> Vaikutus: Ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan rooli vahvistuu. Palvelujen ja toiminnan painopiste siirtyy korjaavista sote-palveluista perustasolle.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Järjestöjen sote-muutostuen yhteistyökokonaisuuden osalta muutosta mitataan itsearvioinnilla ja ulkopuolisella arvioinnilla, joka jakautuu lähtötilanteen arviointiin ja lopulliseen arviointiin.

Tässä toimintamallissa kuvattua yhteistyörakententeen toimivuutta ja muotoutumista arvioidaan ennen-aikana-jälkeen tarkastelun avulla sekä ydinryhmän arviointikeskusteluissa 5/2023 peilaten toteutunutta toimintaa alussa asetettuihin yhteisiin tavoitteisiin.

Alueellisen tason arvioivaa keskustelua käydään lokakuussa 2023 yhteisessä "koordinaattorit koolla"-tapaamisessa. Verkostodialogisuusparrauksen tuotoksia kootaan elokuussa 2023 .

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä 

Kansallinen yhteistyö/ydinryhmä: Ryhmässä on mukana THL:n, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman,  hanketoimiston projektipäällikkö sekä toimintaa koordinoiva henkilö (THL/Innokylä). Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä valtakunnalliselta että alueelliselta tasolta ja työkykyohjelmasta vastaavat. Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk. Tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Toimintatapa: Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle. Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka kokoaa puheenjohtajan kanssa yhdessä käsiteltäviä asioita ennen tapaamista.

Kansallinen yhteistyö/viestintäryhmä: Ryhmä koostuu Järjestöjen sote-muutostuen ja kehittämisohjelmien viestijöistä. Viestintäryhmästä on edustaja ydinryhmän kokouksessa kiertävällä vuorolla. Mukana ollut viestijä tuo terveiset ydinryhmän kokouksesta viestintäryhmään, joka kokoontuu niin ikään säännöllisesti kerran kuukaudessa. Viestintäryhmä suunnittelee ja toteuttaa ohjelmien yhteistyössä tarvittavia kansallisia viestinnän toimenpiteitä.
Toimintatapa: Viestintäryhmässä on pysyvä puheenjohtaja ja pysyvä sihteeri, joka tekee kokousmuistion ja lähettää kokouskutsut viestintäryhmän jäsenille. Kaikki viestintäryhmän jäsenet voivat täydentää tulevan kokouksen asialistaa, joka on jaettu ja täydentyvä asiakirja yhteisellä tiedonsiirtoalustalla.

Alueellinen yhteistyö: Alueellinen yhteistyö on viidellä yhteistyöalueella nimettyjen koordinaattoreiden ja järjestöasiantuntijoiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.
Toimintatapa: Koordinaattorit ja järjestöasiantuntijat tapaavat vuosittain yhteisissä tapaamisissa, joiden tarkoituksena on kuulla ja oppia eri alueille syntyneistä yhteistyömuodoista. Koordinaattoreille ja järjestöasiantuntijoille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi verkostodialogisuussparraus-prosessi, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteita ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. 
 
Yhdessä sovitut erilliset prosessit: Tavoitteeseen pääsemiseksi tavoitteita voidaan erotella omiksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämis- ja kokeiluvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus.
Toimintatapa: Tavoitteeseen liittyvään prosessiin mukaan kutsuttiin asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä, ohjelman ulkopuolelta. Prosessia koordinoitiin ydinryhmän sekä THL:n hanketoimiston puolesta. Suunnittelu ja käytännön toteutus tehtiin yhteistyönä.

Toimintamallin ydinsisältö

Yhteistyön perusidea

Kaikkien yhteistyörakenteessa mukana olevan neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla​. Toiminnalla varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano​. Samalla saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia​. Erityisesti yhteisenä tavoitteena on jakaa tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta​. 

Yhteistyön rakenne toiminnoittain

1) Kansallinen yhteistyö: Ydinryhmä ja eri ohjelmien viestijöistä koostuva viestintäryhmä

2) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet
Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä mm.  Sisä-Suomen Tulevaisuustukitrion toiminta  ja Länsi-Suomen yhteistyöalueen Valoa osallisuuteen - tilaisuudet

3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet 
Tilaisuuksien tarkoituksena on tutustuttaa alueiden järjestöasiantuntijat ja ohjelmien aluekoordinaattorit toisiinsa ja tukea siten yhteistyön syntymistä ja työn yhteisten liittymäpintojen havaitsemista. Tapaamisissa jaetaan myös tilannetietoutta alueilta ja toimijoista. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös mahdollistaa vertaiskehittäminen: jaetaan tietoa eri alueilla syntyneistä hyvistä yhteistyön tavoista. 
    
4) Verkostodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi 
Yhteistyön yhtenä käytännön menetelmänä perehdyttiin verkostodialogisuuteen, johon ohjelmien koordinaattorit ja järjestöasiantuntijat saivat valmennusta. Verkostodialogisessa toiminnassa korostuu yhdessä ajattelu, joka on monitoimijaista ja moninäkökulmaista. Keskeistä on ohjata yhdessä tekemistä siten, että kaikki tulevat kuulluiksi. 
Lue lisää: Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä uudella tavalla

Tulevaisuustukitrio syntyi muutoksen tueksi - yhdessä olemme enemmän
Verkostodialoginen suunnittelu- ja kehittämistyö (Innokylä)
Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä uudella tavalla (Innokylä)
Verkostokonsulttitoiminta edistämässä dialogista toimintakulttuuria (Innokylä)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Muutos kuvattuna ennen-aikana-jälkeen-akselilla

ENNEN
Sote-uudistuksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella. Järjestöjen kansallisille ohjelmakokonaisuuksille ei ole ollut aiemmin "vastinparia" kansallisella tasolla, vaikka alueellista hankeyhteistyötä onkin tehty. Ohjelmien välinen yhteistyö on tapahtunut perinteisesti vain ohjelmien ylätasolla.

AIKANA
Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk. Tapaamisissa jaetaan tietoa ohjelmien toteutuksesta ja ohjataan yhteisiä prosesseja ja tekemistä. (Koordinaattorit koolla, verkostodialogisparraus, vaikuttavia kohtaamisia jne)

"Koordinaattorit koolla" tilaisuuksia suunniteltiin toteutettavan puolivuosittain.  Ensimmäisellä kerralla sovittiin yhteisten tapaamisten tavoitteista ja toivotuista sisällöistä. Alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä. 

Alueellisilta koordinaattoreilta tuli ydintyhmälle toive "Dialogisuuskoulutuksesta".  Mahdollisuutta kartoitettiin ja THLn verkostodialogin asiantuntijoiden yhteistyössä suunniteltiin ja toteutettiin alueellisen tason yhteistyön verkostodialogiset sparraukset, johon kuului teoriapäivä ja alueilla toteutettu dialogisuuteen pohjautuva tilaisuus sekä prosessin purkupäivä. Lisäksi tarjolla oli koulutuksen jälkeen teemaan liittyviä avoimia virtuaalisia sparrauksia halukkaille.  Tiiviin verkostodialogisuussparrauksen vuoksi  "Koordinaattorit koolla"-tilaisuuksia ei toteutettu.

Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä. Näkyvänä tuotoksena työryhmä toteutti Vaikuttavia kohtaamisia -keskustelusarjan syksyllä 2022. Tilaisuuksiin osallistui n. 600 henkilöä. Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta. 

Keskustelusarjan teemat

1. Miten osallisuus toteutuu suomailaisessa yhteiskunnassa
2. Miten ikääntynyt suunnistaa turvallisesti palvelujärjestelmässä?
3. Kuinka kuuluu ihmisen ääni?- Välineitä arvostavaan kohtaamiseen

Kestävän kasvun ohjelma alkaa kesken yhteistyön ja em. ohjelman asiantuntijat liittyvät yhteistyörakenteeseen alueella ja projektipäällikkö liittyi ydinryhmään.

JÄLKEEN

Ydinryhmälle ja viestintäryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.

Alueellinen yhteistyön vahvistuminen dialogisuussparrauksen kautta. Tässä alueellisia vaihteluita tuloksissa.  Sparrauksen osalta malliin saatiin kokeilun myötä rakennetta, jonka pohjalta verkostodialogisuussparrausta on mahdollista toteuttaa vastaavissa yhteistyörakenteissa. (kts. vinkit toimintamallin soveltajille)

"Koordinaattorit koolla" - tilaisuudet olivat "jäähyllä" verkostodialogisuussparrauksen ajan. Ohjelmakauden päättyessä lokakuussa 2023 sunniteltiin järjestettävän yksi ohjelmakautta kokoava ja arvioiva tilaisuus kaikille mukana olleille. Tämä peruuntui aikataulusyistä, eikä yhteistä koontia alueellisten toimijoiden kanssa päästy tekemään. 

Kestävän kasvun ohjelma liittyi yhteistyörakenteeseen myöhemmin ja ohjelma jatkaa toimintaansa muiden jo päättäessä. Kestävän kasvun ohjelma "kannatteleva" rooli tulevien ohjelmien siltauksessa ja yhteistyön rakentajana nähdään mahdollisuutena.  Yhteistyörakennetta esiteltiin Kestävän kasvun ohjelman koordinoimassa THL:n sisäisessä yhteistyöfoorumissa 12/2023.  Tällöin oli vielä epävarmaa, kuinka yhteistyö tulee jatkossa toteutumaan.

Ohjelmien välinen yhteistyö tapahtuu sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. 


HYÖTYJÄ ja HUOMIOITA

-  Yhteistyössä on nähtävissä horisontaalinen ja vertikaalinen ulottuvuus, joka mahdollistaa järjestöjen ja julkisen sektorin tiiviin yhteistyön sekä tavoittaa samalla kansallisen ja valtakunnallisen yhteistyön toimijat.
- Rakenne soveltuu erityisesti laaja-alaisten, kansallisten ohjelmien yhteistyörakenteeksi.
- Konkreettisia yhteistyön tuloksia ovat esim. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu Vaikuttavia kohtaamisia-keskustelusarja,  verkostodialogisuussparraus-prosessi sekä yleensäkin uudenlainen tiedonvaihtoa tukeva toimintatapa ohjelmien välillä.
- Yhteinen dialogisuusprosessi mahdollisti sujuvamman yhteis- ja rinnakkaiselon. Lopputuloksena arvioitiin olevan parempi ymmärrys toisten tekemisestä ja erityisesti keskitetympi tuki alueille ohjelmien aikana.
- Yhteistyörakenne on THL:n toiminnassa ensimmäinen laajan yhteistyön ja erityisesti kansalaisjärjestöt huomioiva, kehittämisohjelmien aikainen, toimintamuoto
- Kustannustehokas -> pienellä panostuksella yhteistyöhön päästiin yhteisiä tavoitteita kohti.
- Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelman koordinaatiota valmistellessa, strategisen johtamisen ja kehittyvän yhteistyön näkökulmasta, ratkaisevia neuvotteluja käytiin jo puitesopimuksen rakentamisen vaiheessa alkaen v. 2020 ja tarkentuen v.2021 (THL/ STM), joka tapahtui vahvasti linjajohtojen kesken. Tämä perusta vahvisti myöhemmin yhteistyörakenteen kiinnittymisen linjajohtoon ja organisaation strategiaan.

Tiivistelmä ydinryhmän arvioivasta keskustelusta 5/2023

POSTERI: Kansallisten ohjelmien yhteistyöllä vaikuttavuutta

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta
ARVIOIVAkeskustelu_5_2023_Yhteenveto yhteistyörakenteen toimivuudesta.pdf (85.74 KB)
POSTERI: Kansallisten ohjelmien yhteistyöllä vaikuttavuutta (317.61 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Koordinaatio ja toiminnan käynnistäminen

- Toiminnan aloittaminen vaatii alussa vahvaa koordinaatiota: yhteisten tapaamisten aikataulutusta ja kalenterointia, yhteisistä tavoitteista keskustelua ja toimintatapojen ja keinojen miettimistä.
- Myös toiminnan mittaamista ja onnistumisen arviointia olisi hyvä miettiä heti alkuvaiheessa.
- Yhteisistä viestimisen tavoista on myös sovittava toiminnan alkuvaiheessa.
- Koordinaattorit koolla- tyyppisiä, kaikille ohjelmien koordinaattoreiden tiedonvaihdon foorumeita tulisi järjestää säännöllisesti 1-2 krt/ vuosi, jotta myös alueiden väliset käytännöt ja tilannekuva välittyisi ohjelmien välillä esim. osana dialogisuusparraus-tyyppista prosessia.

Verkostodialogisuussparraus osana tukirakennetta

-  Dialogisten menetelmien sparraus olisi hyvä toteuttaa heti alkuvaiheessa. Tällöin työkalut yhteistyöhön olisivat heti käytössä kaikille yhtäläisesti. Myös alueellista koordinointia tekevän asiantuntijan rekrytoinnissa dialogisten menetelmien osaaminen voisi olla yhtenä osaamiskriteerinä.
- Rakenne:  Kaikille yhteinen kick off-tilaisuus,  yhteiset valmennuspäivät, alueelliset sparraukset, vertaisfoorumi
- Onnistumisen edellytyksiä: Johto toimii prosessin "tilaajana", osallistuminen ei ole vapaaehtoista, vaan kuuluu työtehtäviin

Oletteko kiinnostuneet kokeilemaan rakennetta ohjelmayhteistyössä?

  • Toimintamallikuvauksesta saatte ideoita ja vinkkejä toiminnan aloittamiseen

  • Ideaa voi esitellä esim. Posteri: Kansallisten ohjelmien yhteistyöllä vaikuttavuutta

     


     

Yhteistyöllä vaikuttavuutta
Posteri (kuva): Kansallisten ohjelmien yhteistyöllä vaikuttavuutta

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintaympäristö
Hyvinvointialueilla toimivat Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman aluekoordinaattorit, Järjestöjen sote-muutostuki -kokonaisuuden järjestöasiantuntijat ja Työkykyohjelman koordinaattorit, THL, SOSTE ry ja Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Innokylä
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)