Hyvinvointialueen ja opetustoimen yhteistyömalli nepsy-osaamisen vahvistamiseen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Luotu 22.06.2026
Hyvinvointialueen ja opetustoimen yhteistyömalli nepsy-osaamisen vahvistamiseen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Hyvinvointialueen ja opetustoimen yhteistyömalli nepsy-osaamisen vahvistamiseen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Tiivistelmä

Toimintamallissa hyvinvointialue ja opetustoimi suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä neuropsykiatrista osaamista vahvistavan infotilaisuussarjan kouluikäisten lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Toimintamalli perustuu yhteiseen suunnitteluun, organisaatioiden oman asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen sekä helposti saavutettaviin etätilaisuuksiin, minkä ansiosta se voidaan toteuttaa vähäisin kustannuksin ilman merkittäviä lisäresursseja.

Infotilaisuudet voidaan toteuttaa erillisinä kokonaisuuksina ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Tilaisuuksissa käsitellään lapsen ja nuoren kehityksellisiä erityispiirteitä, neuropsykiatristen haasteiden tunnistamista, varhaista tukemista sekä alueen palveluita ja tukimuotoja oikea-aikaisen tuen vahvistamiseksi. Tallenteet ja materiaalit jaetaan osallistujille myöhempää käyttöä varten.

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen ja opetustoimen ammattilaisten yhteistä osaamista, ymmärrystä ja yhteistyötä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on edistää neuropsykiatristen haasteiden varhaista tunnistamista, oikea-aikaista tukea sekä palveluiden sujuvaa yhteensovittamista. Samalla toimintamalli tarjoaa kustannustehokkaan tavan vahvistaa ammattilaisten osaamista hyödyntämällä olemassa olevaa asiantuntijaosaamista ja yhteistyörakenteita.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Koordinaatit kuntoon -infotilaisuuksien mainos (alakoulu) (507.36 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat ajantasaista tietoa neuropsykiatrisista haasteista, käytettävissä olevista tukimuodoista sekä eri toimijoiden rooleista lapsen tai nuoren tukemisessa. Hyvinvointialueen ja opetustoimen palvelut ja toimintakäytännöt eivät aina ole riittävän tuttuja toisilleen, mikä voi vaikeuttaa tuen oikea-aikaista järjestämistä ja yhteensovittamista.

Lisäksi ammattilaiset ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa osaamistaan varhaisten tukikeinojen hyödyntämisessä. Samanaikaisesti osaamisen kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat usein rajalliset, minkä vuoksi tarvitaan toimintatapoja, joissa organisaatioiden olemassa olevaa asiantuntijaosaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti. Toimintamalli vastaa näihin haasteisiin lisäämällä tietoa, vahvistamalla yhteistyötä sekä mahdollistamalla osaamisen jakamisen hyvinvointialueen ja opetustoimen omien asiantuntijoiden voimin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamalli vastaa tarpeeseen lisätä hyvinvointialueen ja opetustoimen ammattilaisten osaamista, selkiyttää toimijoiden roolia ja vastuita, vahvistaa yhteistä ymmärrystä sekä kehittää koulun ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä lapsen ja nuoren tuen yhteensovittamisessa.

Välillisenä kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä, joiden mahdollisuudet saada oikea-aikaista ja yhteensovitettua tukea paranevat ammattilaisten osaamisen ja yhteistyön vahvistuessa. 

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • Vahvistaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista
  • Lisätä tietoa käytettävissä olevista tukimuodoista, palveluista ja toimintakäytännöistä
  • Selkiyttää hyvinvointialueen ja opetustoimen toimijoiden rooleja ja vastuita
  • Vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostomaista työskentelyä
  • Edistää varhaisten tukitoimien käyttöä
  • Parantaa lapsen, nuoren ja perheen saaman tuen oikea-aikaisuutta ja yhteensovittamista
  • Luoda kustannustehokas ja helposti toteutettava koulutusmalli, joka perustuu hyvinvointialueen ja opetustoimen oman asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallin tavoitteiden toteutumista seurattiin tilaisuuksien jälkeen kerätyllä osallistujapalautteella. Arvioinnissa tarkasteltiin tilaisuuksien koettua hyödyllisyyttä, sisällön vastaavuutta osallistujien odotuksiin, opitun tiedon käytännön hyödynnettävyyttä sekä tilaisuuksien toteutusta. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus antaa avointa kirjallista palautetta. Saatua palautetta hyödynnettiin tilaisuuksien arvioinnissa ja jatkokehittämisessä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin toteuttamisen keskeisiä edellytyksiä ovat hyvinvointialueen ja opetustoimen välinen yhteistyö, organisaatioiden johdon tuki sekä ammattilaisten sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen. Hyvinvointialueilla ja opetustoimessa on yleensä jo valmiiksi neuropsykiatrisiin haasteisiin, oppimisen tukeen sekä lasten ja nuorten palveluihin liittyvää asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää infotilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Toimintamalli ei edellytä merkittäviä lisähenkilöstö- tai rahoitusresursseja, sillä infotilaisuuksien suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä osana hyvinvointialueen ja opetustoimen perustehtävää hyödyntäen omia asiantuntijoita kouluttajina. Toteuttamista tukevat toimivat viestintäkanavat, joiden avulla tieto tilaisuuksista sekä niiden materiaalit ja tallenteet voidaan välittää kohderyhmälle.

Tilaisuudet voidaan järjestää etäyhteyksin, mikä mahdollistaa laajan osallistumisen eri toimipisteistä ja vähentää toimitiloihin liittyviä tarpeita.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli käynnistyy hyvinvointialueen ja opetustoimen yhteisen työryhmän perustamisella. Työryhmään kootaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että opetustoimen ammattilaisia, jotta suunnittelussa voidaan huomioida eri toimijoiden näkökulmat, osaaminen ja tunnistetut kehittämistarpeet.

Työryhmä tunnistaa ammattilaisten tiedon ja osaamisen tarpeita sekä suunnittelee infotilaisuuksien sisällöt hyödyntäen hyvinvointialueen ja opetustoimen omaa asiantuntijaosaamista. Asiantuntijat vastaavat tilaisuuksien sisällöistä ja toimivat kouluttajina omien erityisosaamisalueidensa mukaisesti.

Toimintamalli voidaan toteuttaa kahtena erillisenä kokonaisuutena, joista toinen suunnataan ala- ja toinen yläkouluikäisten lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Tilaisuuksissa keskitytään lapsen tai nuoren kehityksellisiin erityispiirteisiin, neuropsykiatrisen oireilun tunnistamiseen ja varhaiseen tukemiseen sekä vahvistetaan ammattilaisten tietoa alueen palveluista ja tukimuodoista, jotta lapset ja nuoret ohjautuvat oikea-aikaisen tuen piiriin. 

Tilaisuudet järjestetään etäyhteyksin, mikä mahdollistaa laajan osallistumisen eri organisaatioista. Tilaisuuksien tallenteet ja materiaalit jaetaan osallistujille myöhempää käyttöä varten.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla hyvinvointialueen ja opetustoimen ammattilaisten tieto neuropsykiatrisista haasteista, tukimuodoista ja palveluista lisääntyy. Samalla eri toimijoiden ymmärrys toistensa rooleista ja toimintakäytännöistä vahvistuu, mikä tukee yhteistyötä lapsen tai nuoren tarvitseman tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintamalli edistää tiedon jakamista organisaatioiden välillä sekä vahvistaa ammattilaisten valmiuksia hyödyntää varhaisen tuen keinoja omassa työssään. Yhteisen osaamisen lisääntyessä lapsen, nuoren ja perheen saama tuki voi olla aiempaa oikea-aikaisempaa, johdonmukaisempaa ja paremmin yhteensovitettua.

Lisäksi toimintamalli tarjoaa kustannustehokkaan tavan kehittää ammattilaisten osaamista hyödyntämällä hyvinvointialueen ja opetustoimen omaa asiantuntijaosaamista.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin vaikutuksia arvioitiin välittömän osallistujapalautteen avulla. Palautetta saatiin vain vähän, vaikka sitä pyrittiin keräämään useilla eri tavoilla. Saadun palautteen perusteella osallistujat pitivät infotilaisuuksia hyödyllisinä ja kokivat voivansa hyödyntää tilaisuuksissa saamaansa tietoa omassa työssään. Myös tilaisuuksien kesto koettiin sopivana (100% vastaajista). Vähäisen vastaajamäärän vuoksi toimintamallin vaikutuksista ei kuitenkaan voida tehdä kattavia johtopäätöksiä.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin tavoiteltuna pitkän aikavälin vaikuttavuutena on, että hyvinvointialueen ja opetustoimen ammattilaisten yhteinen ymmärrys, osaaminen ja yhteistyö vahvistuvat. Tämän myötä neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat aiempaa oikea-aikaisempaa, yhdenmukaisempaa ja paremmin yhteensovitettua tukea. Lisäksi toimintamallin tavoitteena on lisätä alueen palveluiden tunnettavuutta ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä yhteistyötä, mikä edistää lasten ja nuorten ohjautumista tarkoituksenmukaisten palveluiden ja tuen piiriin.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Pitkällä aikavälillä toimintamallin arvioidaan olevan kustannustehokas tapa vahvistaa ammattilaisten osaamista ja yhteistyötä. Olemassa olevan asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen vähentää ulkopuolisten koulutuspalveluiden tarvetta. Lisäksi ammattilaisten osaamisen, tiedonkulun ja yhteistyön vahvistuminen tukee neuropsykiatristen haasteiden varhaista tunnistamista, oikea-aikaisten tukitoimien toteutumista sekä palveluiden tarkoituksenmukaista kohdentumista, mikä voi vähentää raskaampien palveluiden tarvetta pitkällä aikavälillä.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on helposti siirrettävissä muihin hyvinvointialueisiin ja opetustoimen toimintaympäristöihin. Malli ei edellytä erillisiä lisäresursseja, vaan se voidaan toteuttaa hyödyntämällä organisaatioiden omaa asiantuntijaosaamista ja olemassa olevia etäkokousratkaisuja. Infotilaisuuksien sisältöjä voidaan muokata paikallisten tarpeiden mukaisesti, ja tallenteita sekä koulutusmateriaaleja voidaan hyödyntää myös myöhemmin uusien ammattilaisten perehdytyksessä ja osaamisen ylläpitämisessä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää hyvinvointialueen ja opetustoimen yhteistä sitoutumista sekä yhteistyötä koulutuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Sisällöt kannattaa suunnitella kohderyhmän tarpeiden mukaisesti ja hyödyntää eri ammattiryhmien asiantuntemusta. Tilaisuudet on suositeltavaa ajoittaa eri viikonpäiville ja kellonaikoihin, jotta mahdollisimman monella ammattilaisella on mahdollisuus osallistua niihin suorana. 

Lisäksi tallenteiden ja koulutusmateriaalien saatavuus tilaisuuksien jälkeen tukee osallistumista ja mahdollistaa sisältöihin palaamisen myöhemmin. Tallenteiden avulla koulutussisältöjä voidaan hyödyntää myös myöhemmin hyvinvointialueen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen vahvistamisessa (esim. opetustoimen VESO-päivät). 

Toimintamallin kehittämistä tukee osallistujapalautteen säännöllinen hyödyntäminen koulutussisältöjen arvioinnissa ja päivittämisessä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Hyvinvointialueen ja opetustoimen yhteinen toimintaympäristö
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Kela