Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on merkittävä tekijä pyrittäessä sote-uudistuksen keskeiseen tavoitteeseen, sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtämiseen raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin. Vastuu vaikuttavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä on kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueille ja niitä koskee sote-järjestämislakiin kirjattu yhteistyövelvoite. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa ja maakunnissa hyte-työtä on tehtävä yhteistyössä muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen kuten järjestöjen kanssa.
Järjestöjen sote-palveluita täydentävä hyte-toiminta on tyypillisesti hyvin kustannustehokasta. Jotta se nivoutuisi osaksi julkisia palveluita ja asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä, julkisen sektorin olisi tunnettava alueensa järjestöjen toimintaa. Esimerkiksi palveluohjauksessa olisi hyödyksi yhdenmukainen tietokanta järjestöjen asukkaille tarjoamasta tuesta ja auttavasta toiminnasta. Järjestöjen toiminta on kuitenkin hyvin moninaista eikä sitä tilastoida ja raportoida yhtenäisesti ja kattavasti. Tietopohja, joka sisältäisi järjestötoiminnan koko laajuudessaan, edellyttää, että eri tavoin organisoituneiden järjestöjen erilaisiin toimintamuotoihin ja järjestämistapoihin pohjaava toiminta olisi kuvattu yhtenäisesti ja ymmärrettävästi.
Uudellamaalla toimii yli 3000 sosiaali- ja terveys (sote) -järjestöä ja moninkertainen määrä muita järjestöjä, joiden perustoimintaa on asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Uusmaalaiset järjestöt vaihtelevat organisaatioiltaan suurista valtakunnallisista järjestöistä ja keskusjärjestöistä ja -liitoista alueellisiin järjestöjen yhteisöihin ja paikallisiin yhdistyksiin.
Uudenmaan järjestökentän laajuus ja monimuotoisuus näkyy luonnollisesti siinä, että uusmaalaisten järjestöjen hyte-toiminta on lähtökohdiltaan sekä toteuttamistavoiltaan hyvin monipuolista. Haasteena on saada siitä kokonaiskuva eikä yksittäisen järjestönkään toiminnan hahmottaminen ole aina helppoa. Järjestöjen toimintaa ei ole kuvattu yksiselitteisin termein ja käsittein eikä sitä tilastoida ja raportoida yhtenäisesti ja kattavasti.
Järjestöt haluavat tehdä toimintansa entistä näkyvämmäksi ja raportoida siitä vaikuttavasti. Julkisella sektorilla on puolestaan selkeä tarve saada tietoa järjestöjen hyte-toiminnasta sen kaikissa muodoissaan. Kuvaus järjestöjen hyte-toiminnasta auttaisi järjestöjä sanoittamaan toimintaansa ja se antaisi julkiselle sektorille käsityksen järjestötoiminnan monimuotoisuudesta. Ensimmäisiä vastauksia tähän tarpeeseen on ollut Varsinais-Suomen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän järjestöryhmän ja alueen JärjestöSote 113 -hankkeen kuvaus ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa”. Uusmaalaiset järjestöt kokivat, ettei se riitä kuvamaan niiden hyte- toimintaa täysin kattavasti. Uusmaalaisten järjestöjen aloitteesta Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja ryhtyikin tekemään laajaa kuvausta järjestöjen hyte-toiminnasta huomioiden siinä Uudenmaan alueelliset erityispiirteet.
Uusmaalaisten järjestöjen suuri tarve kuvata ja sanoittaa hyvinvointia ja terveyttä edistävä toimintansa entistä yhtenäisemmin ja selkeämmin nousi toistuvasti esiin Kumajan järjestämissä järjestöjen verkostoitumistilaisuuksissa. Samoin kuntien hyte-työstä vastaavat ja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat kertoivat tarpeestaan saada kokonaiskuva järjestöjen hyte-toiminnasta sekä yksityiskohtaista tietoa sen monista eri muodoista.
Kumaja ryhtyi koostamaan hyte-käsikirjaa ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta Uudellamaalla” järjestämällä ensin 20 uusmaalaista sote-järjestöä edustavien asiantuntijoiden työpajan. Työpajassa käytettiin pohjana Varsinais-Suomessa tehtyä kuvausta alueen sote-järjestöjen hyte-toiminnasta työstäen sitä, mitkä eri järjestöjen toiminnot käsikirjaan tulisi sisällyttää sekä millaisiin kokonaisuuksiin nämä toiminnot jaoteltaisiin. Käsikirjan työstämistä jatkettiin toisessa työpajassa Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi perustetun laajan järjestöjen asiantuntijapoolin voimin. Asiantuntijapoolin jäsenet ottivat kantaa edellisessä työpajassa syntyneeseen otsikointiin ja jaotteluun. Sen lisäksi asiantuntijapooli rikasti aineistoa nostamalla esille kustakin toiminnosta sille erityisiä piirteitä, jotka olisi hyvä tuoda käsikirjassa esille. Asiantuntijapoolilta pyydettiin erityisesti näkökulmia siihen, miksi nämä toiminnot ovat nimenomaan järjestöjen toimintaa ja mikä erityinen rooli järjestöillä on näissä toiminnoissa.
Molemmissa työpajoissa nostettiin esiin Uudellemaalle tyypillisiä ilmiöitä kuten asumiseen, syrjäytymiseen sekä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Uudellamaalla toimiikin useita järjestöjä, joilla on osaamista ja asiantuntemusta asunnottomuudesta, syrjäytymisen ehkäisystä ja kotouttamisesta. Myös väkivaltatyö koettiin tärkeäksi ottaa mukaan käsikirjaan.
Työpajamateriaalin pohjalta Kumaja työsti ensimmäisen luonnoksen käsikirjasta. Luonnos avattiin järjestöjen kommentoitavaksi laajana verkkokyselynä. Kyselyssä pyydettiin näkemyksiä uusmaalaisen järjestötoiminnan erityispiirteistä sekä palautetta järjestöjen toimintoja kuvaavista teksteistä. Lisäksi pyydettiin konkreettisia esimerkkejä järjestöjen erilaisista kohderyhmistä, toiminnoista ja toimintojen vaikutuksista. Kyselyyn tulleen palautteen perusteella Kumaja kirjoitti seuraavan version käsikirjasta. Uuteen versioon pyydettiin kommentteja sähköpostitse kaikilta uusmaalaisten kuntien ja kuntayhtymien hyvinvointikoordinaattoreilta. Lisäksi tehtiin täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Koska käsikirjan tärkeä kohdeyleisö ovat nimenomaan virkamiehet ja päättäjät, oli tärkeää saada palautetta siitä, onko kuvaus heille ymmärrettävä ja hyödyllinen.
