Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille, tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään sekä lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvonta on matalan kynnyksen kohdennettu sosiaalipalvelu, johon asiakkaat hakeutuvat joko oma-aloitteisesti tai yhteistyötahon ohjaamana.
Viimeisen vuosikymmenen aikana on hallitusohjelmaan liittyvä kehittämistyö tarjonnut mahdollisuuden kohdentaa lyhytaikaista kansallista kehittämistyötä kasvatus- ja perheneuvontaan. Viime vuosikymmeninä lasten korjaavien palveluiden tarve on ollut huimassa kasvussa ja siksi tähän on perustellusti esitetty varhaisen tuen palveluiden vahvistamista.
Kymenlaakson perheneuvoloissa psykologien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus on ollut haastellista ja vaihtuvuus suurta. Tämä kasvaneen palvleutarpeen ja pitkäkestoisten asikkuuksien lisäksi on vaikeuttanut jonotilannetta. Tunnistettiin tarve kuvata perhenuvolapalveluiden eri asiakassegmenttejä sekä sujuvoittaa ja porrastaa asiakasprosessia sekä arvioida millä osaamisprofiililla voidaan vastata kasvatus ja perheneuvonnan asiakastarpeeseen.
Kohderyhmänä Kymenlaakson hyvinvointialueen lapsiperheet, joiden lapset ovat alle 13-vuotiaita ja jotka hakeutuvat perheneuvolan palveluiden piiriin lapsen käyttäytymisen tai vuorovaikutuksen pulmien vuoksi ja joiden arvioitiin hyötyvän lyhytkestoisesta muutostyöskentelystä. Asiakasymmärrystä kerätty asiakaspalautteiden avulla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Varhaisen tuen intervention pilotointi käynnistettiin huhtikuussa 2023 kahden perheneuvolassa työskentelevän palveluohjaajan/sosiaaliohjaajan toimesta. Heistä toinen työskenteli Kouvolan toimipisteessä ja toinen Kotka-Haminan toimipisteissä.
Toimintamalli esiteltiin koko perheneuvolan henkilökunnalle yhteisessä työskentelypäivässä ennen pilotoinnin aloitusta. Henkilökuntaa osallistettiin toimintamallin ja asiakasprosessin kuvaamiseen Jamboard työskentelyn avulla.
Ohjaus ja neuvontapalvelu sisälsi perheen tarpeesta riippuen 1-4 tapaamista. Tapaamisten tavoitteena oli tarjota perheille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa perheen haastavaan tilanteeseen ja tarvittaessa antaa perheelle myös työkaluja sekä keinoja lapsen kanssa toimimiseen. Työskentely sisälsi sekä tapaamisia kasvatus- ja perheneuvolan vastaanottotiloissa, kotikäyntejä tai tapaamisia etäyhteyksin asiakkaan toiveen ja tarpeiden mukaisesti. Intervention toteuttamisessa hyödynnettiin Terapiat Etulinjaan toimintamallin lasten ohjattuja omahoitoja: lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma, nepsypiirteisen lapsen omahoito-ohjelma, haastavan käytöksen omahoito-ohjelma sekä lapsen ahdistuksen omahoito-ohjelma.
Ohjaus varhaisen tuen mallin mukaiseen ohjaus- ja neuvontatukeen tapahtui perheneuvolan asiakastiimin kautta, jossa perheen soveltuvuus varhaisen tuen palvelulle arvioitiin moniammatillisesti yhdessä perheneuvolan sosiaalityöntekijän, psykologin ja palveluohjaajan toimesta. Asiakastiimi kokoontui viikoittain. Ohjaus- ja neuvontapalvelusta tehtiin sosiaalihuoltolain mukainen päätös (päätös kasvatus- ja perheneuvonta), sille perheenjäsenelle/niille perheenjäsenille, joita palvelu kosketti. Tapaamiset ja puhelinkeskustelut kirjattiin varhaisen tuen toteuttaneen sosiaaliohjaajan toimesta SosiaaliLifecare -tietojärjestelmään.
Intervention toteuttamisen jälkeen perheellä oli mahdollisuus jatkaa jonottamista työskentelyyn perheneuvolan sosiaalityöntekijän ja/tai psykologin kanssa, mikäli asiakasperhe ja asiakastiimi arvioivat asiakkaan tarvitsevan pidempikestoista tai terapeuttista tukea.
