Nuorten liian vähäisellä ja alati vähenevällä liikunta-aktiivisuudella sekä lisääntyvillä mielenterveyden ongelmilla on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Nuorten tämänhetkinen heikko fyysinen toimintakyky on vakava uhka heidän tulevaisuuden työkyvylleen. Nuorten keskimääräisen liikunta-aktiivisuuden vähentyessä on samaan aikaan käynnissä myös polarisaatio, jota pandemia-aika kiihdytti entisestään. Nuoret jakautuvat yhä selvemmin aktiivisiin liikunnan harrastajiin ja vähän liikkuviin. Tutkimuksissa on myös todettu, että haitalliset elintavat mukaan lukien vähäinen liikunta-aktiivisuus, kasaantuvat enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukiossa opiskeleville nuorille. Perinteiset liikunnanedistämisen keinot eivät välttämättä tavoita tai motivoi niitä opiskelijoita, jotka liikkuvat kaikkein vähiten ja tarvitsevat eniten tukea. Siksi tarvitaan helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen ja yksilöllistä hyvinvointineuvontaa, jossa opiskelijan lähtötilanne, tarpeet ja tavoitteet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.
Tiivistelmä
Opiskelija ohjautuu hyvinvointineuvontaan opiskelijan hyvinvoinnista heränneen huolen perusteella, opiskelijan omasta aloitteesta tai oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön ohjaamana. Palvelu etenee tavoittamisesta ja hyvinvoinnin puheeksi ottamisesta varsinaiseen hyvinvointineuvontaan.
- Alkutapaamisessa kartoitetaan opiskelijan lähtötilanne, vaihdetaan tarvittavat tiedot, asetetaan tavoitteet ja laaditaan yhdessä suunnitelma. Neuvonnassa hyödynnetään liikuntaneuvonnan valtakunnallista mittaristoa ja kyselyitä.
- Tämän jälkeen opiskelija työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaisesti ja/tai tapaa hyvinvointiaktivaattoria suunnitelman ja tarpeen mukaisesti. Neuvonnassa voidaan käsitellä esimerkiksi liikuntaa, unta, ravitsemusta, päivärytmiä, ihmissuhteita ja muita opiskelijan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, sekä neuvontaan voi kuulua liikkumiskertoja yhdessä hyvinvointiaktivaattorin kanssa.
- Prosessi päättyy lopputapaamiseen, jossa arvioidaan tilanne ja tavoitteiden toteutuminen, annetaan palautetta, laaditaan jatkosuunnitelma ja tarvittaessa ohjataan opiskelija muihin palveluihin. Tavoitteena on, että opiskelijalle jää konkreettinen ja realistinen suunnitelma oman hyvinvointinsa edistämiseen myös neuvonnan jälkeen.
- Vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään Liikuntaneuvonnan valtakunnallisia mittareita ja kyselyitä sekä Hyviö-kirjaamisalustaa.
Hyvinvointineuvonnassa havaittiin myönteisiä muutoksia opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja arjessa:
- Opiskelijoiden koettu hyvinvointi ja toimintakyky paranivat: uni, vireys, aamupalan syöminen, koettu terveydentila, fyysinen kunto ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyivät (terveyskysely, n=26).
- WHO-5-mittauksessa henkinen hyvinvointi parani huomattavasti, keskimäärin 5,6 pistettä (n=32).
- IPAQ-mittauksessa liikunta-aktiivisuus lisääntyi 8 opiskelijalla, pysyi ennallaan 9:llä ja väheni 11:llä (syinä mm. haastava elämäntilanne ja tuen loppuminen) (n=28).
- Liikuntaneuvonta vahvisti liikuntamotivaatiota ja tuki omatoimista liikkumista.
- Nuoret kuvasivat ahdistuksen vähenemistä, itsetunnon ja minäpystyvyyden vahvistumista, uuden harrastuksen aloittamista sekä opinnoissa jaksamisen paranemista.
Tavoiteltavana pitkän aikavälin vaikutuksena nuorten keskimääräinen liikunta-aktiivisuus lisääntyy ja opiskelijoiden elämäntavat muuttuvat kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia tukevimmiksi yksilöllisen tuen myötä. Tämä näkyy suoraan opiskelijoiden mielialassa, opiskelumotivaatiossa, osallisuudessa, opinnoissa edistymisessä ja valmistumisessa sekä työelämävalmiuksissa. Lyhyen aikavälin tulokset osoittivat myönteisiä muutoksia mm. koetussa terveydessä, psyykkisessä hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä, unessa ja liikuntamotivaatiossa. Pidemmällä aikavälillä tulokset heijastuvat esimerkiksi Kouluterveyskyselyyn.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Liikkumiseen tukea tarvitsevat eniten ne nuoret, jotka liikkuvat todella vähän ja perinteiset liikunnanedistämistoimet innostavat harvoin vähiten liikkuvia nuoria. Keskeisiä kohderyhmiä ovat asuntolassa asuvat opiskelijat sekä opiskeluhuollon ja muun oppilaitosverkoston kautta neuvontaan ohjautuvat opiskelijat. Tämä kohderyhmä vaatii erityistä huomiointia kuten yksilöllistä liikunta- ja hyvinvointineuvontaa, jonka avulla päästään vahvistamaan yksilön liikunnallista itsetuntemusta ja -luottamusta sekä tarvittavia liikuntataitoja. Koulupäivän aikaisella liikunnalla, liikkumisella ja helposti saatavilla liikuntaneuvontapalveluilla on suuri merkitys vähiten liikkuville opiskelijoille mukaan lukien toimintarajoitteiset opiskelijat.
Hyvinvointineuvonnan tavoitteena on:
- vahvistaa opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä
- lisätä liikunta-aktiivisuutta ja vahvistaa myönteistä suhdetta liikkumiseen
- tukea unta, ravitsemusta, päivärytmiä, elämänhallintaa ja sosiaalisia suhteita
- vahvistaa opiskelijoiden terveydenlukutaitoa sekä opiskelu- ja työkykyä
- tarjota oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea erityisesti hyvinvointinsa kannalta haasteellisessa tilanteessa oleville opiskelijoille
- vahvistaa yhteistyötä oppilaitoksen ja opiskeluterveydenhuollon välillä, jotta tukea tarvitsevat opiskelijat ohjautuvat palveluun.
- kuvata hyvinvointineuvonnan palveluketju ja palveluun ohjautuminen oppilaitosympäristössä.
Hyvinvointineuvonnan tavoitteiden toteutumista seurataan alku- ja lopetustapaamisten yhteydessä tehtävillä kyselyillä ja mittauksilla. Neuvonnassa hyödynnetään liikuntaneuvonnan valtakunnallisia mittareita.
- Alkutapaamisessa kartoitetaan asiakkaan hyvinvointia, terveydentilaa ja liikunta-aktiivisuutta WHO-5-hyvinvointikyselyllä, IPAQ-liikunta-aktiivisuuskyselyllä sekä liikuntaneuvonnan aloitus- ja terveyskyselyllä.
- Lopetustapaamisessa WHO-5- ja IPAQ-kyselyt toistetaan sekä täytetään liikuntaneuvonnan lopetuskysely. Näillä voidaan arvioida hyvinvoinnissa ja liikunta-aktiivisuudessa tapahtuneita muutoksia sekä asiakkaan kokemuksia neuvonnasta.
- Tarvittaessa hyödynnetään asiakkaan tilanteeseen sopivia muita mittauksia, kuten kehonkoostumusmittausta (InBody), askelmäärää, puristusvoima jne.
- Palvelun toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan asiakasmäärillä, tavoitettujen opiskelijoiden määrällä, neuvontaprosessin toteutumista koskevilla tiedoilla sekä asiakkaiden palautteella.
Hyvinvointineuvonnan toteuttaminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, monialaista yhteistyötä, soveltuvaa osaamista, tarkoituksenmukaisia tiloja, rahoitusta ja aktiivista viestintää.
- Henkilöstö: Hyvinvointineuvonnasta vastaa hyvinvointiaktivaattori tai liikuntaneuvoja, jolla on osaamista nuorten kohtaamisesta ja hyvinvoinnin eri teemoista. Soveltuva koulutus voi olla esimerkiksi liikuntaneuvoja, nuoriso-ohjaaja tai liikunnanohjaaja (AMK). Tärkeää on nuorten parissa työskentelyn osaaminen ja ymmärrys kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
- Yhteistyö: Toimiva yhteistyö oppilaitoksen ja opiskeluhuollon kanssa on keskeistä. Erityisen tärkeitä yhteistyötahoja ovat terveydenhoitajat, kuraattorit ja asuntolaohjaajat, joiden kautta opiskelijoita voidaan ohjata palveluun ja joiden kanssa voidaan tarvittaessa tehdä yhteistyötä opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi.
- Tilat ja toimintaympäristöt: Neuvontaa voidaan toteuttaa oppilaitoksen tiloissa sekä hyödyntää oppilaitoksen liikuntatiloja, ulkoliikuntapaikkoja ja mahdollisuuksien mukaan kaupallisia liikuntapaikkoja. Monipuoliset toimintaympäristöt mahdollistavat liikunnan kokeilemisen osana neuvontaa.
- Rahoitus: Palvelun toteuttaminen edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta henkilöstöresurssien ja toiminnan järjestämiseen. Hyvinvointineuvontaa toteutettiin hankerahoituksella, johon oli varattu noin 50 % hyvinvointiaktivaattorin työajasta. Hankkeen aikana palvelun kysyntä osoittautui suuremmaksi kuin käytettävissä olleet henkilöresurssit. Toiminnan jatkuvuuden ja palvelun kysyntään vastaamisen kannalta hyvinvointineuvonnalle tulisi jatkossa varata oma riittävä henkilöresurssi ja pysyvä rahoitus.
- Viestintä: Opiskelijoiden tavoittaminen edellyttää palvelusta aktiivista ja matalan kynnyksen viestintää. Hyödynnettäviä kanavia ovat esimerkiksi oppilaitoksen intra, Wilma, mainosnäytöt, julisteet ja muut oppilaitoksen sisäiset viestintäkanavat. Viestinnässä on tärkeää tuoda selkeästi esiin palvelun maksuttomuus, matala kynnys ja luottamuksellisuus.
Opiskelija ohjautuu hyvinvointineuvontaan opiskelijan hyvinvoinnista heränneen huolen perusteella, opiskelijan omasta aloitteesta tai oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön ohjaamana. Palvelu etenee tavoittamisesta ja hyvinvoinnin puheeksi ottamisesta varsinaiseen hyvinvointineuvontaan.
- Alkutapaamisessa kartoitetaan opiskelijan lähtötilanne, vaihdetaan tarvittavat tiedot, asetetaan tavoitteet ja laaditaan yhdessä suunnitelma. Neuvonnassa hyödynnetään liikuntaneuvonnan valtakunnallista mittaristoa ja kyselyitä.
- Tämän jälkeen opiskelija työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaisesti ja/tai tapaa hyvinvointiaktivaattoria suunnitelman ja tarpeen mukaisesti. Neuvonnassa voidaan käsitellä esimerkiksi liikuntaa, unta, ravitsemusta, päivärytmiä, ihmissuhteita ja muita opiskelijan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, sekä neuvontaan voi kuulua liikkumiskertoja yhdessä hyvinvointiaktivaattorin kanssa.
- Prosessi päättyy lopputapaamiseen, jossa arvioidaan tilanne ja tavoitteiden toteutuminen, annetaan palautetta, laaditaan jatkosuunnitelma ja tarvittaessa ohjataan opiskelija muihin palveluihin. Tavoitteena on, että opiskelijalle jää konkreettinen ja realistinen suunnitelma oman hyvinvointinsa edistämiseen myös neuvonnan jälkeen.
- Vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään Liikuntaneuvonnan valtakunnallisia mittareita ja kyselyitä sekä Hyviö-kirjaamisalustaa.
- Opiskelijan näkökulmasta: opiskelija saa aiempaa yksilöllisempää ja kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin, liikkumiseen ja arjenhallintaan. Opiskelija saa konkreettisia keinoja oman hyvinvointinsa edistämiseen.
- Oppilaitoksen toiminnassa: hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan ja otetaan puheeksi aiempaa systemaattisemmin. Opiskelijoiden ohjautuminen hyvinvointineuvontaan selkeytyy ja henkilöstöllä on konkreettinen palvelu, johon opiskelija voidaan ohjata.
- Palvelujärjestelmässä: oppilaitoksen, opiskeluhuollon ja hyvinvointineuvonnan yhteistyö tiivistyy. Hyvinvointineuvonta täydentää opiskelijoille tarjolla olevia palveluja ja muodostaa selkeämmän palveluketjun ennaltaehkäisevästä tuesta tarvittaessa muihin palveluihin.
Hyvinvointineuvonnassa havaittiin myönteisiä muutoksia opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja arjessa:
- Opiskelijoiden koettu hyvinvointi ja toimintakyky paranivat: uni, vireys, aamupalan syöminen, koettu terveydentila, fyysinen kunto ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyivät (terveyskysely, n=26).
- WHO-5-mittauksessa henkinen hyvinvointi parani huomattavasti, keskimäärin 5,6 pistettä (n=32).
- IPAQ-mittauksessa liikunta-aktiivisuus lisääntyi 8 opiskelijalla, pysyi ennallaan 9:llä ja väheni 11:llä (syinä mm. haastava elämäntilanne ja tuen loppuminen) (n=28).
- Liikuntaneuvonta vahvisti liikuntamotivaatiota ja tuki omatoimista liikkumista.
- Nuoret kuvasivat ahdistuksen vähenemistä, itsetunnon ja minäpystyvyyden vahvistumista, uuden harrastuksen aloittamista sekä opinnoissa jaksamisen paranemista.
Tavoiteltavana pitkän aikavälin vaikutuksena nuorten keskimääräinen liikunta-aktiivisuus lisääntyy ja opiskelijoiden elämäntavat muuttuvat kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia tukevimmiksi yksilöllisen tuen myötä. Tämä näkyy suoraan opiskelijoiden mielialassa, opiskelumotivaatiossa, osallisuudessa, opinnoissa edistymisessä ja valmistumisessa sekä työelämävalmiuksissa. Lyhyen aikavälin tulokset osoittivat myönteisiä muutoksia mm. koetussa terveydessä, psyykkisessä hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä, unessa ja liikuntamotivaatiossa. Pidemmällä aikavälillä tulokset heijastuvat esimerkiksi Kouluterveyskyselyyn.
Hyvinvointineuvonnan kustannukset on laskettu bottom-up- ja top-down-menetelmillä perustuen hyvinvointiaktivaattorin palkkakustannuksiin (Työaika, joka kulunut neuvontaan, kirjauksiin, siirtymiin, suunnitteluun, ohjauksiin + mittaukset, urheilukäyntimaksut jne. Huomioitu työnantajan sivukulut).
- Keskimääräinen kustannus on noin 21 700 € vuodessa (17 152–26 233 €), ja hyvinvointiaktivaattorin työajasta noin 50 % kohdentuu neuvontaan.
- Oppilaitos saa opiskelijasta tutkintorahoitusta noin 822–20 661 €, jolloin 30 opiskelijan osalta rahoitusvaikutus on noin 24 660–619 830 € (keskimäärin 322 245 €).
- Hyvinvointineuvonnan vuosikustannus (noin 21 700 €) vastaa noin 1–27 opiskelijan tutkintorahoitusta. Toiminta voi siten maksaa itsensä takaisin jo muutaman opiskelijan opintoihin kiinnittymisen tai keskeyttämisen ehkäisyn kautta.
- Lisäksi 50 % hyvinvointiaktivaattorin työajasta jää muuhun hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan.
Hyvinvointineuvonta on siirrettävissä erilaisiin oppilaitoksiin ja eri kohderyhmille. Keskeistä on yksilöllinen tuki sekä yhteistyö oppilashuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Pienryhmätoimintaa voidaan hyödyntää opiskelijoiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Hyvinvointineuvonnan sisältöjä voidaan mukauttaa kohderyhmän tarpeisiin sopiviksi ja neuvonnan kestoa säätää yksilöllisesti.
- Käyttöönotossa on tärkeää varata riittävät ja pysyvät henkilöstöresurssit hyvinvointineuvontaan sekä määritellä selkeästi vastuut ja yhteistyökäytännöt oppilashuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa.
- Opiskelijoiden ohjautuminen palveluun tulee tehdä helpoksi ja kynnyksen osallistumiselle matalaksi.
- Luottamuksellisuus, tietosuoja ja tietojen asianmukainen kirjaaminen on huomioitava heti toiminnan alusta lähtien.
- Hyvinvointineuvonnan sisältö tulee mukauttaa opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja hyvinvoinnin haasteisiin. Sisällön suunnittelussa kannattaa hyödyntää valmiita materiaaleja (mm. Smart Moves, Liikkuva opiskelu, Terve Urheilija) sekä hyödyntää olemassa olevia verkostoja.
- Hyviö-kirjaamisalusta soveltuu vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan. Vsltakunnalliset liikuntaneuvonnan mittarit ja kyselyt ovat hyödynnettävissä ja soveltuvat myös toisen asteen opiskelijoille.