Iloa ruuasta, Sapere-ryhmä neurokirjon lapsiperheille

Luotu 19.05.2025
Iloa ruuasta, Sapere-ryhmä neurokirjon lapsiperheille
Iloa ruuasta, Sapere-ryhmä neurokirjon lapsiperheille

Tiivistelmä

Iloa ruuasta -ryhmä on tarkoitettu lapsiperheelle, jossa
perheen 7–12-vuotiaalla on nepsy-piirteitä (ei tarvitse
olla diagnoosia), joihin liittyy syömisen pulmaa. Ryhmä koostuu viidestä tapaamiskerrasta. Ryhmä on tarkoitettu lapsi-vanhempi-pareille tai perheille, joissa lapsella/lapsilla on arkea hankaloittavaa syömisen pulmaa.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Ryhmä pohjaa aistilähtöiseen ruokakasvatukseen (sapere). Toteutuksessa on hyödynnetty Ruokakasvatusyhdistys Ruukun ja Neuvokas perhe -menetelmän materiaaleja sekä muita soveltuvia materiaaleja. Jokaisella ryhmäkerralla tehdään aistitehtäviä sekä muita perheellä toteutettavia pohdintatehtäviä. Perheet saavat myös kotiin vietävää kirjallista materiaalia ja pieniä kotitehtäviä. Lopuksi valmistetaan yhdessä pientä iltapalaa saperen hengessä.

Maksuton toiminta on kaikille avointa ja sisällöissä huomioidaan ruoka-arjen taloudelliset haasteet, mm. valikoimalla edullisia ruoka-aineita tuoteryhmässään. Ryhmät toteutuvat pääsääntöisesti perhekeskusten tiloissa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Iloa ruuasta -ryhmä on tarkoitettu lapsiperheelle, jossa perheen 7–12-vuotiaalla on nepsy-piirteitä (ei tarvitse olla diagnoosia), joihin liittyy syömisen pulmaa. Ryhmä koostuu viidestä tapaamiskerrasta, joista 1. ja 5. on vain vanhemmille (1,5-2 h) ja 2., 3. ja 4. sekä vanhemmille että lapsille (2 h). Lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä, syömisen ja ruokailun pulmat ovat hyvin yleisiä.​

Syömisen pulmat eivät ole huonoa käytöstä. Niiden taustalla on aina jokin syy.​

  • Aistit ja niiden säätely (ali- ja yliherkkyys, aistimushakuisuus)​

  • Kuormittuminen ja vireystaso​

  • Sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio​

  • Toiminnanohjaus​

  • Hahmottaminen ja motoriikka

Ryhmä on tarkoitettu lapsi-vanhempi-pareille tai perheille, joissa lapsella/lapsilla on arkea hankaloittavaa syömisen pulmaa:

  • Osallistuva lapsi on 7-12-vuotias (alakouluikäisille suunnattu ryhmä).
  • Vanhempi on huolissaan lapsen valikoivasta syömisestä tai kokemus ruokailutilanteiden stressaavuudesta.
  • Perheessä on neurokirjon haasteita (ei tarvitse olla diagnoosia).
  • Yhteen ryhmään voi osallistua noin kuusi lapsi-vanhempiparia tai perhettä. 
  • Ryhmä muokattavissa alle kouluikäisille ja yläkouluikäisille sekä perheille, joilla ei ole neurokirjon haasteita.

Jokainen ryhmäkerta aloitetaan fiilismittarilla/tunnekorteilla/fiiliskuvilla – millä mielellä olet tänään ryhmässä mukana?

Jokaisella ryhmäkerralla lapset saavat antaa lopuksi palautetta hymynaama-lappujen avulla. Jokaisen ryhmäkerran jälkeen on lyhyt sähköinen palautelekysely vanhemmille (Forms, QR-koodi).

  • Vastasiko ryhmäkerta odotuksiasi? Vastausasteikko 1-5 (ei lainkaan – täysin) tms.
  • Toiveesi seuraaville kerroille. Jäikö joku asia mietityttämään? Avoin vastauskenttä.

Näiden avulla arvioidaan tyytyväisyyttä ryhmäkertoihin.

Viimeisellä kerralla vanhempia pyydetään täyttämään pidempi sähköinen palautekysely (Forms).

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Myönteinen keho- ja ruokasuhde, ruokailo, yhdessä tekeminen, vanhemmuuden ja perheen vuorovaikutuksen vahvistaminen, perheen vahvuudet, neurokirjon ja syömisen pulmien yhteydet.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Parhaimmillaan arviointi yhdistää kokemuksellisen tiedon (perheet ja lapset), ammattilaisten havainnot sekä konkreettiset arjen muutokset. Näin saadaan kokonaiskuva siitä, miten toimintamalli vaikuttaa sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Iloa ruuasta -ryhmää toteutetaan Keski-Suomen hyvinvointialueella eri paikkakunnilla kerran tai kaksi kertaa vuodessa. 

Ryhmiä ohjaavat Hyvaks:n ravitsemusterapiayksikön ravitsemusterapeutti yhdessä työparin kanssa, esim. perhekeskuskoordinaattori, jolla on nepsy-valmentajan koulutus.​

Suositeltavaa, että ryhmää ohjataan pareittain, jolloin mahdollista tukea vanhempia paremmin ja keskustella tekemisen ohessa, sekä mahdollisesti jakaa lapset ja vanhemmat erikseen erilaisen sisällön pariin.

Maksuton toiminta on kaikille avointa ja sisällöissä huomioidaan ruoka-arjen taloudelliset haasteet, mm. valikoimalla edullisia ruoka-aineita tuoteryhmässään. ​

Ryhmät toteutuvat pääsääntöisesti perhekeskusten tiloissa tai vastaavissa, helposti saavutettavissa tiloissa.

Toimintamallin ydinsisältö

Iloa ruuasta -ryhmä on tarkoitettu lapsiperheelle, jossa perheen 7–12-vuotiaalla on nepsy-piirteitä (ei tarvitse olla diagnoosia), joihin liittyy syömisen pulmaa. Ryhmä koostuu viidestä tapaamiskerrasta. Ryhmä on tarkoitettu lapsi-vanhempi-pareille tai perheille, joissa lapsella/lapsilla on arkea hankaloittavaa syömisen pulmaa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lapsiperheet ovat hyötyneet yhteisestä ja konkreettisesta Iloa ruuasta -työskentelystä. Toimintamallin myötä arkeen on saatu uusia, helposti toteutettavia keinoja ruokailutilanteiden sujuvoittamiseen, yhteisten ruokailuhetkien lisäämiseen sekä vanhempien varmuuden vahvistumiseen lapsen syömisen tukemisessa.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lyhyellä aikavälillä näkyy muutos ja kehityksen suunta.

  • Perheiden hyvinvoinnin vahvistuminen: Myönteinen ja toimiva ruokailuarki tukee koko perheen arjen sujumista, vuorovaikutusta ja jaksamista.
  • Terveellisten ruokailutottumusten vakiintuminen: Lapsille muodostuu varhain monipuolinen ja joustava ruokasuhde, joka kantaa nuoruuteen ja aikuisuuteen.
  • Yhtenäisten, vaikuttavien toimintatapojen juurtuminen: Ammattilaisten yhteistyö ja yhteinen toimintakulttuuri vahvistuvat pysyvästi, mikä parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä muutos vakiintuu ja laajenee vaikuttavuudeksi.

  • Perheiden hyvinvoinnin vahvistuminen: Myönteinen ja toimiva ruokailuarki tukee koko perheen arjen sujumista, vuorovaikutusta ja jaksamista.
  • Terveellisten ruokailutottumusten vakiintuminen: Lapsille muodostuu varhain monipuolinen ja joustava ruokasuhde, joka kantaa nuoruuteen ja aikuisuuteen.
  • Yhtenäisten, vaikuttavien toimintatapojen juurtuminen: Ammattilaisten yhteistyö ja yhteinen toimintakulttuuri vahvistuvat pysyvästi, mikä parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamalli on kustannuksiltaan melko kevyt, koska se perustuu olemassa olevien työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja arjen työotteiden muutokseen. Kustannuksia syntyy lähinnä hankkinoista ryhmään, henkilöstön perehdytyksestä, mahdollisesta koulutuksesta sekä työajan kohdentamisesta ryhmätoimintaan. Samalla palvelujen käyttö voi tehostua, kun tuki kohdentuu varhaisemmin ja arkeen vaikuttavammin. 

Toimintamallin odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Perheiden arjen sujumisen, ruokailutottumusten ja hyvinvoinnin vahvistuessa tarve raskaammille palveluille (esim. erikoissairaanhoito tai korjaavat palvelut) voi vähentyä. Lisäksi ennaltaehkäisevä työ ja yhtenäiset toimintatavat parantavat palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja resurssien kohdentumista.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Ryhmä on sovellettavissa varhaiskasvatusikäisille ja yläkouluikäisille. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönotossa ratkaisevaa on mallin sovittaminen eri ikäryhmien arkeen, ammattilaisten tuki sekä perheiden ja nuorten aito osallisuus. Työparilla tulee olla vahva asiantuntemus neurokirjon erityispiirteistä ja Sapere-pohjaisesta ravitsemuskasvatuksesta.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta