Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustettiin osana laajaa sosiaali- ja terveyden huollon uudistusta, joka pyrkii parantamaan palveluiden saatavuutta ja laatua. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelut tarjoavat monipuolisia palveluita ikääntyneille asukkailleen. Vanhuspalvelulaki ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon säädökset vaikuttavat suoraan palveluiden järjestämiseen ja henkilöstömitoitukseen.
Väestön ikääntyminen on merkittävä tekijä, joka lisää vanhuspalveluiden kysyntää ja asettaa paineita palveluiden kehittämiselle. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten puute on merkittävä haaste, joka vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Tämä työvoimapula vaikeuttaa entisestään vanhuspalveluiden tarjoamista kasvavalle asiakaskunnalle. Taloudelliset tekijät, kuten julkisen sektorin budjettirajoitteet, vaikuttavat suoraan vanhuspalveluiden resursseihin ja kehittämismahdollisuuksiin. On tärkeää löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka eivät heikennä palveluiden laatua.
Kulttuuriset tekijät, kuten monimuotoisuus, on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kulttuurisesti monimuotoisen henkilöstön ja asiakaskunnan tarpeet vaativat erityistä huomiota, jotta palvelut voivat olla mahdollisimman inklusiivisia ja tehokkaita. Lisäksi yhteiskunnan asenteet ja arvot ikääntyneitä ja heidän hoitoaan kohtaan vaikuttavat suoraan palveluiden kehittämiseen ja arvostukseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on monikulttuurinen ja monimuotoinen. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on alueella maan suurin, yli 23,4 % asukkaista. Vuonna 2030 muunkielisten osuuden ennustetaan olevan noin 32 % alueen asukkaista. Vantaan kaupungin asukkaista vieraskielisiä on noin 60 000 ja he puhuvat yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä on noin 5 500. Vieraskielisten osuus hyvinvointialueen väestössä kasvaa 61 % vuoteen 2022 verrattuna. Tämä näkyy myös hyvinvointialueen monikulttuurisissa asiakkaissa sekä henkilöstössä.
Sosiaaliset tekijät, kuten yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen merkitys, korostuvat ikääntyneiden hyvinvoinnissa. Yhteisöllisyyden tukeminen ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden suunnittelussa. Muutokset perherakenteissa, kuten yksin asuvien ikääntyneiden määrän kasvu, vaikuttavat myös palvelutarpeisiin ja edellyttävät uusia lähestymistapoja vanhuspalveluiden tarjoamisessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelut osallistuvat Hyvän työn ohjelman työnjakopilottiin, jossa kehitetään uusia työnteon tapoja monimuotoisissa ja moniammatillisissa tiimeissä. Kehittämistyöhön on valittu kaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä: Koivukylän ja Malminiityn hoivakodit. Ympärivuorokautinen palveluasuminen tarjoaa jatkuvaa hoivaa ja tukea henkilöille, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissaan vamman, sairauden tai korkean iän vuoksi.
Osana tätä kehitystyötä pilotoidaan uutta kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaa vanhuspalveluissa. Tarkoituksena on kokeilla uusia ei-sotealan tehtävänkuvia, jotka vahvistavat uudenlaista henkilöstörakennetta ja turvaavat henkilöstömitoitusta. Kulttuuriohjaajat voivat tuoda lisäarvoa tarjoamalla asiakkaille kulttuurisia ja yhteisöllisiä aktiviteetteja, jotka parantavat heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan. Tämä innovatiivinen lähestymistapa tukee myös henkilöstön monimuotoisuutta ja rikastuttaa työyhteisöä uusilla näkökulmilla ja osaamisalueilla.
Lisäksi hoiva-asumisen henkilöstöä valmennetaan Tamoran toimesta uudenlaiseen monimuotoiseen toimintakulttuuriin. Tämä valmennus auttaa henkilöstöä omaksumaan monimuotoisuuden ja työnjaon merkityksen, mikä parantaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden kokemuksia.
Asiakkaan näkökulma, ikääntyneet asukkaat, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja tukea.
Kehitystyön lähtökohtana on parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon ja tuen ajallaan. Asiakkaiden elämänlaadun parantaminen ja heidän hyvinvointinsa turvaaminen ovat pilotoinnin keskeisiä tavoitteita. Laadukkaat palvelut auttavat ikääntyneitä elämään mahdollisimman itsenäisesti ja arvokkaasti.
Kulttuurihyvinvointi on myös olennainen osa asiakkaiden hyvinvointia. Se lisää heidän mahdollisuuksiaan osallistua mielekkäisiin ja yhteisöllisiin aktiviteetteihin, mikä parantaa heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Kulttuurihyvinvointi tukee ikääntyneiden elämänlaatua tarjoamalla heille mahdollisuuksia nauttia kulttuurista ja yhteisöllisyydestä, mikä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Ammattilaisten näkökulma, Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät vanhuspalveluissa.
Kehitystyön lähtökohtana on parantaa työolosuhteita, vähentää työkuormitusta ja lisätä ammatillista tyytyväisyyttä. Työnjaon merkitys korostuu tässä, sillä selkeä ja oikeudenmukainen työnjako auttaa jakamaan tehtävät tasapuolisesti ja hyödyntämään henkilöstön osaamista tehokkaammin. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö pystyy tarjoamaan parempaa hoitoa ja palvelua asiakkaille. Lisäksi ammattilaisten työssä viihtyminen ja sitoutuminen vähentävät henkilöstön vaihtuvuutta ja parantavat rekrytointimahdollisuuksia. Selkeä työnjako vähentää stressiä ja parantaa työtyytyväisyyttä, mikä johtaa parempaan henkilöstökokemukseen ja sitoutumiseen.
Moniammatillisen tiimin vaikutus asiakaskokemukseen ja henkilöstökokemukseen on merkittävä. Moniammatilliset tiimit yhdistävät eri alojen asiantuntijoiden osaamisen, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman ja laadukkaamman hoidon asiakkaille. Tämä parantaa asiakaskokemusta, sillä asiakkaat saavat monipuolisempaa ja kattavampaa palvelua, joka vastaa paremmin heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
Henkilöstökokemuksen kannalta moniammatilliset tiimit edistävät yhteistyötä ja tiedon jakamista eri ammattiryhmien välillä. Tämä luo oppimismahdollisuuksia ja tukee ammatillista kehittymistä. Moniammatillinen työskentely lisää myös työtyytyväisyyttä, sillä se vähentää yksittäisten työntekijöiden kuormitusta ja mahdollistaa tehtävien jakamisen ammattilaisten kesken. Tämä parantaa työilmapiiriä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä, mikä tukee henkilöstön jaksamista ja sitoutumista työhönsä.
Hyvinvointialue pilotoi myös uutta kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaa osana moniammatillista tiimiä. Kulttuuriohjaajat voivat tuoda lisäarvoa tarjoamalla asiakkaille kulttuurisia ja yhteisöllisiä aktiviteetteja, jotka parantavat heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan. Tämä innovatiivinen lähestymistapa tukee henkilöstön monimuotoisuutta ja rikastuttaa työyhteisöä uusilla näkökulmilla ja osaamisalueilla, mikä edelleen parantaa sekä asiakas- että henkilöstökokemusta.
Organisaation näkökulma, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelut.
Organisaation näkökulmasta on tärkeää tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa palveluiden kustannustehokkuutta. Työnjaon merkitys korostuu tässä, sillä selkeä ja tehokas työnjako auttaa optimoimaan henkilöstön ja muiden resurssien käyttöä, mikä parantaa organisaation kokonaistehokkuutta. Lisäksi kulttuurihyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, sillä se parantaa asiakaskokemusta, työilmapiiriä ja henkilöstön sitoutumista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on lisäksi monikulttuurinen ja monimuotoinen, ja tämä näkyy sekä asiakkaissa että henkilöstössä. Näiden tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen on keskeistä kehitystyön onnistumiselle ja vanhuspalveluiden jatkuvalle parantamiselle.
Organisaation toiminnan tehostaminen ja resurssien optimaalinen käyttö ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja ylläpitää korkeaa palvelutasoa budjettirajoitteista huolimatta. Selkeä työnjako vähentää päällekkäisyyksiä ja parantaa työn sujuvuutta, mikä johtaa parempiin tuloksiin ja tehokkaampaan toimintaan. Kulttuurihyvinvointi puolestaan lisää työn mielekkyyttä ja yhteisöllisyyttä, mikä auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa ja tarjoamaan korkealaatuisia palveluita asiakkailleen.
Yhteiskunta hyötyy hyvin toimivista vanhuspalveluista. Pyrkimyksenä on varmistaa, että ikääntyneiden tarpeet tulevat huomioiduiksi ja että he saavat tarvitsemansa tuen. Hyvin toimivat vanhuspalvelut vähentävät yhteiskunnan kokonaiskustannuksia pitkällä aikavälillä, kun ennaltaehkäisevät palvelut ja oikea-aikainen hoito vähentävät raskaampien palveluiden tarvetta. Lisäksi yhteiskunnan arvot ja asenteet ikääntyneitä kohtaan paranevat, kun heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan asianmukaisesti.
Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen on myös tärkeää, sillä se vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja arvostusta ikääntyneitä kohtaan. Kulttuurihyvinvointi edistää yhteisön sosiaalista pääomaa ja luo positiivista ilmapiiriä, joka tukee yleisesti hyvinvointia.
Pilotti on kohdistunut vanhuspalvelujen Hoiva-asumisen henkilöstöön. Henkilöstö koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, jotka työskentelevät ympärivuorokautisen hoivan parissa. Henkilöstöön kuuluu esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, fysioterapeutteja, toiminnanohjaajia ja toimintaterapeutteja. Lisäksi henkilöstöön kuuluu esihenkilöitä ja apulaisosastonhoitajia, jotka vastaavat yksiköiden päivittäisestä johtamisesta ja toiminnan koordinoinnista.
Henkilöstöä ja johtoa on osallistettu kehittämistyöhön Tamoran Hyvää työtä! -valmennuksilla. Nämä valmennukset ovat tarjonneet mahdollisuuden oppia uusia toimintatapoja ja kehittää ammatillista osaamista. Valmennusten avulla on myös pyritty luomaan yhteisöllisyyttä ja parannettu työilmapiiriä.
Henkilöstöllä ja johdolla on ollut mahdollisuus osallistua uusien toimintamallien kokeilemiseen ja kehittämiseen. Tämä on mahdollistanut käytännönläheisen oppimisen ja antanut henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan kehittämistyöhön.
Avainhenkilöille on järjestetty omia tapaamisia, joissa projektia on esitelty omien yksiköiden osalta. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu projektin tavoitteista, edistymisestä ja haasteista, sekä jaettu parhaita käytäntöjä ja kokemuksia.
Projektin myötä on kehitetty myös Toku-ryhmä, joka koostuu toiminnanohjaajista ja kulttuuriohjaajista. Toku-ryhmän tarkoituksena on pilotin aikana kehittää kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaa ja saada perehdytystä toiminnanohjaajilta. Yhteistyö Toku-ryhmässä mahdollistaa myös yhteisen ohjelmasuunnittelun ja koordinoinnin Hoiva-asumisen yksiköissä.
