Päijät-Hämeessä tarve kotona asumisen tukemiselle voidaan perustella ikääntyvän väestön palvelutarpeella ja sen jyrkällä kasvulla. 75 vuotta täyttäneen väestön osuuden Päijät-Hämeessä on ennustettu olevan 17,7 % vuonna 2030, mikä on koko maan ennustettua osuutta (14,3 %) korkeampi ja Suomen kaikista maakunnista kuudenneksi korkein. Kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen, palveluiden kohdentaminen oikein ja oikea-aikaisesti sekä kotihoidon resurssien riittävyyden turvaaminen ovat sellaisia toimenpiteitä, joihin myös ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen palveluilla pyritään osaltaan vaikuttamaan.
Ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen keskeisintä kohderyhmää ovat sellaiset ikääntyneet, joilla on riski joutua raskaiden palveluiden piiriin. Tähän asiakasryhmään panostamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi vakituisten palveluiden piiriin päätyvien henkilöiden määrään sekä ennen kaikkea ikääntyneiden itsenäisen elämän turvaamiseen.
Lisäksi sosiaalisesta kuntoutuksesta säädetään sosiaalihuoltolaissa (2022/1280 § 17) seuraavasti:
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua ja tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyy henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan:
1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen;
2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen;
3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan;
4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;
5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.
Ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen pilotti aloitettiin kesäkuussa 2023. Tarkoituksena oli kerätä kokemuksen kautta tietoa millaiset asiakkaat ovat soveltuvia sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiksi. Osittain näiden asiakkuuksien pohjalta on tehty herätteitä, joita voidaan käyttää jatkossa hyväksi pohdittaessa asiakkaalle sopivia palveluita. Lisäksi on koostettu rajaavia kriteereitä, joilla helpotetaan palvelutarpeenarviointia ennen päätöksentekoa.
Sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajat ovat ottaneet asiakkaaksi gerontologisen sosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien eli asiakkaiden omatyöntekijöiden valikoimia eri tavoin haastavassa tilanteessa olevia asiakkaita tavoitteena ennaltaehkäistä kotihoidon käyntien aloittaminen näiden asiakkaiden kohdalla. Jo alusta alkaen tehtiin linjaus, että kaikista asiakkaista tehdään virallinen sosiaalihuoltolain mukainen päätös palvelun aloittamisesta.
Pilottiin osallistuneille asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta vastata palautekyselyyn koskien heidän saamaansa sosiaalisen kuntoutuksen jaksoa. Vastauksia palautekyselyyn tuli 13. Vastauksissa toistuu toive siitä, että käyntejä voisi olla useammin, jopa useita kertoja viikossa. Asiakkailla käytiin pääasiassa kerran viikossa tai kahden viikon välein. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluun oltiin tyytyväisiä ja erityisesti työnteijöiden ja asiakkaiden välillä koettiin vallinneen hyvä luottamus vastaajasta riippumatta. Kaikki vastanneet eivät kokeneet sosiaalisen kuntoutuksen jakson parantaneen heidän mielialaansa tai elämänlaatuaan, käyntipäivinä ja tapaamisten aikana mieliala on sen sijaan ollut parempi.
