Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Pohjanmaalla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64 vuotiaiden määrä (4,2%) on maan keskitasoa (3,2%) korkeampi. Nuorten aikuisten (18-34 –vuotiaiden) mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus (2,4%) on myös maan keskitasoa (1,8%) korkeampi. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64 vuotiaiden osuus on noussut viime vuosina ja se on maan keskitasoa (32,2%) korkeampi (39,7%).
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle toimintamalli, jossa työllistymisen tuen ja psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluista muodostetaan kokonaisuus niin, että niistä rakentuu toisiaan tukeva palveluprosessi. Hankkeen tavoitteena on edistää mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta, siellä pysymistä ja työllistymisen edellytyksiä sekä psykososiaalista hyvinvointia ottamalla käyttöön IPS- toimintamalli osaksi hyvinvointialueen psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta.
Monialaisen verkostoyhteistyön kohderyhmänä ovat hankkeen toteutusalueen työllistymisen ja työkyvyn tuen toimijat, kuten sote -palveluiden, kuntien työllisyyspalveluiden, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYM), Kelan, oppilaitosten ja järjestöjen ammattilaiset.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
IPS –toimintamallin käyttöönoton tavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista, työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. IPS -toimintamallin käyttöönotto osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta ehkäisee mielenterveysperusteisten sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousua alueella.
IPS-työhönvalmennukseen osallistuvat mielenterveyden häiriöihin sairastuneet henkilöt työllistyvät erityyppisiin ja erimittaisiin työsuhteisiin, ja työllistyvien osaaminen ja työpanos ovat yhteiskunnan ja työnantajien käytössä. Työllistymisen myötä työllistyneiden kokonaisansiot lisääntyvät ja tarve sosiaaliturvaetuuksille vähentyy. IPS-työhönvalmennukseen osallistuminen ja työllistyminen lisäävät osallistuvien psykososiaalista hyvinvointia, koettua terveyttä, elämänlaatua, työ- ja toimintakykyä, omaa toimijuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta. IPS-palveluun osallistuminen ja työllistyminen tukevat kokeiluihin osallistuvien kuntoutumista ja vähentävät riippuvuutta hoitojärjestelmästä.
Ammattilaisten ja johtotason IPS -menetelmäosaaminen sekä psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen henkilöstön ymmärrys työn merkityksestä osana mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden toipumista lisääntyy. Työllistymiseen liittyvät kysymykset tulevat osaksi hoitoa, hoitoon liittyvä tieto yhdistyy asiakkaan ammatillisiin suunnitelmiin ja palveluihin. Asiakkaiden ja ammattilaisten ymmärrys työssäkäynnistä osana kuntoutumista lisääntyy, mikä vahvistaa toipumisorientaation mukaista näkemystä kokonaisvaltaisesta hoidosta. Työllistymistä tukevissa palveluissa työskentelevien yhteistyökumppanien ymmärrys erityistä tukea tarvitsevien tarpeista lisääntyy, ja että työllistymistä tukevia palveluita osataan räätälöidä paremmin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Palveluun osallistuvien asiakkaiden etenemistä palvelussa seurataan THL:n kriteerien mukaisesti. Lisäksi palvelun vaikuttavuutta arvioidaan mittaamalla. Asiakkaat täyttävät työkykypistemäärä- sekä 3X10D-mittarit valmennuksen alussa sekä 6kk valmennuksen alun jälkeen sekä valmennuksen päättyessä. Lisäksi kerätään kokemuksia palvelusta asiakkailta, mielenterveyspalvelujen ammattilaisilta sekä työllisyyspalveluiden yhteistyötahoilta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Sujuva yhteistyö työllisyyspalvelujen kanssa on merkityksellistä toimintamallin kannalta. Työllisyyspalvelut ovat toimineet yhteistyötahona koko kehittämisen ajan. He ovat olleet mukana alueen verkostopäivässä sekä kuukausittain seurantaryhmässä.
Seurantaryhmässä on yhteisesti tunnistettu, että matalan kynnyksen yhteydenpitäminen asiakkaan asioissa on sujunut erittäin hyvin. Tätä varten ei ole sovittu mitään uusia rakenteita, vaan yhteydenpito on toteutunut olemassa olevia yhteydenottokanavia hyödyntäen. Yhteys työllisyyspalveluihin on saatu aina nopeasti ja asiakkaan asiat ovat edenneet sujuvasti. Työllisyyspalveluiden ammattilaiset ovat antaneet hyvää palautetta myös IPS-työhönvalmentajien yhteydenotoista. Yhteydenotoissa on kuvattu, että mitä yhteydenottopyyntö koskee eikä vain tahtotilaa yhteistyön tekemiselle. Tällöin työllisyyspalvelujen asiantuntijan on helpompi ymmärtää yhteydenoton kiireellisyys sekä alkaa selvittämään asiakkaan asiaa jo valmiiksi.