Ehkäisevää huumetyötä nuorten parissa ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, sillä toiminnan pohjalla ei ole ollut ajantasaista ja systemaattisesti tuotettua tietoa, eivätkä nuoret ole olleet muodostamassa omasta näkökulmastaan relevanttia tietoa. Tiedolla johtamiseen pohjautuvaa toimintaa ei ole konseptoitu poikkisektoriseksi, saumattomaksi ja kokonaisvaltaiseksi, mikä on vaikuttavan työn edellytys.
Alueella on ollut tarve kehittää nuorilähtöisen ja nuorten tarpeisiin liittyvän tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huumeongelma Päijät-Hämeessä on vakavampi kuin koko maassa keskimäärin ja tilanne on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ylisukupolvisuus ja syrjäytymisen problematiikka on laajalti tunnistettu ja toimenpiteet nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseksi on koettu välttämättömiksi. Nuoret ovat näyttäytyneet ehkäisevässä päihdetyössä toiminnan objekteina. Edistävää ja ehkäisevää työtä ei ole ketjutettu kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi. Toiminnan suunnittelemisen ja toteuttamisen on haluttu olevan nuori- ja yhteisölähtöistä ja yhteisön ja paikan tarpeista ja vahvuuksista lähtevää, jotta toimenpiteet osuisivat oikein.
Hankkeessa on hyödynnetty muotoiluajattelua ja sen soveltamisena erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Sidosryhmäanalyysit ovat auttaneet hahmottamaan nuoren elämismaailmaan liittyvien ihmisten verkostoa. Käyttäjä/asiakasprofiilit ovat piirtäneet alustavan kuvan nuorista, yhteisöistä ja asiantuntijoista. Empatia-karttojen avulla ollaan syvennytty käyttäjien perimmäisiin tavoitteisiin ja kipupisteisiin. Opimme tuntemaan ne keitä varten toimimme. Opimme asettumaan heidän asemaansa ja kehittämään heidän kanssaan yhdessä.
Yhteiskehittämisen, netnografian, havainnoinnin, haastattelujen ja luotainten avulla on täydennetty ymmärrystä nuoren elämismaailman kokonaisuudesta, kehitetty yhdessä – muodostettu tietoa, ymmärretty ja toimittu.
HuuMa -konseptilla on kolme asiakasprofiilia: konseptin täytyy palvella nuoria ja asiantuntijoita sekä niitä yhteisöjä, joissa nuori elää, ja joissa häntä täytyy kohdata. Tutkimme:
-
nuoriprofiileja yhdessä nuorten kanssa työpajoissa
-
asiantuntijaprofiilia yhdessä asiantuntijoiden kanssa muotoilupajoissa
-
yhteisöjä vanhemman profiilin ja vertaisryhmä-kokemusten kautta, opettajan/koulun rooliin syventymällä ja tarkastelemalla nuoria suhteessa vertaisryhmäänsä.
3750+ lasta ja nuorta osallistui toimintaan ja tuotti tietoa
- 3250 Hubu-kokonaisuuteen (EHYT ry) liittyneillä oppitunneilla
- 500 Juteltaisko? -kokonaisuuteen liittyneillä oppitunneilla
100+ lasta ja nuorta kehitti työpajoissa
5 kokemusasiantuntijaa kouluttivat, olivat mukana Erätaukokeskustelussa ja osallistuivat palvelupolkutyöhön
Tiedon tuottamiseen tai kehittämiseen osallistui lisäksi satoja muita
- 3 muotoilupajaa, 9 ohjausryhmää, kymmeniä tiimejä
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä PHHYKY -kehittäjät
- Lapsi- ja nuorilähtöinen tieto kunnissa kysely - osallistujat
- Kun alaikäinen käyttää -palvelupolkutyö - kehittäjät
- Ilmiöpöytäkiertue - kehittäjät ja osallistujat
- Ehkäisevä työ kouluissa –kehittäminen - kehittäjät
Yhteisöjen vanhempia ja ammattilaisia tavattiin tapahtumissa ja piloteissa
- 17 Jututtamo-ryhmä-kertaa järjestettiin vanhemmille
- Kyselyjä vanhemmille Facebook -ryhmissä ja Kodin- ja koulun päivässä
- 33 Hubu-kokonaisuuteen liittynyttä henkilöstö- ja vanhempaintilaisuutta
- 520 koulutettua, joilta ilmoittautumisten yhteydessä kerättiin tietoa.