Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu

Luotu 24.04.2020
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu
Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu

Tiivistelmä

Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Arvioinnissa on suositeltavaa olla mukana myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Monet toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat kuntiin ja järjestöihin. Mm. elämäntapojen muuttuminen, demokratian murros sekä väestönkasvun ja –rakenteen muutokset haastavat kunnat ja järjestöt uudistamaan toimintatapojaan ja kehittämään yhteistyötä.

Kuntien ja järjestöjen yhteistyön arvioinnin ja kehittämiskohteiden määrittelyyn luotiin yksinkertainen ja helppo työkalu.

Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Mukana on suositeltavaa olla myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.

Työkalu on syntynyt ja sitä on kehitetty osana Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n järjestö-kuntayhteistyön elinvoimapajoja. Elinvoimapajoja järjestettiin vuosina 2018-2020 yhteistyössä kaikkien Keski-Suomen kuntien kanssa. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön arvioinnin ja kehittämiskohteiden määrittelyyn luotiin yksinkertainen ja helppo työkalu.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yhdessä järjestöjen kanssa, miten olemme onnistuneet järjestöyhteistyön kehittämisessä aiempina vuosina. Arvioinnin kohteena ovat yhteistyörakenteet (esim. onko kunnassa kaikille järjestöille avoimia tapaamisia säännöllisesti, onko kunnassa nimettyä järjestöyhdyshenkilöä), onko järjestötieto näkyvillä kunnan netissä ja miten järjestöt ovat mukana strategia- ja hyvinvointikertomustyössä. Arviointia tehdään osallistujien tietojen ja kokemusten pohjalta.

Tämän jälkeen annetaan kunnalle järjestöpositiivisuuden arvosana. Tässä arvioinnissa voidaan hyödyntää edellisten kohteiden lisäksi kaikkea kuntaan kertynyttä tietoa järjestöyhteistyön tilanteesta ja esimerkiksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:ssä koottua järjestöpositiivisen kunnan tarkistuslistaa. 

Arvioinnin pohjalta tehdään yhdessä suunnitelma siitä, mihin yhteistyön kehittämisessä seuraavaksi tartutaan ja sovitaan vastuista.

Lopuksi sovitaan, milloin on seuraava kehityskeskustelu ja kuka kutsuu sen koolle. Suositeltavaa on, että koollekutsujana toimii kunnasta esim. järjestöyhdyshenkilö.

Toimintamallin ydinsisältö

Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn. Työskentelyyn osallistuvat kunnan järjestöyhteistyöstä vastaava(t) ja järjestöjen edustajat. Arvioinnissa on suositeltavaa olla mukana myös kunnan muita viranhaltijoita ja päättäjiä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Keski-Suomessa mallia on testattu seitsemän kunnan ja niiden yhdistysten kanssa. Työkalu on koettu helpoksi ja käteväksi tavaksi arvioida yhteistyötä ja sopia yhdessä seuraavasta kehittämiskohteesta. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Työkalu on helppo käyttää. Sitä voidaan hyödyntää kaikilla kunnan toimialoilla arvioitaessa ja kehitettäessä järjestöyhteistyötä.

Arviointikeskusteluun ja lomakkeen täyttämiseen on hyvä varata aikaa noin puoli tuntia - tunti.

Arviointia tehdään osallistujien tietojen ja kokemusten pohjalta.

Täytetty kehityskeskustelulomake on hyvä laittaa näkyville esim. kunnan verkkosivulle järjestötietoa kokoavalle sivuille.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Toimintaympäristö
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)